Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 4/2018

Julkaisuajankohta 27.9.2018 10.21
Uutinen

 

 

Rikoksentorjuntakilpailun voitti Forssan yhteisösovittelun malli

Hanna Vuorinen, Miriam Attias, Jukka Kastikainen ja Eija VelitskiKansallisen rikoksentorjuntakilpailun 2018 voitti Forssan malli, jossa väestöryhmien välisiä konflikteja puretaan yhteisösovittelun keinoin. Kilpailun teemana oli poliisin laaja-alainen yhteistyö paikallistasolla. Voittajahanke edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA) joulukuussa Itävallassa.

Yhteisösovittelu oli Forssan kaupungin vastaus väkivaltaisiin yhteenottoihin paikallisten nuorten sekä vastaanottokeskusten asukkaiden välillä syksyllä 2016. Sovittelun toteuttivat Hämeen poliisilaitos ja Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijat. Sovittelu tuotti tulosta: väkivalta loppui ja tilanne rauhoittui. Raati arvosti sitä, että hankkeen vaikutus kohdistui osallisten lisäksi laajemminkin kaupungin asukkaisiin ja otti heidät mukaan paikallisen ongelman ratkaisuun.

Kilpailuun osallistui yhteensä viisi ansiokasta hanketta. Muut ehdokkaat olivat Homeless street soccer (KRIS-Tampere ry), Kaupunki kuuluu kaikille (Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry), Poliisin ja monikulttuuristen toimijoiden välisen turvallisuusyhteistyön kehittäminen teknologian avulla (Helsingin poliisin Hälytys- ja valvontayksikkö) ja K-0 – kiusaamiseen puuttuva hanke (Aseman Lapset ry). Myös nämä hankkeet on esitelty ja arvioitu oheisessa raadin päätöksessä.

Tiedote rikoksentorjuntakilpailun 2018 voittajasta

Kansallinen rikoksentorjuntakilpailu – raadin päätös

 

Rikoksentorjuntaneuvosto kokoontui Vanhustyön keskusliitossa

Rikoksentorjuntaneuvoston tämän toimikauden viimeinen kokous pidettiin 25.9. Vanhustyön keskusliitossa. Kokouksessa kuultiin liiton turvallisuustyöstä ikäihmisten parissa, joka pitää sisällään esimerkiksi korjausneuvontaa, ystävätoimintaa ja SeniorSurf-toimintaa. Kokouksessa palkittiin myös tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun voittaja. Lisäksi käytiin läpi kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 tilanne ja 2015–2018 kauden keskeiset saavutukset sekä annettiin evästystä seuraavalle neuvostolle. Sen asettaminen on vireillä.

Tutkimusjaoston kannanotto tutkimustietoon perustuvan rikoksentorjunnan kehittämiseksi

Rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaosto on tehnyt nykyisen kautensa päätteeksi kannanoton tutkimustietoon perustuvan rikoksentorjunnan kehittämiseksi. Jaosto on työssään pyrkinyt edistämään rikoksentorjunnan empiiristä arviointitutkimusta. Vain arviointitutkimuksen avulla voidaan todeta, onko jokin toimenpide rikollisuutta vähentävä vai tehoton vai lisääkö se jopa rikollisuutta. Tutkimusjaosto esittää yhdeksää toimenpidettä, jotka koskevat mm. rikollisuuden mittaamista, rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen rahoitusperustaa, arviointitiedon koostamista ja arviointitutkimuksen osaamisperustaa.

Lue tutkimusjaoston kannanotto

 

Rikoksentorjunnan verkkosivuilla hyviä käytäntöjä englanniksi

Rikoksentorjunnan verkkosivuilla on julkaistu englanniksi tiiviit esittelyt viidestä suomalaisesta hyvästä käytännöstä, jotka liittyvät rikosten ennaltaehkäisyyn. Esittelyssä ovat Ankkuri, Icehearts, Marak, Aggredi ja OMA-ohjelma. Tutkimuspainotteisia esityksiä voi hyödyntää niin kansainvälisessä kuin kansallisessa työssä.

https://rikoksentorjunta.fi/en/good-practices

 

Pohjoismaiset rikoksentorjunnan asiantuntijat kokoontuivat Norjassa

Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen tai vastaavien organisaatioiden edustajat kokoontuivat Norjassa 5.–7.9.2018. Kokouksessa kuultiin ajankohtaisista rikoksentorjunnan aiheista eri Pohjoismaissa, esimerkiksi jengiväkivallasta, perheväkivallan ehkäisystä ja rikoksilla oireilevien nuorten auttamisesta.

Norjassa rikoksilla oireilevien nuorten auttaminen on organisoitu uudella tavalla. Maahan on perustettu kaksi nuorille rikollisille tarkoitettua laitosta. Lisäksi Norjassa on käytössä nuorisorangaistus toistuvasti rikoksia tekeville tai vakavia rikoksia tehneille nuorille. Rangaistukseen sisältyy restoratiivisen rangaistuksen elementtejä, ja keskeistä on nuoren kohtaaminen ja tukeminen rikoksettomaan elämään. Moniammatillisessa työryhmässä tehdään yhdessä nuoren kanssa suunnitelma toimenpiteistä ja ryhmä seuraa niiden etenemistä.

Ruotsissa on valmistunut selvitys rikoksentorjunnan tilasta ja kehitystarpeista Det brottsförebyggande arbetet i Sverige. Malmössä on käynnistynyt hanke jengiväkivallan kitkemiseksi. Hankkeen tavoitteena on vähentää vakavaa aseellista väkivaltaa ja palauttaa asukkaiden turvallisuuden tunne. Keskeistä hankkeessa on luottamuksen saaminen ja keskusteluyhteyden luominen keskenään taistelevien jengien välillä. Jengit kootaan yhteiseen tilaisuuteen, jossa heidän kanssaan keskustelevat pormestari, poliisi, sosiaaliviranomaiset ja paikkakunnan vaikuttajat esim. uskonnollisista yhteisöistä. Sosiaaliviranomaiset myös tarjoavat konkreettista apua.

Kokoukseen yhteyteen oli järjestetty vierailu Tøyenin kaupunginosassa. Oslon kaupunki on panostanut rahallisesti kaupunginosan kehittämiseen, jotta lapsiperheet eivät muuttaisi pois ja väestöpohja pysyy moninaisena. Rahoituksella on mm. järjestetty harrastetoimintaa koululaisille ja nuorille, parannettu lähiön viihtyisyyttä ja perustettu järjestötalo, jossa järjestöt tarjoavat asukkaille monipuolista toimintaa.

EUCPN:n toimintaa esitellään lyhyessä videossa

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston EUCPN:n toimintaan ja rikoksentorjunnan perusideaan voi tutustua nyt minuutin videon kautta. Videon voi katsoa suomenkielisellä tekstityksellä.

Katso EUCPN:n video YouTubessa

Tutkimus nuorten rikosten ehkäisyn vaikuttavuudesta etenee

Parhaillaan on käynnissä TEAS-rahoitettu tutkimushanke nuorten rikosten ehkäisystä, nuorten, ammattilaisten ja kustannusten näkökulmasta. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusryhmä on kartoittanut nuorten rikollisuuden ehkäisyyn tähtääviä toimia 70 kunnassa. Tärkeä huomio tähän mennessä on se, että rikoksilla oireilevat nuoret saavat eri kunnissa hyvin erilaista kohtelua ja tukea, ja toimien kirjo on laaja. Tutkimushanke kestää vuoden loppuun asti.

Lue Terhi Hautamäen Tieto käyttöön! -blogista, mikä todella estää nuorten rikoksia

 

Kansainvälinen rikosluokitus auttaa vertailemaan maita ja trendejä

Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lain­säädännön vaikutuksia. Siksi maiden rikollisuustason vertailuun tarvitaan kansain­välistä rikos­luokitusta. Sellainen on kehitetty YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) johdolla. Luokitus muodostuu 11 pääryhmästä, jotka jakautuvat neli­portaisiksi ala­ryhmiksi. Pää­ryhmien avulla on helppo seurata suurempia trendejä rikollisuudessa, esi­merkiksi seksuaali­rikollisuuden tai korruption kehitystä.

Lue lisää Kimmo Haapakankaan Tieto & Trendit -blogista

 

Ajankohtaista tietoa kyberturvallisuudesta

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus julkaisee kuukausittain kybersääkoostetta. Se kertoo kattavasti ja hauskallakin tavalla kuukauden merkittävistä tietoturvapoikkeamista ja -ilmiöistä. Tarkoituksena on antaa lukijalle nopea kokonaiskuva siitä, mitä kyberturvallisuuskentällä on kauden aikana tapahtunut.

Tarkista kuukauden kybersää

 

Tapahtumia

Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivät marraskuussa

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus ja Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti kutsuvat tutkijoita, asiantuntijoita, opiskelijoita ja käytännön työssä toimivia osallistumaan kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäiville. Ne pidetään 28.–29.11. ja ilmoittautuminen on 1.10. mennessä. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa Vantaalla. Päivien yhteiset teemat liittyvät viha- ja kyberrikollisuuteen, ääriliikkeisiin ja radikalisoitumiseen sekä teknoseuraamuksiin.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

 

Kriminaalityön foorumi marraskuussa

Foorumin aiheena on tänä vuonna vankien kuntoutuksen uudet tuulet ja tarkastelussa tarkemmin vankien digiosaamattomuus, vertaistoiminta ja rahapelaamisen riskit. Tapahtuma pidetään 20.11. Tampereella.

Ohjelma ja ilmoittautumiset

 

Julkaisuja

Rikollisuus vähentyi vuonna 2017

Vuonna 2017 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli noin 456 000 rikosta, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sen lisäksi kirjattiin noin 406 000 liikennerikkomusta. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä puolestaan on viime vuosia lukuun ottamatta lisääntynyt. Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi. Väestölle suunnattujen uhritutkimusten perusteella väkivallan määrä on pysynyt pitkään suunnilleen samalla tasolla.

Niemi, Hannu (toim.). Rikollisuustilanne 2017. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 29/2018. Helsingin yliopisto.

 

Tietoa lasten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä digitaalisessa mediassa

Pelastakaa Lapset ry:n selvitys kertoo, että seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa on 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten mukaan varsin yleistä. Selvitykseen osallistuneista lapsista ja nuorista yli 30 % on viimeisen vuoden aikana nähnyt toisten lasten ja nuorten tekemää seksuaalista häirintää. Tulosten mukaan seksuaalinen häirintä kohdistuu enemmän tyttöihin kuin poikiin. Häpeä on merkittävin syy siihen, miksi lapset ja nuoret eivät kerro seksuaalisesta häirinnästä aikuisille.

Lasten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa. Pelastakaa Lapset ry. 2018.

Seuraa rikoksentorjuntaneuvostoa (@rtneuvosto) myös Twitterissä!