Rikoksentorjuntaohjelman alueseminaarit
Lappeenrannan seminaarin 6.3.2017 kooste: Turvallisuutta yhteistyöllä ja yhdenvertaisilla osallistumismahdollisuuksilla

16.3.2017 11.52
Uutinen

Lappeenrannan kaupungintalolla 6.3.2017 pidetyn alueseminaarin tavoitteena oli edistää paikallista rikoksentorjuntatyötä sekä mahdollistaa eri toimijoiden verkostoituminen. Seminaarin työpajoissa haettiin uusia ideoita rikoksentorjuntatyön edistämiseen.

Seminaarin avasi oikeusministeri Jari Lindström. Hän painotti, että rikosten ehkäisy on tärkeää hyvinvoinnin kannalta mutta myös taloudellisesti kannattavaa. Lindströmin mukaan paikallisen rikoksentorjuntatyön keskeinen tavoite on tehostaa ehkäisevää työtä niin, että rikoksia ja häiriöitä tapahtuu vähemmän ja ihmisten turvallisuus sekä turvallisuuden tunne paranevat niin kutsutuin "pehmein keinoin". Hän muistutti, että maakuntauudistuksesta huolimatta kunnilla säilyy vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Rakennetun ympäristön hyvällä ylläpidolla saavutetaan hyviä tuloksia; tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvää valaistusta ja viihtyisää asuinympäristöä. Päiväkotien ja koulun tekemä työ varhaisten ongelmien tunnistamisessa on aivan yhtä keskeistä kuin poliisin ennalta estävät toiminnat.

Ministerin puhe oikeusministeriön verkkosivuilla

Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa esitteli rikoksentorjuntaohjelman tavoitteita. Yksi keskeisimmistä on kytkeä rikosten ehkäisy kunnan eri suunnitelmiin, kuten kunnan strategiaan ja hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön. Rikoksia ennalta ehkäisevä työ säästää korjaavien kalliiden toimenpiteiden kustannuksia. Ohjelman tavoitteena on myös yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Lisäksi kehitetään asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikosten ehkäisyn suunnittelussa. Hankkeet onnistuvat paremmin, jos asukkaat ja palveluiden käyttäjät tietävät niistä ja ovat mukana toteuttamassa niitä. Järjestöt puolestaan tekevät merkittävää työtä rikosten uhrien auttamisessa ja syrjäytymisvaarassa olevien tukemisessa.

Minna Piispa: Rikoksentorjuntaohjelma – miten kunnat ovat mukana rikoksentorjunnassa

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff oikeusministeriöstä kertoi, että vuorovaikutussuhteiden merkitys on tunnistettu esimerkiksi syrjäytymistä ja rikollisuutta koskevissa tutkimuksissa. Hyvinvoinnin kannalta on huolestuttavaa merkittävien ihmissuhteiden puute. Huonot väestösuhteet puolestaan aiheuttavat turvattomuutta. Ennakkoluulot voivat johtaa konflikteihin ja erottautumiseen. Hyvien väestösuhteiden rakentamista kehitetään parhaillaan Trust-hankkeessa seitsemällä eri paikkakunnalla. Toimintamallit tulevat myöhemmin kaikkien käyttöön.

Panu Artemjeff: Yhdenvertaisuus, hyvät väestösuhteet ja turvallisuus

Asiantuntija Ville Nieminen Kuntaliitosta esitteli sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttömahdollisuuksia rikosten ehkäisyn työvälineenä. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnassa ei hallinnonalojen yhdessä laatima asiakirja, joka toimii poliittisen päätöksenteon, johtamisen, seurannan sekä arvioinnin työvälineenä. Se kokoaa kunnan eri suunnitelmat yhteen. Parhaillaan työn alla on turvallisuuteen liittyvien indikaattoreiden lisääminen siihen.

Ville Nieminen: Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä

Aamupäivän puheenjohtajana toimi päällikkö Riku-Matti Lehikoinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työpajat

1: Rikoksen ehkäisyn ja turvallisuuden edistämisen koordinaatio alueella

Työpajassa keskusteltiin, miten rikosten ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen pitäisi organisoida omassa kunnassa ja sitä ympäröivissä seutukunnissa, keiden pitäisi olla työssä mukana ja miten työtä pitäisi koordinoida, jotta päästäisiin mahdollisimman hyviin tuloksiin. Työryhmän osanottajista suurin osa oli Lappeenrannasta tai Eksoteen kuuluvilta paikkakunnilta. Aluksi turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoi Eksoten turvallisuustyön koordinoinnista. Keskustelussa kaivattiin turvallisuustyöhön tiiviimpää yhteistyötä ja näkyvyyttä poliisin kanssa. Järjestöt ovat olleet työssä pienessä roolissa, ja todettiin, että niiden osaamista voitaisiin käyttää erityisesti nuorten ja vanhusten turvallisuuden parantamiseen sekä tiedon levittämiseen meneillään olevista ikävistä asioista esim. liikkeellä olevista kaupustelijoista.

Työpajan vetäjinä toimivat turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen Lappeenrannasta sekä Saija Sambou ja Minna Piispa rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä.

2: Dialogia edistävät, restoratiiviset ja konfliktien ratkaisuun tähtäävät menetelmät

Työpajassa esiteltiin erilaisia dialogiin ja restoratiiviseen ajatteluun perustuvia menetelmiä, joita voidaan käyttää erilaisten rikos- ja riita-asioiden ratkaisussa. Rikosten ja riitojen sovittelua voidaan hyödyntää, kun on tapahtunut rikos tai muu kriisitilanne ja ihmisillä on herännyt tarve puhua tai käsitellä pelkoja. Lisäksi työpajassa pohdittiin yhdessä, miten menetelmiä voitaisiin hyödyntää ja levittää paikkakunnilla. Työryhmä näki, että dialogisuutta pitäisi lisätä päätöksenteossa ja menetelmistä välittää tietoa eri hallinnonaloille ja myös puolueille. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopetuksessa sovittelumenetelmät pitäisi myös ottaa vahvemmin huomioon.

Työryhmän vetäjinä toimivat Mari Kaltemaa-Uurtamo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Reetta Ikonen Sovittelu ry:stä.

Sovittelutyöpajan tausta-aineisto ja johtopäätökset

3: Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Osallistavassa työpajassa turvallisuutta tarkasteltiin hyvien väestösuhteiden -työkalun avulla. Työkalulla pyritään vahvistamaan eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten yhteiseloa ja luottamusta heidän välillään. Osallistujat keskustelivat kolmessa pienryhmässä kuntalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, mikä on osallistumismahdollisuuksien merkitys rikoksentorjunnassa. Työpajassa todettiin, että mitä kärjistyneempi ilmapiiri on, sitä turvattomampi se on, ja nostettiin myös median roolia. Avoimuus nähtiin tärkeäksi ja johdon rooli, mutta myös oman esimerkin antaminen. Työpajassa oltiin huolissaan erityisesti ikäihmisten ja syrjäytymisvaarassa olevien turvallisuuden tunteesta. Eri väestöryhmien vuorovaikutukseen pitäisi panostaa ja kunnan olla aktiivinen vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisessa.

Työryhmän vetäjinä toivat Mia Luhtasaari ja Panu Artemjeff oikeusministeriöstä.

Hyvät väestösuhteet -työpajan tausta-aineisto ja johtopäätökset

Ohjelma Lappeenranta 6.3.2017