Sök

Med brott mot liv avses ett dödsfall som orsakats genom uppsåtligt våld.

29.5.2024 | Rikostaustaisten naisten elämäntarinoita käsiteltävä julkisuudessa eettisesti 29.5.2024 9.35 YLE:n Linna-sarja on tuonut julkisuuteen naisvankien elämäntarinoita, mikä on lisännyt kiinnostusta heidän tekojaan ja tuomioitaan kohtaan. Sarja kuvaa he...

20.12.2024 | Rikostaustaisten naisten kohtaamiseen tuotettu koulutusmateriaalia 20.12.2024 11.45 Rikostaustaisilla naisilla on taustallaan usein traumaattisia kokemuksia ja heillä saattaa olla monenlaisia palveluntarpeita. Tutkimusperustaista traumatietoista j...

29.5.2024 | Digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisissa 29.5.2024 9.38 Digitaalinen väkivalta on toisen henkilön uhkailua, häpäisyä, vainoamista, kontrollointia ja kiristämistä, jossa tekotavan mahdollistaa informaatio- ja kommunikaatioteknologi...

8.3.2023 | Päihde- ja rikostaustaiset naiset turvaan ja osaksi yhteiskuntaa? 8.3.2023 9.16 Artikkelissa pohditaan, miten hyvinvointivaltio palvelujärjestelmineen tukee rikos- ja päihdetaustaisia naisia yhteiskuntaan integroitumisessa. Ongelmia on erityisesti...

29.5.2024 | Eettinen kohtaaminen rikosseuraamusalalla: Terveydenhuollon taito kohdata naisten erityistarpeet 29.5.2024 9.51 Rikosseuraamusasiakkaan kohtaaminen kunnioittavasti ja naiserityisyyden huomioiminen kohtaamisessa ei aina ole itsestään selvää. Ylipää...

18.5.2022 | Naisten tekemä väkivaltarikollisuus lisääntynyt 18.5.2022 8.22 Rikostilastojen perusteella naisten tekemä väkivaltarikollisuus on kasvanut jo kauan, mutta viime vuosien aikana on tapahtunut käänne huonompaan 2010-luvun alun paremman tilanteen jälk...

Naisten ja miesten kohtaaman väkivallan määrässä ei ole juurikaan eroja, mutta eroja on kuitenkin eri sukupuoliin kohdistuvan väkivallan muodoissa.

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Suomessa henkirikoksen uhrina kuolee nykyisin yleensä noin 70–90 ihmistä vuodessa. Viimeisimpien tietojen mukaan määrä oli vuonna 2023 poikkeuksellisen matala, noin 60 tapausta, ja vuonna 2024 se nousi jälleen noin 90 tapaukseen. Vuonna 2025 taso oli noin 80 tapausta.

Haaste-lehden aikataulu ja teemat vuonna 2026 Haaste 1/2026 - teemana katujen turvallisuus - artikkelien määräaika 11. helmikuuta - lehti ilmestyy 4. maaliskuuta Haaste 2/2026 - teemana kansalaisjärjestöt - aineisto 6. toukokuuta - lehti ilmestyy ...

Työpaikkaväkivalta voi ilmetä fyysisenä väkivaltana, väkivallan uhkana, kiusaamisena tai ahdisteluna.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuudesta aiheutuvia haittoja, joista yksi on rikoksen pelko. Rikosuhritutkimusten mukaan noin kolmasosa suomalaisista pelkää väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella.

Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa elävien välistä ja usein kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.

Haaste-lehti käsittelee rikosten ennaltaehkäisyä ja kriminaalipolitiikka. Teemanumerossa 1/23 käsitellään mm. huumepolitiikkaa, huumeidenkäyttötutkimuksia, palveluiden kehittämistä ja vankiloiden päihdekuntoutusta.

Ikääntyneillä ja vammaisilla henkilöillä on haavoittuvan asemansa vuoksi verrattain korkea riski joutua väkivallan tai kaltoinkohtelun uhreiksi.

Seksuaalisen väkivallan sivustakatsojat – bystander intervention Seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn on kehitetty koulutusohjelmia, joissa sivustakatsojille annetaan tietoa ja taitoa ehkäistä väkivaltatilanteita, puuttua väkivaltatilanteisiin ja toi...

Terveydenhoitajan kotikäynnit Raskausaika ja lapsuuden ensimmäiset vuodet ovat kriittistä aikaa ehkäistä lukuisia äitiyteen, lapsuuteen ja perheoloihin liittyviä negatiivisia kehityskulkuja. Yhdysvalloissa käytössä oleva terveydenhoitajien kotikäy...

Rikollisuutta tutkitaan monella tieteenalalla, mutta sen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä tutkitaan erityisesti kriminologiassa. Rikollisuutta voidaan selittää erilaisilla yksilöihin ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvillä tekijöillä ja näiden vuorovaikutuksella.

Rangaistusten ankaruus ja sisältö vaihtelevat tehdyn rikoksen ja sen aiheuttamien haittojen mukaan. Suomessa rangaistusten vaikutuksia rikollisuuteen tutkitaan ja rangaistusmuotoja kehitetään tutkimustiedon varassa.