Hyvä naapuruus luo myös turvallisuutta

Julkaisuajankohta 23.5.2014 20.10 | Julkaistu suomeksi 14.11.2017 klo 20.23
Tiedote

Yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisääminen on parhainta rikoksentorjuntaa. Turvallisuudentunne syntyy ensisijaisesti luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista eikä valvontakameroista. Näin toteaa tänään Euroopan naapuripäivänä 23. toukokuuta suosituksensa julkaissut Naapuriapu-työryhmä.

Rikoksentorjuntaneuvoston asettama työryhmä on koonnut suosituksia ja keskeisiä havaintojaan naapuriavusta, lähidemokratiasta ja osallisuudesta. Lisäksi kerrotaan esimerkkejä siitä, miten asukkaat itse voivat vaikuttaa oman asuinalueensa viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

– Turvallisuudentunne lisääntyy, kun omat naapurit tunnetaan eikä heitä tarvitse pelätä. Apua saa tarvittaessa ja osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia voi toteuttaa omassa lähiympäristössä. Ei se ole sen monimutkaisempaa, työryhmä toteaa.

Silloin, kun asuinympäristö koetaan epäsiistiksi tai turvattomaksi, käännytään usein ainoastaan viranomaisten puoleen tai ollaan vain piittaamattomia. Ei huomata, mitä itse henkilönä tai yhteisönä voitaisiin tehdä sekä ennakoivasti että korjaavasti. Toimiva yhteisö ennaltaehkäisee rikoksia, raportissa painotetaan.

Työryhmän mukaan naapuriapu voi olla jokapäiväistä toisen huomioimista tai järjestäytyneempää vapaaehtoistoimintaa. Mitä helpommaksi eritasoinen osanottaminen on tehty, sitä varmemmin jokainen löytää oman mahdollisuutensa osallistua.

Organisoituminen luo vapaaehtoistoiminnalle pysyvyyttä ja luottamusta. Tiloja tarvitaan asukkaiden yhteiseen toimintaan. Yhteistoiminta edellyttää suunnittelua ja helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja. Verkostoitumista tulee vahvistaa. Asuinalueilla on jo luonnostaan monta toimijaa: asukkaat, kunta, viranomaiset, seurakunta, asunto-osakeyhtiöt, järjestöt ja paikalliset yritykset. Usein nämä toimivat toisistaan tietämättä.

Työryhmän mukaan kansalaisille tulee myös antaa konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa kehittämiseen esimerkiksi osallistavan budjetoinnin kautta. Kuntalaki antaa jo nyt mahdollisuuden kansalaisten kuulemiseen ja osallistamiseen. Lain tulkintaa työryhmä terävöittäisi kuntia velvoittavaksi. Koottu tieto paikallisista vaikuttamismahdollisuuksista tulee olla helposti saatavilla.

Naapuriapua kartoitetaan myös Pohjoismaiden tasolla, ja hankkeen tuloksista raportoidaan syksyllä 2014.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, Naapuriapu-työryhmän sihteeri Regina Järg-Tärno, puh. 02951 50398, etunimi.sukunimi(at)om.fi

Naapuriaputyöryhmän suositukset kuvaesityksenä


Naapuriapu-työryhmän suositukset ja työryhmäraportti