Rikoksentorjuntaohjelma 2016-2020

"Turvallisesti yhdessä" -ohjelmassa keskitytään kehittämään paikallista rikoksentorjuntatyötä ja osallistamaan asukkaita siihen.

Kansallinen rikoksentorjuntaohjelman laatiminen oli yksi kaudelle 2015−2018 asetetun rikoksentorjuntaneuvoston toiminnan painopisteistä. Valtioneuvosto antoi rikoksenohjelmasta periaatepäätöksen marraskuussa 2016. Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelmassa on tavoitteita ja toimenpiteitä paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi sekä asukkaiden osallistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Ohjelma keskittyy yleisesti rikosten ja niiden haittojen vähentämiseen sekä arjen turvallisuuden lisäämiseen.

Edellinen rikoksentorjuntaohjelma Turvallisuustalkoot tuli voimaan vuonna 1999. Uusi rikoksentorjuntaohjelma on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan tarpeita. Turvallisesti yhdessä -ohjelman näkökulmana on, että yhdessä tekemällä lisätään ihmisten yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta, vähennetään rikoksen uhriksi joutumisen riskiä ja rikoksista aiheutuvia haittoja. On tärkeää, että järjestöt ja kansalaiset ja osallistuvat rikosten ehkäisyyn. Kuka tahansa voi antaa panoksensa yhteisen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseen huomioimalla muut yhteisön jäsenet ja auttamalla muita. Lisäksi paikallistason rikoksentorjuntatyön parempi koordinointi ja ammattilaisten yhteistyön lisääminen auttavat ratkomaan alueiden rikollisuus- ja turvallisuusongelmia ja tuomaan turvaa kaikkien asukkaiden arkeen.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Rikoksentorjuntaohjelmaa valmistellaan työpajassa Rikoksentorjuntaohjelmalla on viisi päätavoitetta. Ohjelmaan liittyy myös yhteensä 29 toimenpidettä, joiden toteuttamiseen osallistuvat monen sektorin toimijat. Toimenpiteet on suunniteltu eri puolilla Suomea järjestetyissä työpajoissa, joista osa oli tarkoitettu paikallisille ammattilaisille, osa nuorille, ja osa kokosi yhteen paikkakuntien asukkaita ja turvapaikanhakijoita.

Ohjelman toimenpiteet on suunniteltu toteuttamaan ohjelman tavoitteita:

1) Rikosten ehkäisyn selkeämpi kytkeytyminen kunnan muihin suunnitelmiin

Toimenpiteet: Rikoksentorjunnalliset tavoitteet sisällytetään kuntien strategiaan ja turvallisuus- ja hyvinvointityöhön. Turvallisuusvaikutusten arviointi mallinnetaan kunnallisen päätöksenteon tueksi. Myös rikoksentorjunnan kustannustehokkuuden arviointia ja kunnissa käytettävien sähköisten hyvinvointikertomusten indikaattoreita kehitetään, jotta kuntien turvallisuustyön tueksi saadaan enemmän tietoa. Toimenpiteitä toteuttavat rikoksentorjuntaneuvoston lisäksi kunnat, Kuntaliitto sekä mm. useat ministeriöt ja aluehallintovirastot.

2) Rikosten ehkäisyyn kytkeytyvän yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa

Toimenpiteet: Rikoksentorjuntaneuvosto kehittää rikoksentorjuntatyötä ja vastaa omalta osaltaan sisäisen turvallisuuden strategiassa nimetyistä toimenpiteistä. Aluehallintovirastoissa tehostetaan rikosten ehkäisyn koordinointia alueellisissa hyvinvointiverkostoissa. Maakuntauudistus tuo uusia tarpeita rikoksentorjunnan kehittämiselle, kun uudistuksen yhteydessä tarkistetaan alueellisten toimijoiden vastuut rikosten ehkäisyssä. Kuntien ja seutukuntien hyvinvointi- ja turvallisuusryhmiin sisällytetään rikosten ehkäisyn näkökulma siten, että työssä huomioidaan paikalliset tarpeet ja mukaan otetaan myös kuntien eri toimet, asukkaat ja järjestöt. Jokaisessa kunnassa tai seutukunnassa tulee olla yhdyshenkilö tai koordinaattori, jonka vastuulla on rikoksentorjunnan koordinointi alueella. Toimenpiteitä toteuttavat rikoksentorjuntaneuvoston lisäksi etupäässä kunnat, aluehallintovirastot, oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö.

3) Rikoksentorjunnan osaamisen lisääminen paikallisella ja kansallisella tasolla

Toimenpiteet: Selvitetään tarvetta rikoksentorjunnan koulutukselle yhdessä oppilaitosten kanssa. Aluehallintovirastojen kanssa järjestetään alueellisia koulutuksia ja seminaareja rikoksentorjunnasta. Kouluihin ja nuorisotoimeen tuotetaan materiaaleja rikosten ehkäisystä ja varmistetaan, että turvallisuusasioiden opetus oppilaitoksissa toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti. Nuorisotyön järjestöille luodaan yhteistyöverkosto, jossa voidaan levittää nuorten rikosten ehkäisyyn liittyvää tietoa. Rikoksentorjuntaneuvosto kokoaa kotimaisen rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokannan. Valtion tukea rikoksentorjuntatyön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin tullaan myös lisäämään. Toimenpiteisiin osallistuvat rikoksentorjuntaneuvoston ja aluehallintovirastojen lisäksi mm. nuorisoalan toimijat, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti sekä oikeusministeriö.

4) Asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuuleminen rikosten ehkäisyn suunnittelussa

Toimenpiteet: Kuntien viestinnästä vastaavia henkilöitä koulutetaan jakamaan tietoa rikosten ehkäisystä ja paikallisesta turvallisuudesta. Kuntien viestintää tehostetaan niin, että asukkaat saavat aiempaa paremmin tietoa alueen turvallisuustilanteesta. Samalla madalletaan asukkaiden kynnystä ottaa yhteyttä viranomaisiin turvallisuusasioissa. Selvitetään netti- ja mobiilisovellusten käyttöä rikoksista ja häiriöistä ilmoittamiseen sekä lasten ja nuorten kuulemiseen turvallisuusaiheista. Kuntia kannustetaan hyödyntämään olemassa olevia paikallisia osallistumiskanavia, kuten kyläyhdistyksiä, asukkaiden kuulemiseen alueiden turvallisuushuolista. Myös vammais- ja vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen kuuleminen turvallisuustyössä tulee varmistaa. Toimenpiteissä ovat mukana rikoksentorjuntaneuvoston ja kuntien lisäksi mm. Kuntaliitto ja oleelliset paikalliset toimijat.

5) Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen lisääminen rikosten ehkäisyssä ja koetun turvallisuuden edistämisessä 

Toimenpiteet: Kerätään hyviä käytäntöjä, joilla voidaan todistetusti vähentää mm. turvattomuuden tunnetta. Kootaan myös taloyhtiöiden ja asumispalveluiden tuottajien käytäntöjä yhteisöllisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Levitetään tietoa dialogia edistävistä tai restoratiivisista käytännöistä, joita voidaan hyödyntää asukkaiden välisessä keskustelussa silloin kun alueella on erityisiä pelkoja tai on tapahtunut rikos. Neuvosto ideoi ja pilotoi kehittämishankkeen, jossa hyödynnetään osallistavaa budjetointia rikoksentorjuntatyössä. Osallistavassa budjetoinnissa yhteisön jäsenet pääsevät suoraan vaikuttamaan yhteisön budjetin käyttöön. Lisäksi helpotetaan rikoksentorjuntatyötä tekevien järjestöjen verkostoitumismahdollisuuksia paikallisella tasolla, edistetään järjestöjen yhdenvertaisia rahoituksenhakumahdollisuuksia ja hyödynnetään paremmin julkisia ja yksityisiä tiloja asukkaiden ja paikallisjärjestöjen toiminnassa. Toimenpiteitä toteuttavat neuvoston lisäksi kunnat, Kuntaliitto ja lukuisat järjestöt ja yhdistykset.

Rikoksentorjuntaneuvosto ja Paikallisen rikoksentorjuntatyön jaosto seuraavat ohjelman toimeenpanoa vuosittain. Ohjelmasta tehdään väliarvio nykyisen neuvoston toimikauden päättyessä vuonna 2018 ja loppuarvio vuonna 2020.

Ohjelmaan liittyviä hankkeita

Rikoksentorjuntaohjelman toimenpiteitä toteutetaan seuraavissa hankkeissa:

Alueelliset seminaarit. Rikoksentorjuntaohjelmaa on levitetty eri puolilla Suomea järjestetyissä rikoksentorjuntaseminaareissa, joihin on osallistunut paikallisia turvallisuuden ja rikosten ehkäisyn toimijoita.

Arviointitutkimuksen tietokanta. Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaan on koottu tietoa suomalaisista tutkimushankkeista, joissa on arvioitu rikoksentorjunnan vaikuttavuutta.

Rikoksentorjunnan kustannustehokkuus. Rikoksentorjunnan kustannustehokkuutta selvittävistä tutkimuksista on koottu kirjallisuuskatsaus. Rikoksista koituu yhteiskunnalle kustannuksia ja taloudellisesti kannattavia rikoksentorjuntaratkaisuja tarvitaan myös tästä syystä.

Kuntakysely. Rikoksentorjuntaneuvosto kartoitti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa keväällä 2017 toteutetulla kyselyllä kuntien rikoksentorjuntatyön tilaa ja organisoimista.

Rikoksentorjuntaosaamisen koulutus. Rikoksentorjuntaneuvosto alkaa järjestää yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa rikoksentorjuntaan liittyvää täydennyskoulutusta. Rikoksentorjuntakoulutus on tarkoitettu kuntien ammattilaisille sekä poliisin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimijoille, joiden työhön kuuluu rikosten ehkäisyn tai turvallisuuden edistämistä.

Välineitä nuorten rikosten ehkäisyyn. Rikoksentorjuntaneuvosto kerää materiaaleja, joiden avulla nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät, voivat keskustella rikoksista ja niiden ehkäisystä nuorten kanssa. Materiaalit kootaan neuvoston verkkosivuille.

 

Lisätietoa

Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016-2020.