Kyberrikokset tehdään tietoverkoissa tai niitä hyödyntäen

Kyberrikokset

Kyberrikoksilla tarkoitetaan erilaisia tietoverkoissa tai niitä hyödyntäen tehtäviä rikoksia. Kyberrikollisuus liittyy tietotekniikan kehitykseen ja sen luomiin rikostilaisuuksiin. Kyberrikosten määrä on tällä hetkellä huomattavassa kasvussa, mutta kokonaisrikollisuudesta ei vielä ole olemassa kattavia tilastotietoja.

Kuvio: Tietojärjestelmän häirintärikoksetKuvio: tietoliikenteen häirintärikoksetKuvio: TietomurtorikoksetKyberrikoksia voidaan jaotella sen mukaan, ovatko tietotekniikka ja tietoverkot niidet kohteena vai käytetäänkö niitä vain hyödyksi rikosten tekemisessä. Osa kyberrikoksista on ns. perinteisiä rikoksia, jotka toteutetaan tietotekniikkaa hyödyntämällä. Vuoden 2015 alusta on myös alettu tilastoida kokonaan uusia kyberrikosnimikkeitä, kuten datavahingonteot ja identiteettivarkaudet. Identiteettivarkauksia tilastoitiin vuonna 2016 yli 3000 tapausta, ja ne ovat yleisin poliisin tietoon tulleen kyberrikollisuuden muoto.

Tietotekniikkaan kohdistuvissa rikoksissa uhrina ovat usein yritykset tai valtionhallinto, kun aiheutetaan haittaa tietojärjestelmille tai ohjelmille. Myös yksityiset henkilöt voivat olla tietotekniikkarikosten kohteina esimerkiksi sähköpostiin lähetettyjen haittaohjelmien kautta.  Poliisin tilastoissa tyypillisiä kyberrikoksia ovat tietoliikenteen häirintä, tietojärjestelmien häirintä ja tietomurto. Tietomurrot ovat yleisin tietotekniikkaan kohdistuva rikosmuoto. Yrityksiin kohdistuvat tietomurrot ovat jokseenkin yleisiä, mutta vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen mukaan vain hyvin harva yritys raportoi viranomaisille koetusta tietomurrosta.

Tietokoneavusteisiin rikoksiin sisältyy paljon vaihtelevampia tekomuotoja kuin tietotekniikkaan kohdistuviin rikoksiin. Tyypillinen tietokoneavusteinen rikos on laiton nettilataaminen, joka on varsinkin nuorten keskuudessa yleistä. Muita tietokoneavusteisia rikoksia voivat olla esimerkiksi nettihäirintä ja kiusaaminen, petokset, uhkailu ja verkkourkinta. Näistä kyberrikosten tekomuodoista on vähän tilastotietoja, sillä ne tilastoidaan osana muita rikostyyppejä. Esimerkiksi nuorten kokemasta sähköisestä kiusaamisesta saadaan kuitenkin tietoja kyselyjen perusteella: vuoden 2016 nuorisorikollisuuskyselyssä 15 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista kertoi kokeneensa sähköistä kiusaamista viimeisen vuoden aikana.

 

Lisätietoa

Näsi ym. (2015) Cybercrime victimization among young people: a multi-nation study. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 16:2, 203−210.

Salmi ym. (2011) Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254.

Näsi (2016) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 18/2016.

Näsi & Tanskanen (2017) Kyberrikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2017. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.