Rikoksentorjuntaohjelman alueseminaarit
Varkauden seminaarin 26.4.2017 kooste: Turvallisuutta yhteistyöllä

12.5.2017 13.36
Uutinen

Järjestöt esittelivät toimintaansa Warkaus-salin aulassa seminaarin tauoilla

Rikoksentorjuntaneuvosto ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät "Turvallisuutta yhteistyöllä" -seminaarin Varkaudessa 26.4. Seminaarissa keskusteltiin rikosten ehkäisystä ja asukkaiden osallistamisesta rikosten ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen. Varkauden rikoksentorjuntaseminaarin erityisiä aiheita olivat huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa ja turvallisuuden lisäämisen mallit.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Sirkka Jakonen listasi avauksessaan seminaarin avainsanat: yhteistyö, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja osallisuus. Rikoksia ehkäistään parhaiten vaikuttamalla useaan tekijään samansuuntaisesti. Näitä ovat mm. erilaiset tilannetekijät kuten esim. asuntomurtojen ehkäisyn keinot, potentiaalisiin rikoksentekijöihin vaikuttavat lähestymistavat kuten varhaisen puuttumisen toimintamallit (Ankkuri, Marak), erilaiset yhteistyön menetelmät kuten eriarvoisuuden vähentäminen asuinalueella sekä osallisuuden lisääminen. Itä-Suomessa turvallisuustyössä korostuvat pitkät etäisyydet, harva-alue ja viranomaisten vähenevät resurssit. Viranomaisten ja alueen asukkaiden välinen hyvä yhteistyö on ehdoton edellytys turvallisuustyössä selviytymiselle.

Sirkka Jakonen: Turvallisuutta yhteistyöllä

Jakosen puhe Avin verkkosivuilla

Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa esitteli uuden kansallisen rikoksentorjuntaohjelman (2016–2020) tavoitteita paikallisen työn näkökulmasta. Kunnilla on tärkeä rooli rikosten ehkäisyssä paikallistasolla. Tämä tehtävä säilyy kunnilla, vaikka maakuntauudistus tuo muutoksia kuntien tehtäviin, hän muistutti. Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteena on kytkeä rikosten ehkäisy entistä paremmin kunnan eri suunnitelmiin ja hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön. Erityisesti Piispa nosti esille sähköisen hyvinvointikertomuksen merkityksen turvallisuustyön työkaluna. Hyvinvointikertomuksen pohjalta voidaan kuvata tarkemmin kunnan toiminnan painopistealueet, kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit sekä arviointimittarit, joilla toiminnan tuloksia seurataan. Esimerkiksi, miten vähennetään nuorten päihteiden käyttöä tai puututaan lähisuhdeväkivaltaan.

Minna Piispa: Turvallisesti yhdessä – paikallisen rikoksentorjuntatyön edistäminen

Lue myös Minna Piispan blogi sähköisestä hyvinvointikertomuksesta oikeusministeriön sivuilta

Tutkija Anne Surakka ja aluekoordinaattori Marjo Pulliainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta esittelivät sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanketta (Sokra) ja kertoivat tutkimustietoa huono-osaisuudesta erityisesti Itä-Suomessa. Sokra-hankkeessa huono-osaisuutta lähestytään taloudellisten kustannusten, sosiaalisten seurausten ja inhimillisen huono-osaisuuden näkökulmasta, jotka kaikki kytkeytyvät osallisuuteen. Inhimillisen huono-osaisuuden indikaattoreita ovat mm. itsemurhakuolleisuus, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja nuorisotyöttömyys. Sosiaalisia seurauksia ovat esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, päihtyneenä tehdyt rikokset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset. Huono-osaisuuden taloudellisia kustannuksia kunnille ovat mm. lastensuojelukulut, mielenterveyspalvelut ja päihdehoito. Osallisuuden mittareita puolestaan ovat esimerkiksi järjestötoimintaan osallistuminen, äänestysaktiivisuus ja elämänlaatu. Näistä kaikista on tietoja maakunnittain ao. esityksessä. Surakka painotti, että eriarvoisuuden vähentäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy tarkoittavat hyvinvointia ja arjen turvallisuutta.

Anne Surakka & Marjo Pulliainen: Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa

Kuopion turvallisuuspäällikkö Lauri Holappa esitteli Kuopion turvallisuussuunnittelun mallia. Hän totesi, että turvallisuussuunnittelu kuuluu kunnalle, koska sen vastuulla on asukkaiden hyvinvointi. Hänen mielestään turvallisuutta pitäisi myös markkinoida kunnan hyvinvointitekijänä. Kuopiossa on tehty kaupungin turvallisuussuunnitelma ja monialainen turvallisuustyöryhmä työskentelee aktiivisesti. Kuopion turvallisuussuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien ja tapaturmien, rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisy ja torjunta; ihmisten turvallisuuden tunteen parantaminen; sekä paikallisten toimijoiden laaja-alainen sitouttaminen. Suunnitelma sisältää oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat. Holapan mielestä viranomaisten on tärkeää kouluttaa myös muita toimijoita turvallisuustyöhön, ei vain viranomaisten vähien resurssien vuoksi vaan jotta turvallisuutta uhkaavat heikot signaalit palautuvat viranomaisten tietoon verkostojen kautta.

Lauri Holappa: Turvallisuussuunnittelu Kuopion kaupungissa

Koulutuspäällikkö Tero Kuittinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoi siitä, miten maaseudulla asukkaat voivat osallistua turvallisuustyöhön ja edistää turvallisuuden tunnetta. Hänen mukaansa yhteisöllisyys tosin ei ole Pohjois-Karjalan maaseudulla mahdollisuus vaan pakko. Hankkeessa kootaan ja koulutetaan pelastusryhmiä eri häiriötilanteisiin ja laaditaan kyläturvallisuussuunnitelmia. Suunnitelmissa on pohdittu konkreettisia keinoja myös rikosturvallisuuteen, esimerkiksi miten reagoida, jos naapuri ajelee humalassa ja vaarantaa kaikkien turvallisuuden tai miten ehkäistään murtoja, jos iäkäs naapuri on pitempään poissa vaikka hoidossa sairaalassa. Kyläturvallisuustapahtumissa on jaettu tietoa ja taitoa. Ryhmäläisten kanssa nostetaan esille kyläturvallisuuskulttuuria ja naapuriapua.

Tero Kuittinen: Turvaa maaseudulle -malli Pohjois-Karjalassa

Iltapäivällä oli ohjelmassa samanaikaiset työpajat. Ensimmäisessä pohdittiin, miten rikosten ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen pitäisi organisoida paikallisesti ja keiden pitäisi olla siinä mukana. Erityisesti paneuduttiin keinoihin saada asukkaat ja järjestöt mukaan työhön. Toisessa työpajassa oli näkökulmana työväkivallan ehkäisyn keinot, kun työskennellään päihdeongelmaisten ja rikostaustaisten asiakkaiden kanssa joko viranomais- tai järjestöpuolella. Kolmannessa työpajassa aiheena oli vihapuheen ja viharikosten tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen Ankkuri-toiminnan keinoin.

Kuopion Pakka-toiminnan Kohtuu Kontio palkittiin innovatiivisena hankkeena

Seminaarissa esiteltiin ansiokkaita ja mielenkiintoisia rikoksentorjuntahankkeita ohjelman lisäksi myös näyttelytilassa. Päivän päätteeksi palkittiin niistä innovatiivisin: rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristön myöntämän palkinnon sai Kuopion Pakka-toiminta ja sen maskotti Kohtuu Kontio. Pakka-toimintamalli on paikallista toimintaa, ennen kaikkea yhteisöön vaikuttamista, päihdehaittojen vähentämiseksi. Kuopiossa toiminta käynnistyi 2013.

Varkauden seminaari ohjelma