Tietoa turvallisuuskävelyistä

Turvallisuuskävelyn malli on kehitetty Ruotsissa. Mallia voi soveltaa eri ympäristöihin ja eri kohderyhmille.

Turvallisuuskävelyn perusideana on, että mahdollisimman monia kuullaan, jotta saadaan parempi kokonaiskuva alueen turvallisuustilanteesta. Menetelmää on sovellettu mm. asuinalueilla, kouluissa ja uusien alueiden ja rakennusten suunnittelussa ja korjauksissa.

Turvallisuuskävelyllä asukkaat ja muut toimijat (mm. suunnittelijat, viranomaiset, palveluntuottajat, järjestöt) voivat yhdessä arvioida asuinaluetta. Huomiota voidaan kiinnittää niin fyysiseen ympäristöön kuin alueen sosiaaliseen elämään. Menetelmä perustuu keskusteluun ja yhteistyöhön sekä antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa ja innostua oman asuinalueen turvallisuuden parantamisesta. Lähtökohtana on, että asukkailla ja muilla aluetta aktiivisesti käyttävillä on alueesta paras tietämys, jota tulee hyödyntää päätöksenteon ja kehittämistoimenpiteiden pohjana.

Turvallisuuskävelyt aloitettiin 2000-luvun alussa Göteborgissa Ruotsissa. Ruotsissa turvallisuuskävelyt ovat johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin ja turvallisempaan ympäristöön. Myös Suomessa turvallisuuskävelyitä on järjestetty erityisesti suurissa kaupungeissa. Turvallisuuskävelyitä voidaan järjestää tietyille kohderyhmille, kohdentaa erilaisille alueille tai liittää tiettyihin teemoihin. Turvallisuuskävelyillä havaitut puutteet tai ongelmat ja niiden pohjalta tehtävät parannukset voivat liittyä esimerkiksi valaistukseen, istutuksiin, esteettömyyteen, liikenneturvallisuuden parantamiseen tai valvonnan lisäämiseen.

Näillä sivuilla annetaan ohjeita hyvin organisoidun ja kaikkia osallistujia hyödyttävän turvallisuuskävelyn järjestämiseen. Ohjeet perustuvat Ruotsissa laadittuihin turvallisuuskävelyoppaisiin, jotka ovat tuottaneet yhteistyössä Tryggare och Mänskligare Göteborg, Ruotsin asuntovirasto ja Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå. Turvallisuuskävelyn käsitteen otti käyttöön arkkitehti Gerd Cruse Sondén ja sitä on kehittänyt kulttuurimaantieteilijä Mia Andersson-Ek.

Turvallisuuskävelyiden materiaalia

Turvallisuuskävelyiden valmistelun ja toteuttamisen avuksi rikoksentorjuntaneuvostossa on valmisteltu opas järjestäjille ja osallistujille, luonnos mainokseksi ja kävelyn dokumentointilomake. Ne ovat ladattavissa alla. Turvallisuuskävelyoppaan painettua versiota voi myös tilata sähköpostitse rikoksentorjunta(at)om.fi tai soittamalla puh. 02951 50254.

Turvallisuuskävelyopas

Opas on tarkoitettu turvallisuuskävelyiden järjestäjille ja niihin osallistuville. Opas on maksuton.

Luonnos mainokseksi

Mainospohjaa voidaan hyödyntää turvallisuuskävelyiden markkinoinnissa. Mainospohjaan täytetään omat tiedot punaisella kirjoitettuihin kohtiin. Mainoksen tekstiä saa muokata vapaasti omien tarpeiden mukaiseksi.

Dokumentointilomake

Dokumentointilomake on keskeinen työkalu turvallisuuskävelyn havaintojen kirjaamisessa. Sen tarkoitus on auttaa kävelijää kirjaamaan havaintonsa ja tuntemuksensa jäsennellysti ja samalla helpottaa tulosten yhteen keräämistä ja analysointia. Word-muotoista dokumentointilomaketta saa käyttää vapaasti.

Esimerkkejä turvallisuuskävelyistä

Espoon turvallisuuskävelyt -hanke

Espoon turvallisuuskävelyhankkeessa sovellettiin Ruotsissa kehitettyä turvallisuuskävelyiden mallia Suomen olosuhteisiin vuosina 2010 ja 2011. Espoon kokemusten pohjalta laadittiin suomenkieliset ohjeet kävelyiden järjestäjille. Hankkeessa toteutettiin useita valoisan ja pimeän ajan kävelyitä, joille osallistui asukkaiden lisäksi mm. kunnan eri sektorien työntekijöitä ja paikallisten järjestöjen edustajia. Hankkeen taustalla oli tuore Espoon turvallisuusohjelma ja tavoitteet kehittää paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja asukkaiden roolia turvallisuustyössä. Hankkeen loppuraportissa on kuvattu kävelyiden järjestämistä ja niistä saatua palautetta.

Espoon turvallisuuskävelyiden loppuraportti

Ikääntyneiden turvallisuuskävelyt

Ikäihmisillä saattaa olla muita enemmän omaan elinympäristöön liittyviä pelkoja ja huolia. Esimerkiksi Turussa on toteutettu nimenomaisesti ikääntyneille asukkaille suunnattuja kävelyitä muiden turvallisuuskävelyiden ohessa. Ikääntyneiden turvallisuuskävelyillä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi esteettömyyteen ja erityisesti ikääntyneiden kokemiin pelkoihin.

Oppilaiden turvallisuuskävelyt

Oppilaitoksissa järjestettävillä turvallisuuskävelyillä voidaan selvittää oppilaiden ja oppilaitosten henkilökunnan kokemuksia kouluympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Turvallisuuskävelyllä voidaan käydä läpi mm. oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia, koulupihan aktiviteetteja ja koulumatkan turvallisuutta. Turvallisuusasioita voidaan käsitellä oppilaiden ikään sopivilla tavoilla, esimerkiksi leikkien ja pelien keinoin. Vaasassa on toteutettu vuonna 2014 pilottihanke oppilaiden turvallisuuskävelyistä.

Kiinteistöyhtiöiden talo- ja pihakävelyt

Oulussa toteutetun hankkeen pohjalta on laadittu opas talo- ja pihakävelyiden toteuttamiseen. Talo- ja pihakävelyillä voidaan kartoittaa asuintalojen ja niiden lähialueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kävelyillä voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi kerrostalon yhteisiin tiloihin, piha-alueeseen ja leikkipaikkoihin sekä laajemmin asukkaiden kulkureitteihin mm. julkisen liikenteen pysäkeille tai kauppoihin. Talo- ja pihakävelyn vastuuhenkilönä voi olla esimerkiksi taloyhtiön puheenjohtaja, talotoimikunnan vetäjä tai muu aktiivi. Myös isännöitsijä on hyvä saada mukaan. Kävely voidaan räätälöidä kunkin talon ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Kävely on hyvä tapa luoda taloyhtiöön yhteisöllisyyttä ja saada asukkaat tutustumaan toisiinsa.

Talo- ja pihakävelyn suunnittelu ja toteuteus - ohje järjestäjille

Vastaanottokeskusten turvallisuuskävelyt

Vastaanottokeskuksissa toteutettavia turvallisuuskävelyitä on kokeiltu ja kehitetty Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskuksissa Hapke 3 -hankkeen yhteydessä. Turvallisuuskävelyillä vastaanottokeskuksen asukkaat, työntekijät ja sidosryhmät voivat tutustua ympäristöön, joka monesta saattaa tuntua oudolta tai turvattomalta. Turvallisuuskävelyitä voidaan järjestää myös tietylle ryhmälle, esimerkiksi Hapke 3 -hankkeessa kävelyt suunnattiin yksin maahan tulleille naisille. Turvallisuuskävelylle on hyvä saada mukaan vastaanottokeskuksen johtoa sekä muita olennaisia päätöksentekijöitä. Näin kehittämistoimenpiteitä saadaan heti vietyä eteenpäin.

Vastaanottokeskusten turvallisuutta kehitettäessä on hyvä huomioida asukkaiden kokemukset lähtömaista tai pakomatkalta: monilla voi olla kokemuksia sellaisista uhka- tai väkivaltatilanteista, jotka ovat Suomessa harvinaisia mutta aiheuttavat edelleen pelkoja. Myös kulttuurieroilla on vaikutusta. Erityisesti vastaanottokeskuksissa asuvilla naisilla voi olla erityisiä huolia, joita he eivät kuitenkaan uskalla tuoda esille. Pelkästään naisille järjestetty kävely voi rohkaista naisasukkaita puhumaan peloistaan.