Petostyöryhmä 2017

Rikoksentorjuntaneuvoston asettama petostyöryhmä selvittää petosrikosten tilannetta ja keinoja niiden ehkäisyyn vuoden 2017 aikana.

Petosrikollisuus on ollut Suomessa selvässä kasvussa viime vuosina ja niiden ehkäisemiseksi tarvitaan tietoa, aktiivista puuttumista ja uusia käytäntöjä. Tästä syystä petosrikokset ovat painopisteenä rikoksentorjuntaneuvoston toiminnassa tänä vuonna. Petoksilla on lukuisia ilmenemismuotoja, jotka voivat muuttua nopeastikin. Petoksiin menetettyjä rahoja on yleensä vaikea saada takaisin. Poliisin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla on tietoa eräistä petostyypeistä ja huijauksista, jotka ovat yleisimpiä Suomessa.

Rikoksentorjuntaneuvoston nimittämän petostyöryhmän tehtävänä on kartoittaa petosrikollisuuden piirteitä ja yleisyyttä Suomessa sekä hyviä käytäntöjä niiden ehkäisemiseksi kotimassa ja Euroopassa. Työryhmän toimikausi on 1.3.−31.10.2017. Työryhmä on rajannut työnsä yksityishenkilöihin kohdistuviin petoksiin eli ns. arkirikollisuuteen, joka koskettaa kansalaisia. Petoksiin liittyvää työtä on rajattu edelleen kolmeen painopisteeseen, jotka on valittu niiden yleisyyden, torjuttavuuden ja niistä aiheutuvien rikoshaittojen perusteella:

1) Myyntipetokset. Myyntipetoksia tehdään mm. internetin markkinapaikoilla tai eri tavoin toteutettavilla tilausansoilla. Markkinapaikkojen myyntipetokset voivat liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa myydään olematonta tuotetta, jota ostaja ei saa. Tilausansan kohde erehdytetään esimerkiksi puhelimessa sitoutumaan maksulliseen tilaukseen, josta on vaikea päästä eroon.

2) Identiteettivarkaudet. Yksityishenkilöön kohdistetuissa identiteettivarkauksissa uhrin henkilö- tai tunnistamistiedot (esim. henkilötunnus tai luottokorttitiedot) varastetaan ja niitä hyödynnetään erilaisissa palveluissa tai niillä ostetaan tavaraa, jolloin lasku päätyy identiteettivarkauden kohteelle.

3) Ikääntyneisiin kohdistuvat petokset. Joidenkin petosten uhreiksi joutuu paljon ikäihmisiä. Petosten tekijät voivat käyttää hyväkseen esimerkiksi ikäihmisten rajoittunutta toimintakykyä tai hyväuskoisuutta. Ikääntyneet voivat joutua esimerkiksi tilausansojen ja muun pakkomyynnin tai maksukorttipetosten kohteeksi. Ikääntyneisiin on viime aikoina kohdistunut myös valepoliisihuijauksia, joissa on yleensä pyritty viemään uhrin pankki- tai maksukorttitiedot.

Eri tahoja edustavista asiantuntijoista koottu työryhmä laatii petosrikollisuudesta rikoksentorjuntakatsauksen, johon liitetään myös työryhmän suosituksia petosten ehkäisyyn jatkossa. Katsaus julkaistaan joulukuussa 2017. Työryhmän näkökulmana on, että petosten ehkäisyyn tarvitaan monia keinoja ja eri sektoreiden yhteistyötä. Viranomaisten yhteistyöllä ja esimerkiksi pankkien aktiivisuudella saadaan estettyä paljon rikoksia. Paljon merkitystä on myös sillä, että ihmiset kaikista ikäryhmistä tiedostavat petosten vaarat, osaavat ottaa ne huomioon arjessaan ja myös jakavat tietoa läheisilleen.

Työryhmän jäsenet

Puheenjohtaja

Johtaja Risto Karhunen, Finanssiala

Asiantuntijajäsenet

Poliisitarkastaja Jyrki Aho, Poliisihallitus

Rikoskomisario Hannu Kortelainen, Helsingin poliisilaitos

Lehtori Reijo Lähde, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lakimies Jari Suurla, Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Kihlakunnansyyttäjä Kreetta Mäki-Kahra (1.3.−28.5.), kihlakunnansyyttäjä Maija Kurki (29.5.−31.8.) ja apulaispäällikkö, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski (1.9.−31.10.), Helsingin syyttäjävirasto

Sihteerit

Erikoissuunnittelija Markus Alanko ja suunnittelija Sonja Tanttari, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

 

Lisätietoa petoksista

Haaste-lehden (2/2017) artikkeli ikääntyneisiin kohdistuvista petoksista

Tietoa petoksista ja huijauksista poliisin verkkosivuilla ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla

Ajankohtaisia vinkkejä petosten ja huijausten välttämiseksi Kodin kyberoppaassa.