Rikoksentorjuntaohjelman alueseminaarit
Rovaniemen seminaarin 6.4.2017 kooste: Turvallisuutta yhteistyöllä pohjoisen olosuhteissa ja Lapin ihmisille

25.4.2017 16.08
Uutinen

Seminaarissa keskusteltiin kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toimenpiteiden ja kuntien turvallisuustyön edistämisestä Lapin alueella. Turvallisuusaiheita käsiteltiin myös mm. etsivän nuorisotyön, kylätoimikuntien ja alueen verkostotyön näkökulmista.

Lapin aluehallintovirasto ja rikoksentorjuntaneuvosto järjestivät yhteistyössä 6.4.2017 Rovaniemellä rikoksentorjuntaohjelman toimeenpanoon liittyvän alueseminaarin. Tilaisuuteen osallistui monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia niin Lapin turvallisuus- ja hyvinvointiverkostoista, poliisista, kunnista kuin järjestöistä ja kyläyhdistyksistä. Päivän puheenjohtajana toimi pelastusylitarkastaja Seppo Lehto aluehallintovirastosta. Päivän keskustelu oli vilkasta ja sekä kunnan viranomaisten, poliisin että järjestöjen toimijat toivat esille koordinoinnin tärkeyden; pitkien välimatkojen ja hajanaisten alueiden takia yhteistyön on oltava sujuvaa. Päivän verkostoitumiseen liittyvä tavoitekin saavutettiin, sillä osallistujat sopivat konkreettisia yhteistyötapaamisia. Tilaisuuden henki ja viesti oli selkeä – toimijat ovat yhteistyössä Lapin ihmisten asialla.

Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja toivotti osallistujat tervetulleeksi toteamalla, että rikoksentorjuntaohjelman toimenpiteet liittyvät kiinteästi aluehallintoviraston keskeisiin tehtäviin, joita ovat hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Lapissa onnistunut rikosten ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen liittyy erityisvaatimuksia esimerkiksi alueen pitkien välimatkojen takia. Seminaarin osallistujat kuulivatkin konkreettisia esimerkkejä rikoksentorjuntaohjelmaan kirjatuista tärkeistä periaatteista, kuten yhdessä tekemisestä, toimivasta yhteistyöstä ja ennaltaehkäisystä.

Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa esitteli päivän aluksi rikoksentorjuntaohjelmaa ja sen periaatteita paikallisen rikoksentorjuntatyön edistämiseksi. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on saada rikoksentorjunta ja turvallisuuden edistäminen kunnan strategiaan, jotta ne toteutuvat myös maakuntatasolla, jonne hyvinvointiasioiden hoitaminen jatkossa keskittyy. Ohjelman toinen tavoite painottaa asukkaiden ja järjestöjen osallistamista; asukkailla ja järjestöillä on runsaasti tietoa ja kokemusperäistä osaamista tarttua ilmiöihin, joilla ehkäistään esimerkiksi rikoksen uhriksi tai tekijäksi päätymistä. Päivän aikana kuultiin, että Lapissa järjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja ovat tärkeitä asukkaiden viestin välittäjiä.

Minna Piispa: Turvallisesti yhdessä - paikallisen rikoksentorjuntatyön edistäminen

Hyvinvointikoordinaattori Sanna Ylitalo esitteli Sodankylän esimerkin sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntämisestä kuntien ja maakuntien turvallisuussuunnittelussa ja tiedolla johtamisessa. Hän piti sitä hyvänä työkaluna, joka toimii parhaiten, kun siihen sisällytetään kaikki olennainen tieto hyödynnettäväksi käytännön toimintaan. Turvallisuussuunnitelmien toteuttamisen kannalta on tärkeää, että hyvinvointikoordinaattori toimii osana kunnan johtoryhmää ja operatiivinen hyvinvointityöryhmä toteuttaa suunnitelmat käytännön toimiksi.

Ylitalon mielestä on tärkeää, että kokeilemalla voidaan oppia. Erityisen innostavaksi ja palkitsevaksi Ylitalo koki sen, kun "siiloajattelusta" oli päästy eroon ja eri lautakuntien edustajat saatiin yhteiseen tilaisuuteen. Learning café -menetelmää käyttäen päästiin lopulta negatiivisen sijaan etsimään positiivisia ja uusia, innostavia ratkaisuja ennaltaehkäisyn ja turvallisuuden edistämiseksi ja viemään näitä käytännön toimiksi. Esitys innoitti osallistujat vilkkaaseen keskusteluun ja he vahvistivat, että kun johdolta saa tukea ja tavoitteet ovat selvillä, asiat onnistuvat ja ihmiset innostuvat. Tähän tavoitteeseen totesivat myös rovaniemeläiset päässeensä.

Sanna Ylitalo: Tiedolla johtaminen. Kuntien ja maakuntien turvallisuussuunnittelu osaksi hyvinvointikertomusta

Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä toi toisenlaisen näkökulman tiedolla johtamiseen eli miten asukkaiden kokemuksia ja toiveita saadaan esille turvallisuuskyselyllä. Kyselyä suunniteltaessa on hyvä huomioida, miten erilaiset asukkaat tavoitetaan. Jos kysely toteutetaan perinteisenä nettikyselynä, jäävät ikääntyneiden, maahanmuuttajataustaisten ja syrjäytyneiden äänet helposti kuulematta.

Markus Alanko: Paikallinen turvallisuuskysely

Kommenttipuheenvuorossaan tiedontuotannon koordinaattori Marika Ahola Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä kertoi, miten järjestöt voivat osallistua paikallisen tiedon tuottamiseen ja lähestyä asukkaita tiedonkeruussa. Ahola mainitsi esimerkiksi Enontekiön kuntalaiskyselyn ja Rovaniemellä toteutetun turvallisuuskyselyn, johon myös opiskelijat pääsivät mukaan. Kyselyiden tulokset kertoivat vastaajien olleen huolissaan enemmän yhteisöllisyyden ja naapuruussuhteiden heikentymisestä kuin rikollisuudesta.

Marika Ahola: Järjestöt mukana yhteisessä turvallisuustyössä

Järjestökoordinaattori Veli-Matti Ahtiainen SPR:n Lapin piiristä esitteli, miten verkostotyöllä ja erilaisilla hankkeilla on lisätty arjen turvaa. Ahtiainen kertoi esityksessään, miten järjestöillä on vahva tieto siitä, mitä arki on ja mitä turvallisuus on ihmisten arjessa. Nyky-yhteiskunnassa muutos on pysyvää ja sopeutuminen muutokseen on selviytymistä. Järjestöjen tekemällä työllä ja verkostoissa voidaan lisätä yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja arjesta selviytymistä, mutta verkostoissa ei toimi komentoketjut eikä markkinoille tyypillinen sopimuksellisuus, painotti Ahtiainen. Tällaisen työotteen onnistuminen edellyttää kunnan johdon ja johtoryhmän sitoutumista, jolloin toimijoitakin saadaan mukaan, heitä osallistetaan ja heitä kuunnellaan oikealla tavalla, jotta lopputuloksena syntyisi hyvä ja turvallinen elämä Lapin asukkaille.

Veli-Matti Ahtiainen: Pärjätään yhdessä Lapissa. Arjen turvaa verkostotyöllä

Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä oli koonnut tietoiskun koulupudokkuuden vaikutuksista rikollisuuteen. Rekisteriaineistojen perusteella on havaittu, että peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute on nuorilla ja nuorilla aikuisilla yhteydessä rikosten tekemiseen ja niiden uhriksi joutumiseen.

Markus Alanko: Koulupudokkuuden ja työttömyyden yhteys rikollisuuteen

30 vuotta nuorten kanssa Sodankylässä työskennellyt nuorisotyöntekijä Jouni Salminen kertoi nuorten kokemuksia ruohonjuuritasolta. Hän painotti, että elämä ei todellakaan ole aina nuorten omien valintojen tulosta. Rankimpia asioita kokeneet nuoret eivät ole voineet valita, kenen lapsiksi syntyivät, menettivätkö vanhempansa tai olivatko jo syntyessään päihderiippuvaisia. Salminen painotti, että rankoista kokemuksista huolimatta sitoutunut, pitkäjänteinen työ ja kyky seisoa nuoren rinnalla tuottavat hyvää. Jokainen nuori ansaitsee arvokkaan nuoruuden ja siihen yhteistyökumppaneiden pitää pyrkiä. Työmuotoina nuorten kanssa Sodankylässä on käytetty mm. kuntouttavaa työtoimintaa, elämäntarinoiden avointa kerrontaa, lääkehoitoa, rinnalla kulkemista ja vertaistukea. Nopeita tuloksia ei aina synny, mutta jos nuori saadaan sitoutumaan toimenpiteisiin, on hänen helpompi luopua päihteistä ja rikoksista.

Kyläasiamies Pirjo Riskilä Lapin kylätoiminta ry:stä kertoi kylätoimikuntien roolista turvallisuussuunnittelussa. Riskilä kiteytti Lapin olosuhteiden erityisyyden: muualla Suomessa on 10 asiamiestä samankokoisella alueella kun Lapissa yksi eli "ei mopolla mahottomia, mutta tehdään mitä voidaan". Riskilän mukaan kylätoimikunnat ovat pyrkineet konkreettisesti edistämään kylien turvallisuutta. Esimerkiksi turvallisuuskävelyjä on järjestetty. Haasteiksi hän mainitsi mm. pitkät välimatkat ja huonot kelit; poliisin ja ambulanssin tulo tapahtumapaikalle kestää kauan. Riskilä totesi myös, että vaikka suunnitelmia tehdään, ei niiden päivitykseen, toteutukseen ja seurantaan aina riitä resursseja.

Pirjo Riskilä: Kylätoimikunnat turvallisuussuunnittelussa

Toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari kertoi Lapin ensi- ja turvakoti ry:n historiasta ja sen tekemästä työstä osana ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Aikojen ja yhteiskunnallisten ongelmien muuttuessa järjestö on voinut kehittää toimintaansa siten, että sen agendalla ja työn lähtökohtana on aina toivon luominen ja ylläpitäminen. Järjestölähtöinen, moninainen auttamistyö paikkaa yhteiskunnallisen auttamis- ja palvelujärjestelmän aukkoja ja tarjoaa palveluja matalan kynnyksen avusta ja ehkäisevästä työstä rankkaan korjaavaan työhön, jota tehdään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Kairakari piti Lapin toimintamallin ja järjestöjen tekemän työn etuina mm. asiakaslähtöisyyttä, tavoitettavuutta ja kykyä vastata kokonaisvaltaisesti ja tarjota esimerkiksi perheväkivaltatilanteessa apua kaikille osapuolille.

Pirjo Kairakari: Lapin ensi- ja turvakoti ry:n esittely

Rovaniemen seminaarin 6.4.2017 ohjelma