Ankkuri

Ankkuri-toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan sekä tehdä ehkäisevää työtä näillä saroilla. Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön.

Tausta

Nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi ja hänen tarvitsemansa tuen saamiseksi tärkeää on viranomaisten oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen arviointi nuoren tilanteesta sekä keskinäinen yhteistyö. Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan monipuolista tukea ja palveluja tarvitsevien nuorten kohdalla tämä tapahtuu parhaiten linkittämällä yksittäiset palvelut toisiinsa nykyistä koordinoidummin. Paikallistason yhteistyössä on tärkeää koota toimijaverkosto yhteen ja määritellä yhteistyöhön liittyvät prosessit, yhteistyötahot, vastuualueet ja työnjako, joiden puitteissa nuorta autetaan, tuetaan ja ohjataan tarvittavan avun piiriin.

Ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen tuen tarjoaminen on yhteiskunnalle taloudellisempaa kuin nuoren auttaminen vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on riistäytynyt käsistä ja syrjäytymiskehitys alkanut.

Ankkuri-mallin tavoitteena on puuttua nuorten rikoksentekijöiden toimintaan jo ennen kuin rikoskierre ehtii muodostua. Ankkuri-mallilla ehkäistään myös lähisuhde- ja perheväkivaltaa puuttumalla tapauksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä ohjaamalla väkivallan osapuolet tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Ankkuri-toiminnalla on tuettu radikalisoituneita nuoria ja Suomeen palanneiden kriisialueilla olleiden nuorten kotouttamista. Mallin avulla puututaan välittömästi elämänhallintansa kanssa vaikeuksissa olevan nuoren toimintaan, jotta nuoren elämä saadaan nopeasti oikeille raiteille. Malli auttaa katkaisemaan rikoskierteitä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Ankkuri-malli hyödyntää eri viranomaisten osaamista ja samalla tehostaa kaikkien viranomaisten omien tehtävien suorittamista.

Ankkuri-projekti käynnistettiin Hämeenlinnan seudulla varsinaisen Ankkuri-hankkeen yhteydessä vuosina 2004–2006, jolloin ryhdyttiin rakentamaan moniammatillista tiimityötä. Ankkuri-malli syntyi viranomaisten aloitteesta ja tarpeesta. Ajatuksena oli, että saumattomassa yhteistyössä alueellisesti toimien olisi mahdollista tehostaa viranomaistoimintaa sekä eri interventioiden tehokkuutta ja välittömyyttä ongelmanuorten asioiden hoitamisessa.

Projektin tulokset olivat hyviä, ja Ankkuri-malli on nykyään vakiintunut Hämeenlinnan seudulla pysyväksi toimintamuodoksi. Vuosina 2009–2012 Ankkuri-malli levitettiin Forssan ja Riihimäen seuduille Sosiaalikehitys Oy:n vetämänä hankkeena. Kullakin seudulla Ankkuri-tiimit ovat rakentuneet alueellisista palvelutarpeista ja niille on muodostettu paikallisesti toimivat käytännöt. Ankkuri-tiimien kokoonpanot vaihtelevat: Forssan seudun tiimissä ovat toimineet poliisi, sosiaalityöntekijä ja osa-aikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla tiimien kokoonpanoa on täydentänyt osa-aikainen nuorisotyöntekijä.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan vuosille 2011–2015 kirjatun toimenpiteen mukaan Ankkuri-malli otetaan käyttöön koko maassa 2014 mennessä osana tulossuunnittelua ja sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellista toimeenpanoa. Tavoitteena on, että malli on käytössä koko maassa vuonna 2015.

Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi Ankkuri-mallin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun vuonna 2012. Ankkuri-malli sai kilpailussa kunniamaininnan.

Tavoitteet

Toiminnan tavoitteena on puuttua varhain alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, selvittää nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja ohjata tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin. Tavoitteena on myös puuttua nopeasti lähisuhde- ja perheväkivaltaan. Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään lisäämään sisäistä turvallisuutta.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä ovat nuoret (15–20-vuotiaat) rikoksentekijät, perheväkivallalle altistuneet tai sitä kokeneet nuoret, radikalisoituneet nuoret sekä aikuiset perheväkivallan uhrit ja tekijät.

Menetelmä

Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, jossa eri viranomaiset työskentelevät yhdessä poliisiasemalla. Ankkuri-tiimi muodostuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän muodostamasta ryhmästä, joista kaikki, poliisia lukuun ottamatta, ovat kunnan työntekijöitä. He tekevät ryhmänä tiivistä yhteistyötä tuoden kukin ammattiosaamisensa ja taustaorganisaatioidensa tuen ja osaamisen tiimin käyttöön.

Moniammatillisen yhteistyön ansiosta nuori (ja perhe) kohdataan kokonaisvaltaisesti hänen tilannettaan tarkastellen. Ankkuri-tiimin asiakkaat saavat mahdollisimman kattavat palvelut "samalta luukulta". Ankkuri-tiimi työskentelee rikoksesta tai muusta häiriökäyttäytymisestä epäiltyjen lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä kanssa. Poliisin selvittäessä nuoren tekemää rikosta Ankkuri-tiimin sosiaali- ja terveystyön ammattilaiset selvittävät nuoren ja hänen perheensä kokonaistilannetta. Samalla selvitetään, vaikuttaako taustalla suurempikin ongelmavyyhti. Ankkuri-tiimin sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä vastaavat asiakkaiden hoidon ja tuen tarpeisiin tekemällä alkuarvioinnin ja antamalla ensivaiheen tukea sekä ohjaavat heidät tarvittaessa jatkopalveluiden piiriin. Moniammatillisessa Ankkuri-tiimissä yhdistyy siis monen alan asiantuntemus ja tilanne tulee hoidetuksi kokonaisvaltaisesti samalla kerralla. Moniammatillisuuden hyödyt tulevat esiin erityisesti haastavissa, moniongelmaisten asiakkaiden tilanteissa, jolloin tiimin jäsenet tukevat toistensa työtä.

Esimerkkejä Kanta-Hämeen Ankkuri-tiimissä on käytössä olevista toimintamuodoista (Hämeenlinnan kaupunki 2013):

  • Alkuarviointi ja ensivaiheen tuki

Alkuarviointi ja ensivaiheen tuki hoidetaan pääasiassa parityötapaamisina samalla alueen lastensuojelun kanssa yhteistyötä tehden. Tapaamisia järjestetään 1–5 kertaa, jonka jälkeen tarjotaan tarvittaessa jatko-ohjausta. Työskentelymuodon etuna on nopea puuttuminen nuoren tilanteeseen.

  • Pienryhmätoiminta

Pienryhmätoiminta muodostuu Ankkuri-tiimin asiakkaista, jotka muodostavat toiminnallisen ja tavoitteellisen pienryhmän. Pienryhmätoiminta tarjoaa pitkäaikaisen tuen nuorelle ja hänen vanhemmilleen. Toiminta voi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Pienryhmätoiminta on hyväksi todettu työskentelymuoto, jonka avulla sekä nuoret että heidän perheensä saavat vertaistukea muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta. Toiminta on samalla myös kustannustehokasta

  • Ryhmätapaamiset

Ryhmätapaamisia järjestetään rikoksesta epäilyille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Ryhmä koostuu lapsista ja nuorista, jotka ovat olleet mukana samassa rikoksessa, rikoskokonaisuudessa tai muussa ongelmakäyttäytymisessä. Tekijöiden alustava avun tarve arvioidaan ja ryhmälle järjestetään yhteinen puhuttelu. Ryhmätapaamiset ovat hyvä toimintamuoto, kun halutaan tavoittaa kerralla suurempi määrä nuoria ja saada vaikutettua koko ryhmään. Ryhmätapaamisten myötä vanhemmille selviää tapahtumaan liittyvä kokonaisuus ja kaikki osalliset tavoitetaan samanaikaisesti. Toiminta on myös kustannustehokasta.

  • Lähisuhdeväkivaltatyö

Lähisuhdeväkivaltatyö on tarkoitettu lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille sekä heidän koko perheilleen. Toiminnan tavoitteena on katkaista väkivallan kierre perheessä sekä auttaa, tukea, ohjata ja neuvoa asiakasta. Samassa yhteydessä arvioidaan lastensuojelun tarve. Toimintaan kuuluu myös uhrin ja tekijän sitouttaminen tarvittavaan jatkohoitoon. Lähisuhdeväkivaltatyön prosessissa asia tulee vireille poliisin tai hätäkeskuksen kautta, ja psykiatrinen sairaanhoitaja tulee heti asian käsittelyyn mukaan. Osallisiin otetaan yhteyttä 1–3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta. Tämän jälkeen normaalin rikosprosessin vaiheiden, esimerkiksi kuulustelun, lisäksi järjestetään mahdolliset uhrin ja tekijän tapaamiset (1–5 kertaa). Tapaamiset voidaan myös järjestää kuulustelun yhteydessä. Lapset tavataan joko kotikäynnillä tai poliisilaitoksella. Ankkuri-tiimi järjestää mahdollisen ohjaamisen jatkopalveluihin sekä seurantatapaamiset puolen vuoden ja vuoden päähän tapahtuneesta.

  • Kentällä tehtävä työ

Kenttävalvonnan kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 18-vuotiaat. Kentällä tehtävän työn tavoitteena on tavata lapset ja nuoret heidän omassa ympäristössään ja edesauttaa välitöntä molemminpuolista tutustumista. Kentällä tehtävään työhön sisältyy myös tiedottamista ja valistamista sekä teemavalvontaa, joka kattaa alkoholinkäytön, häiriökäyttäytymisen ja rikosten ennaltaehkäisyn. Kentällä tehtävän työn myötä nuorten kynnys asioida viranomaisten kanssa madaltuu ja molemminpuolinen tiedon jakaminen helpottuu. Viranomaiset puuttuvat välittömästi kenttävalvonnan yhteydessä havaitsemiinsa ongelmiin. Nuoret myös tietävät etukäteen tulevasta kenttävalvonnasta, joka ennaltaehkäisee mahdollisia ongelmia, esimerkiksi nuorten juhlaviikonloppujen yhteydessä.

  • Muita työmuotoja

Kanta-Hämeen Ankkuri-tiimillä on myös muita toiminnan muotoja, kuten Ankkuri-kahvit, joissa kootaan nuorten kanssa toimivat tahot sekä yhteistyökumppanit kuukausittain yhteen tutustamaan toisiinsa ja välittämään tietoa lapsille ja nuorille järjestettävä maksuton päihteetön tapahtuma koulujen päättäjäispäivänä (Kesäloma Express).

Vaikuttavuus

Ankkuri-toiminnasta ei ole tehty arviointitutkimusta. Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riski pienenee. Asioiden käsittely ei pitkity, vaan ne saadaan hoidettua nopeasti. Toiminnan kustannusvaikuttavuutta ja säästöpotentiaalia on verrattu muun muassa syrjäytymisestä aiheutuviin kuluihin. Toiminnan vaikuttavuutta voidaan edelleen parantaa kohdentamalla palvelut mahdollisimman oikein ja korostamalla varhaista puuttumista.

Menetelmän käyttö Suomessa

Ankkuri-toiminta on käynnissä Helsingin poliisilaitoksella, Hämeen poliisilaitoksella Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa ja Päijät-Hämeessä. Lapin poliisilaitoksella Ankkuri-tiimit ovat käynnissä Kemissä ja käynnistymässä Rovaniemellä, Lounais-Suomen poliisilaitoksella Porissa ja käynnistymässä Raumalle, Saloon ja Turkuun, Pohjanmaan poliisilaitoksella Kokkolassa ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Hyvinkäällä. Sisä-Suomen poliisilaitoksella on Ankkuria vastaava Pirkanmaan Risu-toiminta. Tiimien kokoonpanot vaihtelevat paikkakunnittain.

Kaikki tiimit työskentelevät nuorten rikoksentekijöiden kanssa, kun taas lähisuhdeväkivallan kanssa työskentely vaihtelee paikkakunnittain ja on selvästi vähäisempää.

 

Lisätietoa

Ankkuri-malli moniviranomaisyhteistyössä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteen 24 toimeenpano alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseen. Ankkuri- tai vastaavan moniviranomaistoimintamallin valtakunnallista käyttöönottoa valmisteleva työryhmän raportti. Sisäasianministeriö 2013.