Rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen on pettynyt, että virkarikokset eivät nouse yhteiskunnalliseen keskusteluun. Edes korkeimman oikeuden Kittilän kunnan luottamushenkilöiden virkarikoksia koskeva ennakkopäätös ei ole keskustelua kirvoittanut. Virkavastuu on kuitenkin tavallisen kansalaisen suoja vallan väärinkäyttöä vastaan, hän muistuttaa.

Tekoälyn käyttö lisääntyy vauhdilla. Jatkossa algoritmeja käyttävät apunaan yhä enemmän viranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat sekä mahdollisesti poliisitkin. Tekoälyn käyttöön liittyy myös merkittäviä eettisiä haasteita, jotka tekoälyn käyttäjien on tunnistettava. Vastuussa tekoälyn käytöstä on lopulta aina ihminen.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkimuskentällä on jo pitkään tiedostettu, että paras tieto väkivallan yleisyydestä ja sen muodoista saadaan kysymällä suoraan lapsilta itseltään. Siten on ollut selvää, että myös suostumus tutkimukseen osallistumisesta tulee saada heiltä itseltään. Tutkimuskentällä on kuitenkin läsnä useita lasten osallisuutta rajoittavia tahoja. Avaan tässä artikkelissa erityisesti tuoreimpaan kansalliseen Lapsiuhritutkimukseen liittyvää tutkimuseettistä keskustelua. Kuvaan siten myös yleisellä tasolla lapsiin kohdistuvan tutkimuksen ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.

YLE:n Linna-sarja on tuonut julkisuuteen naisvankien elämäntarinoita, mikä on lisännyt kiinnostusta heidän tekojaan ja tuomioitaan kohtaan. Sarja kuvaa heitä yksipuolisesti ja kokonaisvaltainen kuva elämästä ei välity katsojille. Sarjan naiset jäävät yksin julkisuuden seurausten kanssa. Tarkastelemme kokemusasiantuntijoiden kanssa Linna-sarjan tuottamaa kuvaa naisvangeista ja pohdimme eettisempiä tapoja kuvata heitä ja vankilan arkea.

Rikosseuraamusasiakkaan kohtaaminen kunnioittavasti ja naiserityisyyden huomioiminen kohtaamisessa ei aina ole itsestään selvää. Ylipäänsä taito kohdata toinen ihminen aidosti ei aina ole helppoa. Eettinen osaaminen ja eettinen kohtaaminen on luovuttamaton osa terveydenhuollon asiantuntijoiden ammattitaitoa. Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti rikosseuraamusasiakkaan eettistä kohtaamista naiserityisten kysymysten kannalta.

Suomen rikoslain soveltamisala on määritelty laajasti. Suomalaisilla tuomioistuimilla onkin varsin laaja-alainen toimivalta käsitellä rikoksia, jotka on tehty ulkomailla, ja myös sellaisia rikoksia, joilla ei ole muuta yhteyttä Suomeen kuin se, että niiden epäilty tekijä oleskelee täällä. Ukrainan sota ja sen yhteydessä tehdyt rikokset ovat omiaan lisäämään tilanteita, joissa tällainen toimivallan käyttö tulee harkittavaksi. Toistaiseksi tuomioistuimet ovat käyttäneet laajaa toimivaltaansa, etenkin rikoksen tekopaikasta ja tekijän kansalaisuudesta riippumatonta universaalitoimivaltaa, vain harvoin.

Yhteiskunnan suhtautuminen eläimiin on muuttumassa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vahvistaneet käsitystä luonnon ja eläinten itseisarvosta. Tieto eläinten kyvystä kokea kärsimystä on herättänyt pohtimaan esimerkiksi tehotuotannon eettisyyttä. Eläimiin liittyvien arvojen muutos aiheuttaa väistämättä tarpeen parantaa eläinten oikeudellista asemaa. Lisäksi se herättää monia eettisiä pohdintoja. Eläinten sinänsä laillinen kohtelu ei ole välttämättä eettisesti tarkasteltuna kestävää.

Turvallinen ja avoin vuorovaikutus organisaation johdon ja henkilöstön välillä on avain haitallisen toiminnan havaitsemiseen ja hyvän hallintotavan edistämiseen. Oikeusministeriö kouluttaa maksutta organisaatioita ilmoittajansuojelulaista, joka tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Tavoitteena on edistää vaatimustenmukaisuutta ja kulttuurinmuutosta suomalaisessa työelämässä. Kirjoituksessa kerrotaan ensimmäisiä havaintoja ilmoittajansuojelulain toimivuudesta.

Kirjoituksessa tarkastellaan yhtiön eettistä toimintaa rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kyse on siitä, millainen merkitys eettisellä liiketoiminnalla on rikosvastuun kannalta ja toisaalta, voidaanko rikosvastuun keinoin tukea eettistä liiketoimintaa. Rikosten ehkäiseminen yhtiön toiminnassa ei kuitenkaan vielä tee yhtiön toiminnasta eettistä. Eettinen ja moraalisesti hyväksyttävä liiketoiminta on jotakin enemmän, eikä se pelkisty vain lain noudattamiseen.

Harmaan talouden toimijat eivät halua osallistua täysimääräisesti yhteiskuntavastuidensa hoitamiseen. Tekoihin ei ajauduta sattumanvaraisesti, vaan niihin ryhtymisestä tehdään rationaalisia päätöksiä. Päätöksentekoon vaikuttavat monet seikat, kuten kiinnijäämisriski, teoilla saavutettava taloudellinen hyöty sekä seuraamukset kiinnijäämisen jälkeen. Harmaan talouden torjunnassa pyritään vaikuttamaan harmaan talouden toimijan päätöksentekoon: nostamaan kiinnijäämisriskiä, pienentämään tai poistamaan saavutettavaa hyötyä ja kehittämään seuraamusjärjestelmää nykyistä tehokkaammaksi.

Helmikuussa Yle julkaisi verkkouutisen lapsen varojen käytöstä. Ylen kyselyn perusteella vain kolmasosa vanhemmista tiesi, että lapsen varoja ei saa käyttää miten haluaa, vaikka vanhempi olisi itse säästänyt kyseiset varat lapsen tilille. Mutta mihin lapsen varoja sitten voi käyttää? Vastausta voidaan etsiä lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä, mutta sääntely on väljää ja tuomioistuinten näkemykset vaihtelevat.

Digitaalinen väkivalta on toisen henkilön uhkailua, häpäisyä, vainoamista, kontrollointia ja kiristämistä, jossa tekotavan mahdollistaa informaatio- ja kommunikaatioteknologia. Rikosprosessissa tekoja käsitellään usein laittomina uhkauksina, kunnianloukkauksina, vainoamisina tai viestintärauhan rikkomisina, mutta teot voivat täyttää myös muun rikoksen tunnusmerkistön. Artikkelissa kerrotaan poliisia koskevia tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita rikosprosessissa.

Kirjoituksessa kerrotaan, miten Suomea lähellä olevissa tai aiheen kannalta relevanteissa maissa perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelua säännellään ja toteutetaan. Tiedot perustuvat kontakteihin näiden maiden restoratiivisen oikeuden asiantuntijoiden kanssa helmi–maaliskuussa 2024.

Alaikäisten ryhmässä tekemä rikollisuus, erilaiset jengit sekä näiden ilmiöiden torjunta ovat vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Ilmiöitä koskeva suomalainen tutkimus on kuitenkin vielä varsin vähäistä eikä jengin määrittelykään ole helppoa. Ovatko nuorten rikoksia tekevät ryhmät ilmiö, joka vaatii uusia, erilaisia ehkäisykeinoja vai ennemminkin nuorisorikollisuuden piirre, jota voidaan parhaiten torjua yleisesti nuorisorikollisuutta ehkäisemällä?

Laaja toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä sitä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin huhtikuussa 2024. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvän toimenpideohjelman taustalla on monipuolinen valmistelu. Ohjelmassa on 43 toimenpidettä, jotka muodostavat yhdeksän eri kokonaisuutta.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kyberturvallisuudessa kevät on ollut kiireinen ja etenkin toukokuussa tietoturvapoikkeamista on uutisoitu runsaasti. Helsinkiin kohdistunut tietomurto ja siitä seurannut tietovuoto on ollut runsaasti esillä julkisuudessa