Petostyöryhmä 2017

Rikoksentorjuntaneuvoston asettama petostyöryhmä selvitti petosrikosten tilannetta ja keinoja niiden ehkäisyyn vuoden 2017 aikana.

Kirjautumissivu netissäPetosrikollisuus on ollut Suomessa selvässä kasvussa 2010-luvulla ja petosten ehkäisemiseksi tarvitaan tietoa, aktiivista puuttumista ja uusia käytäntöjä. Petosrikollisuus ja sen ehkäisy oli painopisteenä rikoksentorjuntaneuvoston toiminnassa 2017.

Petoksilla on lukuisia ilmenemismuotoja, jotka voivat muuttua nopeastikin. Petoksiin menetettyjä rahoja on yleensä vaikea saada takaisin. Esimerkiksi poliisin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla on tietoa eräistä petostyypeistä ja huijauksista, jotka ovat yleisimpiä Suomessa.

Rikoksentorjuntaneuvoston nimittämän petostyöryhmän tehtävänä oli kartoittaa petosrikollisuuden piirteitä ja yleisyyttä Suomessa sekä hyviä käytäntöjä niiden ehkäisemiseksi kotimassa ja Euroopassa. Työryhmän toimikausi oli 1.3.−31.10.2017. Työryhmä rajasi työnsä yksityishenkilöihin kohdistuviin petoksiin. Petoksiin liittyvää työtä rajattiin edelleen kolmeen painopisteeseen, jotka valittiin niiden yleisyyden, torjuttavuuden ja niistä aiheutuvien rikoshaittojen perusteella:

1) Myyntipetokset. Myyntipetoksia tehdään mm. internetin markkinapaikoilla tai eri tavoin toteutettavilla tilausansoilla. Markkinapaikkojen myyntipetokset voivat liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa myydään olematonta tuotetta, jota ostaja ei saa. Tilausansassa uhri taas erehdytetään esimerkiksi puhelimessa sitoutumaan maksulliseen tilaukseen, josta on vaikea päästä eroon.

2) Identiteettivarkaudet. Yksityishenkilöön kohdistuvissa identiteettivarkauksissa uhrin henkilö- tai tunnistamistiedot (esim. henkilötunnus tai luottokorttitiedot) varastetaan ja niitä hyödynnetään erilaisissa palveluissa tai niillä ostetaan tavaraa, jolloin lasku päätyy identiteettivarkauden uhrille.

3) Ikääntyneisiin kohdistuvat petokset. Joidenkin petosten uhreiksi joutuu paljon ikäihmisiä. Petosten tekijät voivat käyttää hyväkseen esimerkiksi ikäihmisten rajoittunutta toimintakykyä tai hyväuskoisuutta. Ikääntyneet voivat joutua esimerkiksi tilausansojen ja muun pakkomyynnin tai maksukorttipetosten kohteeksi. Ikääntyneisiin on viime aikoina kohdistunut myös valepoliisihuijauksia, joissa on yleensä pyritty viemään uhrin pankki- tai maksukorttitiedot.

Eri tahoja edustavista asiantuntijoista koottu työryhmä laati petosrikollisuudesta rikoksentorjuntakatsauksen, johon liitettiin työryhmän suosituksia petosten ehkäisyyn jatkossa. Työryhmä painotti, että petosten ehkäisyyn tarvitaan monia keinoja ja eri sektoreiden yhteistyötä. Viranomaisten yhteistyöllä ja esimerkiksi pankkien aktiivisuudella saadaan estettyä paljon rikoksia. Paljon merkitystä on myös sillä, että ihmiset kaikista ikäryhmistä tiedostavat petosten vaarat, osaavat ottaa ne huomioon arjessaan ja myös jakavat tietoa läheisilleen.

Työryhmän jäsenet

Puheenjohtaja

Johtaja Risto Karhunen, Finanssiala

Asiantuntijajäsenet

Poliisitarkastaja Jyrki Aho, Poliisihallitus

Rikoskomisario Hannu Kortelainen, Helsingin poliisilaitos

Lehtori Reijo Lähde, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lakimies Jari Suurla, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Kihlakunnansyyttäjä Kreetta Mäki-Kahra (1.3.−28.5.), kihlakunnansyyttäjä Maija Kurki (29.5.−31.8.) ja apulaispäällikkö, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski (1.9.−31.10.), Helsingin syyttäjävirasto

Sihteerit

Erikoissuunnittelija Markus Alanko ja suunnittelija Sonja Tanttari, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Työryhmän raportti ja suositukset

Tanttari, Sonja & Alanko, Markus: Petosrikollisuus ja sen ehkäisy. Rikoksentorjuntakatsaus 2017.

Työryhmän suositukset petosten ehkäisemiseksi

Lisätietoa petoksista

Haaste-lehden (2/2017) artikkeli ikääntyneisiin kohdistuvista petoksista

Tietoa petoksista ja huijauksista poliisin verkkosivuilla ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla

Ajankohtaisia vinkkejä petosten ja huijausten välttämiseksi Kodin kyberoppaassa.