Oikeusministeriön avustukset rikoksia ehkäiseville hankkeille vuonna 2020

Oikeusministeriö järjesti 18.12.2019 infotilaisuuden rikoksia ennalta ehkäiseviin hankkeisiin varatuista valtionavustuksista vuonna 2020.

Oikeusministeriölle osoitettiin hallitusohjelmassa vuosittainen 2,5 miljoonan euron rahoitus rikoksia ennalta ehkäisevälle hankkeelle vuosille 2020–2022. Rahoitus ohjataan valtionavustuksina rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille vaikuttaviksi todettuihin työmenetelmiin väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen sekä rikoksilla oireilevien ja päihteitä käyttävien nuorten tukemiseen. Täydennyshaku näihin teemoihin on käynnissä 21.9.–20.10.2020.

Lisäksi vuodelle 2020 osoitettiin erillinen rahoitus jaettavaksi valtionavustuksina väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan. Neljäs oikeusministeriön haku koski vuosittain jaettavia valtionavustuksia paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön. 

Infotilaisuudessa käytiin läpi kaikkien edellä mainittujen avustusten hakuajat ja hakukriteerit.  Lisäksi tilaisuudessa kuultiin osaan hankkeista liitettävästä arviointitutkimuksesta

Tilaisuuden tallenne (2h) katsottavissa verkossa

Infotilaisuudessa pidetyt powerpoint-esitykset

Tietoa rikoksenehkäisyn valtionavustuksista ja niiden hakemisesta oikeusministeriön sivuilla

 

Usein esitetyt kysymykset

Kun valtionavustuksen rahoituspäätös tulee ja se mahdollisesti myönnetään, onko siinä vaiheessa mahdollista vielä vetäytyä hankkeesta ja jos, niin millä tavoin?

Myönnetyn avustuksen voi perua. Esimerkkinä tästä tilanteet, joissa selviää, ettei suunniteltua hanketta kyetäkään toteuttamaan tai hankkeelle on haettu rahoitusta useista lähteistä ja haettu rahoitus ei kokonaisuudessaan toteudu ja hanke sen seurauksena raukeaa. Myös ennen avustuspäätösten tekemistä hakija voi perua hakemuksensa.

Jos peruutustilanne tulee eteen, niin paras toimintatapa tällöin on, että avustuksen saaja mahdollisimman pian myönteisen avustuspäätöksen tiedoksi saamisen jälkeen tekee  muutospyynnön avustuspäätöksestä ministeriöön, ennen kuin avustuksen maksatus on ehditty aloittamaan.

-------

Ohjeistuksessa on aiemmin todettu, että henkilöiden palkat ja toimitilat hyväksytään 10 % omarahoitusosuudeksi. Voivatko palkat tulla kunnassa eri organisaatioilta, esim. poliisi, sosiaalitoimi, nuorisopalvelut? Täten palkat maksetaan kyseisten organisaatioiden sisällä, eikä yhdeltä tililtä, koska se ei moniammatillisessa yhteistyössä ole teknisesti mahdollista. Osoittaisimme eri organisaatioiden työntekijöiden tunnit asianmukaisella työajan kirjanpidolla.

Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvassa hankkeessa omarahoituksena käytettävät palkat voivat tulla eri organisaatioista. Kuten kysyjä toteaa, niin asianmukainen työajanseuranta on järjestettävä, ja avustuksen kustannusselvityksessä asia huomioitava.

-----

Hankkeen toiminta-ajaksi on määritelty 2020–2022. Onko kuitenkin mahdollista käyttää myönnettyä avustusta vielä 2023 kevään aikana?
Viimeiselle hankevuodelle 2022 myönnetyn rahoituksen käyttöaikaa on mahdollista pidentää rahoituspäätöksessä kevääseen 2023, mikäli oikeusministeriö katsoo tämän hankkeen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Rahoituksen saajan tulee toimittaa asianmukaiset väli- ja loppuraportit hankkeesta rahoittajan määrittelemän aikataulun mukaisesti.

------

Omarahoitusosuuteen liittyen: kuinka tarkkaan ja millä tasolla omarahoitusosuuden käyttäminen on selvitettävä ja raportoitava? Käytännössä: tarkoittaako tämä tarkkaa tunti- ja muuta kirjanpitoa vai riittääkö, että raportoimme omarahoitusosuuden kokonaisuutena?

Oikeusministeriölle avustuksen käytöstä toimitettavaan selvitykseen kirjataan toteutunut oma rahoitus kokonaisuutena. Avustuksen saajan on kuitenkin järjestettävä kirjanpito niin, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata omalla kustannuspaikallaan. Avustuksen saajan tulee myös huolehtia asianmukaisesta työajanseurannasta, mikäli se on tarpeen avustuksen kohteelle kirjattavien palkkakustannusten luotettavaksi varmentamiseksi. Tämä tulee kyseeseen esim. tilanteessa, jossa avustuskohteeseen omarahoituksena osoitettu henkilöresurssi työskentelee avustettavan toiminnan lisäksi myös jossain toiminnassa, joka ei ole avustuksen piirissä.

------

Saako avustuksen hakijan 10 % omarahoitusosuus koostua muualta saadusta rahoituksesta, kuten esimerkiksi STEA-rahoituksesta?

Saa, mikäli kyseisen rahoittajan (kuten STEAn) avustuspäätös sen sallii. Lisäksi tulee ottaa huomioon myös valtionavustuslain rajoite: ”Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.”

-----

Erityisavustukset rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin – onko tätä erityisavustusta mahdollista hakea Ankkuri-toimintaan?

Ei. Tällä avustuksella kunnan/kuntayhtymän pitää ensisijaisesti toteuttaa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallia ja sen lähtökohtia eikä rahoittaa suoraan Ankkuritoimintaa, joka eroaa sisällöllisesti ja kohderyhmältään nuorten toimintamallista. Ankkuri-toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa 1520-vuotiaat nuoret, ensikertaiset rikoksentekijät. Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin suunnattu avustus on taas suunnattu niille nuorille, jotka ovat useista rikoksista/vakavammasta rikoksesta epäiltyjä nuoria, joilla havaittu suuri riski syrjäytyä mm. rankan päihteidenkäytön takia ja jotka saattavat jäädä varhaisen puuttumisen ja sosiaalipalvelujen ulkopuolelle. Kohderyhmään kuuluvat voivat olla siis myös alle 15-vuotiaita ja 21 vuotta täyttäneitä.

-----  

Erityisavustukset rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointiin -hakuilmoituksessa edellytetään, että  tilanteesta kokonaisvastuussa olevan työntekijän täytyy olla virkavastuulla toimiva sosiaalityöntekijä. Avustusilmoituksessa todetaan myös, että valtionavustusta ei voida kohdentaa sellaiseen tekemiseen, joka jo kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin ja joiden kustannuksiin kunnat saavat valtionosuutta. Onko mahdollista, että hankerahoitusta käytetään virkavastuulla olevan sosiaalityöntekijän palkkakuluihin siten, että hänen tekee 70 % työajastaan tämän hankkeen koordinointia, ja 30 % työajastaan perustehtäviään, joihin kuntana jo saamme valtionosuutta?

Kyllä, tämä on mahdollista. Tällainen järjestely edellyttää kuitenkin sitä, että hankkeessa pidetään tarkkaa päiväkohtaista työajanseurantaa tämän henkilön tehdyistä tunneista oikeusministeriön rahoittamalle hankkeelle, ja tehdyistä tunneista henkilön perustyöhön, johon kunta siis saa jo valtionosuutta. Työajanseurannalla voidaan hankeraportoinnin yhteydessä tarvittaessa todentaa, että henkilön työaika on tosiallisesti jakaantunut 70 % oikeusministeriön avustusta saavalle hankkeelle, ja 30 % henkilön perustehtäviin, joihin rahoitus tulee muualta.

-----

Oikeusministeriö edellyttää 10 prosentin omarahoitusosuutta avustusta saavalta hankkeelta. Mitä kaikkea järjestö voi laskea mukaan tähän omarahoitusosuuteen avustushakemuksessa?

Omavastuuosuutena hyväksytään kustannuksia, jotka ovat todennettavissa hakijan kirjanpidossa. Palkasta tai toimitilasta tulee järjestön kirjanpidossa näkyä, että he ovat maksaneet jotain. Esimerkiksi järjestön maksamista toimitiloista tai hallinnon henkilöstön palkkamenoista voi yleiskulujen osuuteen kohdentaa jonkin verran, jolloin tämä katsotaan omarahoitusosuudeksi.Toimitiloja, tavaroita, palveluita tai vapaaehtoistyötä ei katsota omarahoitukseksi, jos ne perustuvat laskennallisiin kuluihin tai tuottoihin, eikä niihin liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa tai menoa. Rikosseuraamusalan työntekijän palkkaa ei voida hyväksyä omarahoitusosuutena, sillä palkan maksaa oikeusministeriö/Rikosseuraamuslaitos.

-----

Haku seksuaali- ja väkivaltarikollisten kuntoutusohjelmien toteuttamiseksi: Hakuilmoituksessa lukee, että toimijalla on oltava riittävä asiantuntijuus ohjelman sisällöstä etukäteen. Jos tavoitteena on kuitenkin aloittaa jonkin ulkomailla käytössä olevan ohjelman toteuttaminen Suomessa, onko silloin mahdollista saada rahoitusta sopivan ohjelman selvitystyöhön ja henkilökunnan kouluttamiseen? Entä mitä tarkoittaa vaatimus siitä, että kuntoutusohjelman tulee olla strukturoitu?

Riittävä asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että toimija tuntee seksuaali- tai väkivaltarikollisten toimintaohjelmia entuudestaan, tuntee ilmiön, tuntee työskentelytapoja jne. Ulkomaisen ohjelman tuominen Suomeen edellyttää tietysti henkilökunnan kouluttamista ja silloin toiminnan alkaminen voi vähän myöhästyä, eikä asiakkaita saada vielä syksyllä 2020. Tämä on ymmärrettävää, kunhan se kirjoitetaan auki hakemuksessa ja arvioidaan realistisesti, milloin toiminta kunnolla käynnistyy.

Strukturoidulla tarkoitamme sitä, että toiminnalla on rakenne ja ohjeistus mihin se perustuu. Toiminnan sisällä voi toki käyttää erilaisia terapeuttisia menetelmiä, mutta ne tulisi kuvata hakemuksessa ja toiminnan ohjeistuksessa, sekä se, millä perusteella mikin menetelmä valitaan asiakastyöhön.