Katua ja asuintaloja Tampereen Muotialassa

Rakennetun ympäristön turvallisuus

Kaupunkisuunnittelun ratkaisuilla voidaan ehkäistä rikoksia ja lisätä turvallisuuden tunnetta.

Erityisesti kaupunkialueilla rakennettua ympäristöä voidaan suunnitella, toteuttaa ja muokata turvallisuuden lisäämisen näkökulmasta. Kaupunkisuunnittelun keinoilla voidaan vaikuttaa rikostilaisuuksien syntymiseen ja ohjata ihmisten käyttäytymistä. Hyvillä ratkaisuilla vähennetään rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä ja vahingontekoja. Turvalliselta tuntuva ympäristö lisää ihmisten luottamusta toisiinsa ja kannustaa heitä käyttämään julkista tilaa, mikä parantaa turvallisuutta entisestään.

Rakennetun ympäristön ja kaupunkisuunnittelun keinoin toteutettavan rikoksentorjunnan taustalla on Crime Prevention Through Environmental Design (CPTED) -ajattelu, jonka mukaan fyysisen ympäristön ratkaisuilla voidaan poistaa ja vaikeuttaa rikostilaisuuksia. Hyvillä ratkaisuilla myös parannetaan ihmisten turvallisuuden tunnetta. CPTED:in keinot voivat liittyä suuriin tai yksityiskohtaisiin rakenteellisiin toteutuksiin, mutta niillä voidaan myös vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Suunnittelua voidaan kohdentaa sen mukaan, millaisia rikoksia missäkin ympäristössä arvioidaan tapahtuvan.

Turvallisen ympäristön periaatteita

Luonnollisella valvonnalla tai epävirallisella sosiaalisella kontrollilla tarkoitetaan sitä, miten ihmisten läsnäolo voi estää rikoksia. Mahdollisen tekijän rikostilaisuus vaikeutuu, kun ympärillä on muita ihmisiä ja kiinnijäämisriski kasvaa. Luonnollista valvontaa voidaan tehostaa ratkaisuilla, joilla tehdään alueista monimuotoisia ja eläviä. Monimuotoisella alueella on esimerkiksi asuntoja, työpaikkoja, liikehuoneistoja ja muita palveluita, joiden ansiosta alueella liikutaan eri vuorokaudenaikoina. Julkisilla ja joustavilla tiloilla voidaan myös lisätä ihmisten mahdollisuuksia kohtaamisiin ja harrastustoimintaan ja näin rakentaa yhteisöllisyyttä. Rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten avoimilla tilaratkaisuilla, lasipintojen käytöllä, esteettömillä kulkureiteillä ja riittävällä valaistuksella parannetaan näkyvyyttä ja kaikkien mahdollisuuksia liikkua alueella.

Territoriaalisuus tarkoittaa alueen asukkaiden tunnetta siitä, että he kuuluvat omalle alueelleen ja identifioituvat siihen. Omaksi koetusta alueesta halutaan pitää hyvää huolta. Rakennetun ympäristön ratkaisuilla viestitetään, ketkä alueelle kuuluvat ja mitä alueella saa tehdä. Asukkaat haluavat erityisesti sitoutua alueeseen, jolla on hyvä maine ja jota pidetään huolehtimisena arvoisena. Alueen huono maine taas voi heikentää alueen palveluita ennestään. Territoriaalisuutta voidaan vahvistaa tilahierarkialla, joka tarkoittaa julkisten, puolijulkisten, puoliyksityisten ja yksityisten tilojen erottamista toisistaan suunnittelun keinoin. Selkeä tilahierarkia viestittää ihmisille, miten kussakin tilassa käyttäydytään.

Turvallinen asuinalue: esimerkkinä Muotiala

Rikosten ehkäisy ja turvallisuus voivat olla lähtökohtana kokonaisten asuinalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Muotialan asuinalue Tampereella on kaavoitettu edistämään alueen asukkaiden ja käyttäjien turvallisuutta. Muotiala on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa asuinalue, jonka suunnittelussa on erityisesti huomioitu rikosten ehkäisy ja CPTED-ajattelutapa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa turvallisuusnäkökulmaa on jo hyödynnetty kattavammin alueiden suunnittelussa.

Muotialan kehittäminen turvalliseksi asuinalueeksi aloitettiin vuonna 2002 hyväksytystä asemakaavasta. Nykyisin vajaan 2000 asukkaan asuinalueella on pääasiassa rivi- ja kerrostaloja sekä koulu ja päiväkoti. Muotialassa turvallisen ympäristön periaatteita on toteutettu esimerkiksi erottamalla julkisia ja yksityisiä tiloja, sijoittamalla alueelle erilaisia rakennustyyppejä, rakentamalla sopivan kokoisia kortteleita ja toteuttamalla turvallisia liikenneratkaisuja. Eri tarkoituksiin sopivia tiloja on eroteltu fyysisillä ratkaisuilla, kuten porteilla ja istutuksilla. Mahdollisuudet lähinaapureihin tutustumiseen ja yhteisten tilojen käyttöön edistävät asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Keskeistä Muotialassa on luonnollisen valvonnan mahdollisuuksien parantaminen esimerkiksi siten, että asukkaat näkevät helposti, mitä muiden asuntojen luona, piha-alueilla tai yhteisissä tiloissa tapahtuu. Tähän on vaikutettu rakennusten, istutusten ja muiden rakenteiden sijoittelulla sekä valaistuksella. Valvonnalla voidaan ehkäistä esimerkiksi asuntomurtoja ja varkauksia ja parantaa asukkaiden tunnetta siitä, että ihmiset ja heidän omaisuutensa on alueella turvassa. Oviin ja ikkunoihin on myös tehty murtoja vaikeuttavia ratkaisuja.

Muotialan asukkaiden turvallisuuden kokemuksia selvitettiin asukaskyselyllä vuonna 2007. Kyselyn mukaan asukkaat arvostivat etenkin alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä, ja turvallisuus oli monelle asukkaalle tärkeä asuinpaikan valintaa ohjaava kriteeri. Suurin osa vastanneista asukkaista koki Muotialan turvallisemmaksi kuin aiemman asuinpaikkansa ja alueen rikosongelmat koettiin ylipäätään vähäisiksi.

 

Lisätietoa

Hirvola (2016) Turvallinen kaupunki. Näkökohtia rakennetun ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen. Suomen ympäristö 4/2016. Ympäristöministeriö.

Kyttä ym. (2008) Turvallinen asuinalue. Tampereen Muotiala suunnitelmissa ja kokemuksissa. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja.