Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT)

Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) on intensiivinen ja jalkautuva työtapa lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidon avohoidossa. Menetelmän tavoitteena on auttaa laaja-alaisista ja monimuotoisista vaikeuksista, kuten käytös- ja päihdehäiriöistä, kärsiviä 12–19-vuotiaita nuoria. MDFT toimii parhaiten riittävän vaikeissa ja kriisiytyneissä tilanteissa, joissa avohoidon toimia on jo kokeiltu ja harkitaan sijoitustoimenpiteitä.

Tausta

Multidimensionaalinen perheterapia syntyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa (Liddle 2010). Monimuotoisista ongelmista kuten käytös-, päihde- ja mielialahäiriöistä kärsivien nuorten kanssa työskentelyyn tarvittiin tehokkaampia, kattavampia ja vaikuttavampia työtapoja. Laitossijoitukset ja yksilökeskeinen työote koettiin riittämättöminä ja kalliina. Työmallin taustalla on näkemys siitä, että käyttäytyminen on tulosta yksilön ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Jos käyttäytymistä halutaan muuttaa, pitää työskennellä myös ympäristön kanssa.

Tavoitteet

Tavoitteena auttaa monien samanaikaisten vaikeuksien kanssa kamppailevia nuoria. Nuorten mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja tuloksellinen hoito voivat ennaltaehkäistä aikuisuuden terveysongelmia ja syrjäytymistä yhteiskunnasta.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä on laaja-alaisista ja monimuotoisista vaikeuksista kuten käytös- ja päihdehäiriöistä kärsivät 12–19-vuotiaat nuoret, joiden kohdalla on jo kokeiltu kevyempiä avohoidon työmenetelmiä ja joiden jatkotoimenpiteinä harkitaan laitossijoitusta. Työskentelyyn otetaan mukaan nuoren perhe ja vanhemmat sekä esimerkiksi koulu, kaverit ja muut viranomaisverkostot. Terapian aloittaminen edellyttää, että nuorella on elämässään vähintään yksi aikuinen (huoltaja tai joku muu), joka on valmis sitoutumaan työskentelyyn.

Menetelmä

MDFT on manualisoitu mutta yksilöllisen tarpeen mukaan joustava työtapa. Työmalli yhdistää systeemistä perheterapiaa, ratkaisukeskeisyyttä ja palveluohjausta. Yksi ja sama työntekijä työskentelee sekä yksilö-, perhe- että verkostotasoilla. Tällä ratkaisulla varmistetaan kokonaiskuva tilanteesta sekä se, että vastuu prosessista on selkeästi nimetty ja prosessi perustuu riittävän kattavaan asiantuntija-arviointiin. Nuoren riski- ja suojaavat tekijät pyritään tunnistamaan niin yksilö-, perhe- kuin verkostotasolla, ja nuoren hoito räätälöidään yksilöllisesti tilanteen mukaan.

MDFT-prosessi kestää noin 5–9 kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen: aloitus, läpityöskentely ja lopetus. Prosessi on intensiivinen; tapaamisia on 2–3 viikoittain. Intensiivisyys tukee mm. kannattelevien yhteistyösuhteiden rakentumista ja ylläpitämistä. Yhteistyösuhteet voivat puolestaan edistää nuoren motivaation viriämistä ja vahvistumista sekä hänen sitoutumistaan työskentelyyn. Tapaamisia pidetään asiakkaiden kotona ja muissa arkisissa paikoissa.

Työntekijän tukena on tiimi. Tiimissä on oma menetelmäohjaaja, ja tiimi toimii ammatillisena tukena jokaiselle sen jäsenelle. Työntekijöillä on rajallinen määrä asiakkaita kerrallaan (prosessien vaiheesta riippuen enintään kahdeksan). Työ edellyttää yksityiskohtaista ja kirjallista tapaamisten suunnittelua ja valmistelua ja osuvien välitavoitteiden asettamista sekä niiden saavuttamisen seuraamista.

Työntekijöiden menetelmäuskollisuutta ja -osaamista arvioidaan videoituja perhetapaamisia aineistona käyttäen. Menetelmäuskollisuutta arvioi ulkopuolinen arvioitsija ja kompetenssia menetelmän kouluttaja.

Vaikuttavuus

Suomen Mielenterveysseuran tuottaman Kasvun tuki -tietolähteen arvioinnin mukaan MDFT:n osalta on vahvaa näyttöä päihdeongelmien sekä vähäisemmässä määrin myös koulunkäyntivaikeuksien ja rikollisuuden vähenemisestä 11–21-vuotiailla, jotka osallistuvat MDFT-interventioon, verrattuna nuoriin, jotka osallistuvat muihin hoitomuotoihin. Tähän on tiivistetty tutkimustuloksia, joiden tarkemmat tiedot löytyvät em. artikkelista.

Työmenetelmästä löytyy yli kymmenen satunnaistettua verrokkiryhmätutkimusta, joissa on mitattu päihdekäytön (erityisesti kannabis) lisäksi intervention vaikutuksia myös liitännäisongelmiin (antisosiaalinen käytös ja kaveripiiri, koulunkäynti, laitoshoidon tarve, internalisoivat oireet, hoidon keskeyttäminen). Valtaosa tutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa, mutta tuloksia on myös Euroopasta. Esimerkiksi INCANT-tutkimuksessa (Rigter ym. 2013) todettiin MDFT:n vähentävän 13–18-vuotiailla nuorilla sekä kannabisriippuvuutta, käyttöön liittyviä oireita sekä kannabiksen käyttöpäiviä.

Ryhmävertailututkimuksissa MDFT:llä on saavutettu muita hoitomuotoja (mm. ryhmäterapiaa, perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja laitoshoitoa) parempia hoitotuloksia useimmissa tutkimuksissa. MDFT näyttäisi olevan erityisen vaikuttava juuri pitkälle kehittyneistä ja vaikea-asteisista päihdeongelmista ja useista samanaikaisista mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten hoidossa ja näyttää toimivan muita hoitoja tehokkaammin erityisesti pojilla.

MDFT:n on todettu vähentävän myös masennus- ja ahdistuneisuusoireilua sekä käytösoireita. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti koulun käyntiin ja koulumenestykseen ja rikollinen toiminta on vähentynyt MDFT-nuorilla laitoshoitoa saaneita nuoria enemmän (Liddle ym. 2009).

Van der Polin ja kumppaneiden meta-analyysissa (2017) tarkasteltiin kahdeksaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, ja todettiin MDFT:n olevan muihin hoitomuotoihin (kognitiivisbehavioraalinen hoito, ryhmäterapia tai yhdistelmähoidot) verrattuna tehokkaampi hoito nuoren päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen. Erityisesti vakavammista päihteidenkäyttö- tai käytösongelmista kärsivät nuoret hyötyivät MDFT:stä enemmän.

Menetelmän käyttö Suomessa

Menetelmä vaikuttaa toimivalta työmuodolta Suomeen. MDFT:n käyttö on perusteltavissa erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Asiakkaiden kokemuksista ei Suomessa ole kerätty systemaattista palautetta. Palaset kohdalleen -hankkeen loppuraportissa (Ehrling 2014) havaittiin mm. nuorten koulunkäyntiin ja laitoshoitoon liittyviä myönteisiä muutoksia. Ennen interventiota kotona asui 55 % nuorista, intervention jälkeen 88 % nuorista. Ennen interventiota koulua kävi 49 % nuorista ja intervention jälkeen 96 %.

MDFT:stä ei ole tehty varsinaista kustannustehokkuusanalyysiä, mutta sen on arvioitu olevan taloudellisesti kilpailukykyinen tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Kustannustehokkuutta lisää hoidon alhainen keskeyttämisprosentti (Liddle ym. 2004).

Suomessa MDFT-terapeutin koulutusta on järjestetty Suomen Mielenterveysseuran ja Euroopan MDFT-akatemian yhteistyönä Palaset kohdallaan -hankkeen puitteissa. Lähiopetuspäivien ohella varsinainen menetelmän oppiminen tapahtuu tarkasti seuratuissa ja tuetuissa koulutushoidoissa. Opetusta annetaan monin erilaisin aktiivisen oppimisen menetelmin. Opetukseen sisältyy mm. mallintaminen, harjoittelu, yksilöllinen palaute ja teoreettinen kirjallinen tieto käsikirjan muodossa.

Lisätietoa

Tämä kuvaus MDFT-työmuodosta on lyhennelmä Suomen Mielenterveysseuran Kasvun tuki -tietopalvelun artikkelista ja arvioinnista.

 

Kirjallisuutta:

Ehrling, L. (2014). Multidimensional Family Therapy. Uusi työtapa nuorten monimuotoisiin ongelmiin. Kokemuksia MDFT:n mahdollisuuksista. Loppuraportti. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

Liddle, H.A., Rowe, C. L., Dakof, G.A., Ungaro, R.A., Henderson, C.C. (2004). Early intervention for adolescent substance abuse: Pretreatment to posttreatment outcomes of a randomized clinical trial comparing Multidimensional Family Therapy and peer group treatment. Journal of Psychoactive Drugs, 36, 11, 49–63.

Liddle, H., Rowe, C., Dakof, G., Henderson, C. Greenbaum, P. (2009). Multidimensional family therapy for young adolescent substance abuse: twelve-month outcomes of a randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 77, 12–25. 

Rigter, H., Henderson, C.E., Peld, I., Tossman, P., Phan, O., Hendriks, V., Schaub, M. & Rowe, C.L. (2012). Multidimensional family therapy lowers the rate of cannabis dependence in adolescents: A randomized controlled trial in Western European outpatient settings. Drug and Alcohol Dependence, 130, 85–93.

Van der Pol, Hoeve, M., Noom., M., Stams, G., Doreleijers, T., Domburgh, L. & Vermeiren, R. (2017). Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems – a meta-analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry.