Kiinan ja Suomen rikoksentorjunnalla yhteisiä haasteita

Oikeusministeriö järjesti 19.–20. elokuuta seminaarin, jossa Suomen ja Kiinan rikoksentorjunnan asiantuntijat keskustelivat rikollisuuden ehkäisystä, sen haasteista sekä mahdollisuuksista molemmissa maissa. Koulutus, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisorikollisuuteen puuttuminen nousivat esiin tärkeinä rikollisuutta vähentävinä teemoina. Erityisenä globaalina haasteena nähtiin puolestaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden kasvu. Rikoksentorjunta on uusi teema Suomen ja Kiinan välisessä yhteistyöohjelmassa.

Rikoksentorjunta on uusi teema Suomen ja Kiinan välisessä yhteistyöohjelmassa. Seminaari käsitteli aihetta monipuolisesti muun muassa seuraavien teemojen kautta: rikosongelmien torjunnan haasteet, ohjelmat ja strategiat, modernit lähestymistavat rikoksentorjuntaan, yhdyskuntalähtöiset rikoksentorjuntakäytänteet, uusintarikollisuuden arviointi ja torjunta, rikoksentorjunnan strategiat ja suuntaukset yhteiskunnallisen muutoksen aikana, nuorisorikollisuuden ehkäisy, uhrien tukeminen sekä lähisuhdeväkivallan ja uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisy.

Seminaarissa nousivat esille myös oikeudellisen tiedon jakamisen tarve, vuorovaikutus kansan ja hallinnon välillä sekä rikoksentorjuntaa harjoittavien hankkeiden laadukkaan arvioinnin kehittäminen. Jotta rikoksentorjunnan käytäntöjä kyettäisiin arvioimaan laadukkaasti, tarvitaan tutkitusti paikkansa pitävää tietoa. Tästä syystä tutkimustiedon rooli on niin suuri. Hyvien käytäntöjen jakaminen on osa tiedon jalostamista ja entistä parempien käytänteiden kehittymistä. Sovittelu on esimerkki hyvistä käytänteistä, joita Suomessa on saatu aikaan. Sovittelun kerrottiin olevan tulevaisuuteen suuntautunutta ongelman ratkaisua.

Yhteistyön merkitys

Rikoksentorjuntaan tähtäävien tarkkojen ja käytännönläheisten kehitysehdotusten luominen on yhteistyöohjelman ydin. Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja sen edistäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Rikokset jalostuvat ja ne luovat uusia haasteita rikoksentorjunnalle, johon Kiina pyrkii kiinnittämään entistä enemmän huomiota tulevaisuudessa. Kiina aikoo tulevaisuudessa tavoitella reilua ja toimivaa oikeusjärjestelmää, jonka toimintaan kansalaiset tutustutetaan entistä paremmin. Kansalaisten tutustuttaminen lakijärjestelmään ja lakeihin auttaa heitä toimimaan lakien mukaisesti ja tätä kautta reagoimaan rikollisuuteen.

Yhteistyö maan sisäisten tahojen kesken on olennaista erityisesti yhteisöllisen rikoksentorjunnan mahdollistamiseksi. Suomessa rikollisuuden ehkäisyn parissa työskentelee paljon kansalaisjärjestöjä, joiden tärkeä tehtävä on tunnistaa ja kuulostella orastavia ilmiöitä, jotka voisivat mahdollisesti kehittyä ongelmiksi.

Haasteet rikollisuuden ehkäisemisessä

Kiinan suurimmat huolenaiheet rikoksentorjunnassa liittyvät kansallista turvallisuutta sekä kansalaisten henkeä ja omaisuutta uhkaavaan rikollisuuteen. Rikoksentorjunta keskittyy pääasiassa työperäiseen rikollisuuteen, kuten lahjontaan ja korruptioon sekä irtolaisten tekemiin rikoksiin. Omaisuusrikoksia ja talousrikoksia esiintyy usein. Kiinan raja-aluilla huumerikollisuus, kuten esimerkiksi huumeiden valmistus ja salakuljetus, ovat todellinen riski. Lisäksi ympäristörikokset ja ruuan turvallisuuteen liittyvät rikokset ovat ilmeisiä ongelmia. Kuitenkin, rikoksentorjuntaan liittyvät mahdollisuudet ylittävät siihen liittyvät haasteet. On tärkeää, että rikollinen toiminta osataan tunnistaa, jolloin siihen kyetään puuttumaan usealla tasolla. Rikos onkin yhteiskunnallinen ongelma, mitä ei usein ymmärretä. Tämä kertoo siitä, että yleinen ymmärrys rikoksentorjunnasta on vielä hahmottumassa.

Nuorisorikollisuus

Yksi rikollisuuden ehkäisyn pääkohdista on nuorisorikollisuuteen puuttuminen. Nuorisorikollisuuden ehkäiseminen on luonut Kiinassa pohjan nykyaikaiselle rikoksentorjunnalle, jonka avaimia ovat koulutus ja suojelu. Ulkomailta saadut vaikutteet ovat tärkeitä rikoksentorjunnan kehittymisen kannalta, ja hyvien käytäntöjen jakaminen edesauttaa tehokkaiden torjuntamallien kehittämistä.

Syrjäytyminen on uhka sekä lapsille että aikuisille

Suomea ja Kiinaa yhdistävät muun muassa rikollisuuden kokonaismäärän laskeva trendi. Molemmat kamppailevat myös syrjäytymisen ja sen mukanaan tuomien rikosuhkien kanssa. Koulun ja vanhempien roolit syrjäytymisen ehkäisyssä herättivät keskustelua, erityisesti niiden lasten kohdalla, joilla ei ole turvallisia aikuisia lähellään. Nämä lapset vaativat erityistä huomiota koululta sekä muilta perheen ulkopuolisilta toimijoilta. Koulujen rooli voisi olla suurempikin, mutta jo nyt ne toimivat eräänlaisena areenana, jossa ongelmat voidaan huomata. Koulujen rooli onkin ongelmien tunnistaminen sekä lapsen terveen kasvun takaaminen puuttumalla riskitilanteisiin ja koulukiusaamiseen.

Vankilasta vapautuneiden uudelleen sopeutuminen yhteiskunnan jäseniksi koetaan Kiinassa varsin hankalaksi, sillä vankilasta vapautuneet ovat usein yhteiskunnan pohjalla. He kohtaavat hyljeksintää ja siksi he ovat suuren syrjäytymisuhan alla. Lisäksi, heidän kohtaamiensa ongelmien ja vaikeuksien ratkaiseminen on puutteellista. Yhdyskuntaseuraamusta suorittaneiden uusintarikollisuus herättää Kiinassa jatkuvasti enemmän huomiota. Uusintarikollisuuden syyt voidaan jakaa sosiaalisiin, yksilölähtöisiin sekä yhdyskuntaseuraamukseen liittyviin (community correction-related). Vankilatuomiota huomattavasti avoimempi yhdyskuntaseuraamus luo erilaisia haasteita seuraamusta suorittavalle, siksi yksilön ympärillä toimivien tahojen tulisi toimia yhteistyössä eräänlaisena tukiverkostona. Ruohonjuuritason verkostot voivat auttaa yhdyskuntaseuraamustaan suorittavia pärjäämään ulkopuolelta tulevan syrjinnän kanssa.

Ihmislähtöinen ote, tuen tarjoaminen sekä koulutus auttavat torjumaan uusintarikollisuutta. Ratkaisu voisi löytyä myös yhteisön resurssien paremmasta hyödyntämisestä, tällöin yhteiskuntaan sopeutuminen voisi helpottua merkittävästi.