Rikostaustaisten naisten kohtaamiseen tuotettu koulutusmateriaalia
Rikostaustaiset naiset, traumakokemukset ja naiserityisten palveluiden kehittäminen (RITA) -tutkimushankkeessa (2022–2024) olimme kiinnostuneita rikostaustaisten naisten traumakokemuksista ja heidän palvelutarpeistaan. Tavoitteenamme oli tutkia, miten palvelujärjestelmän toiminnassa voitaisiin paremmin huomioida sukupuolinäkökulma sekä rikostaustaisten naisten traumakokemukset. Keräsimme kyselyaineiston (=37) sekä haastatteluaineiston (=27) kolmesta naisille tarkoitetusta vankilayksiköstä.
Kehittäminen osana tutkimushanketta
Tutkimushankkeemme kehittämisosuus toteutui yhteistyössä kahden eri hyvinvointialueen kanssa keväällä 2024 (Vantaa-Kerava ja Pirkanmaa). Yhteiskehittämisen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden ymmärrystä traumasta, traumaattisista kokemuksista sekä sukupuolen merkityksestä asiakastyöhön ja organisaatioiden toimintaan. Pyrkimyksenä oli vahvistaa työntekijöiden osaamista, edistää asiakaslähtöisyyden toteutumista ja tuen tarpeiden tunnistamista erityisesti tilanteissa, joissa asiakkailla on rikostausta ja traumaattisia kokemuksia.
Kehittämisessä paneuduttiin kohdennetusti aikuisten parissa tehtävään työhön sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa, mutta koulutusmateriaalia voi käyttää joustavasti asiakas- ja työntekijäkohtaisesti.
Kuvio 1. Tiedon muodostaminen. (sov. Koenig ym. 2020)
Kehittämisvaiheessa tutkijat järjestivät työpajoja hyvinvointialueiden työntekijöille. Ennen työpajoja tutkijat toteuttivat Webropol-kyselyn hyvinvointialueiden työntekijöille aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Kyselyllä selvitettiin, millaista aikaisempaa kokemusta, osaamista ja koulutustarpeita työntekijöillä on rikostaustaisten naisten parissa työskentelystä. Työpajat sisälsivät tulostyöpajan, kolme vuorovaikutteista työskentelypajaa sekä lopetustyöpajan. Tulostyöpajassa esiteltiin RITA-tutkimuksen alustavia tuloksia, Webropol-kyselyn vastauksia ja hyödynnettiin osallistavaa OPERA-menetelmää tulevien työpajojen yhteissuunnittelussa työntekijöiden kanssa. Menetelmä mahdollistaa yhteisen ideoinnin, tiedon jakamisen ja kollektiivisen päätöksenteon.
Kolme seuraavaa työpajaa keskittyivät rikostaustaisen naisen asiakasprosessiin ja sen eri vaiheisiin sosiaalityön periaatteiden mukaisesti: asiakkuuden alkuun, aktiiviseen työskentelyvaiheeseen ja asiakkuuden päättymiseen. Työpajoissa hyödynnettiin erilaisia menetelmiä soveltavaa teematyöskentelyä, jossa mukana kulkivat tutkimushankkeessa keskeiset traumaan ja naiserityisyyteen liittyvät näkökulmat.
Esimerkiksi asiakkuuden alkua käsittelevässä työpajassa tarkasteltiin asiakassuhteen käynnistymistä nykyhetken näkökulmasta. Aktiivisen työskentelyn työpajassa keskityttiin traumainformoituun asiakassuunnitelmaan, ja asiakkuuden päättämistä käsittelevässä työpajassa tarkasteltiin asiakkuuden päätösvaihetta traumainformoitujen periaatteiden mukaisesti. Lopetustyöpajassa käytiin läpi kevään aikana tuotettuja materiaaleja ja pyydettiin työntekijöiltä alustavaa palautetta ja muokkausehdotuksia.
Tärkeää oli, että hyvinvointialueiden työntekijät pääsivät aktiivisesti osallistumaan työpajatyöskentelyyn heidän omista lähtökohdistaan käsin ilman, että tutkijat määrittivät työn kehittämiskohteita. Tutkijoiden roolina oli toimia työpajojen fasilitaattoreina. Jokainen työpaja sisälsi lyhyen koulutuksellisen osuuden työpajojen teemoista ja teoreettisesta viitekehyksestä. Näin teoriatietoa ja käytännön tietoa sovitettiin yhteen.
Koulutusaineisto ammattilaisille
Tutkimuksen ja kehittämistyön pohjalta kokosimme koulutusmateriaalin, joka käsitteli rikostaustaa, traumaa, naiserityisyyttä ja kiinnipitävää työotetta. Koulutusmateriaali on saatavilla Innokylässä, joka on kaikille avoin ja kehittämisen sekä tiedon jakamisen ympäristö. Koulutusmateriaalin tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden tutkimusperustaista osaamista.
Koulutusmateriaali muodostuu kokonaisuudesta, joka koostaa tietoa rikostaustaisista naisista palvelujärjestelmässä. Kokonaisuuteen kuuluu erillinen opas, jota suosittelemme käytettäväksi yhdessä muiden koulutusmateriaalien kanssa. Opas on tehty Pirkanmaan hyvinvointialueen kehittämistyöpajojen pohjalta, mutta toivomme opasta käytettäväksi joustavasti muissakin organisaatioissa.
Materiaali sisältää traumaan liittyvää tietoa sekä asiakastyön että työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta.
Materiaali sisältää traumaan liittyvää tietoa sekä asiakastyön että työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta. Asiakastyön osalta kuvaamme, mitä trauma tarkoittaa ja millaisia periaatteita ja käytäntöjä traumainformoitu lähestymistapa sisältää tutkimushankkeemme kontekstissa. Työntekijöiden ja työyhteisöjen näkökulmasta olemme koonneet tutkimukseen perustuvaa tietoa trauman kohtaamisesta ja sen reflektoinnista. Työpajojen aikana totesimme, että asiakkaan psykososiaalisen tilanteen kartoitus on traumataustaiselle henkilölle erityisen tärkeää.
Koostamamme tilannearviotaulu havainnollistaa rikostaustaisten naisten elämäntilanteeseen liittyviä monisyisiä haavoittuvuuksia, joista työntekijän on hyvä olla tietoinen arvioidessaan asiakkaan tuen tarvetta. Naisilla on usein kokemuksia esimerkiksi väkivallasta sekä kokijana että tekijänä. Väkivaltateema nousi esiin useissa työpajoissa, minkä vuoksi materiaaleissa käsitellään esimerkiksi väkivallan puheeksi ottamista ja turvasuunnitelman laatimista. Keskeisenä teemana työpajoissa pidettiin myös kannattelevaa, kiinnipitävää työotetta. Koostimme ammattilaisille materiaalia myös tästä näkökulmasta keskittyen siihen, kuinka asiakkaan prosessi voidaan käynnistää, toteuttaa ja päättää kannattelevasti ja kiinnipitävästi.
Olemme suunnitelleet koulutusmateriaalin siten, että se on mahdollisimman kompakti ja informatiivinen kokonaisuus. Näkökulmat ja painotukset on valittu huolellisesti, ja materiaalit käsittelevät aiheita yleisellä tasolla yksityiskohtien sijaan. Rajatun näkökulman taustalla on tutkimushankkeemme konteksti, jossa käsitellään traumaa, sukupuolta ja naiserityisyyttä rikostaustaisten naisten näkökulmasta. Olemme kuitenkin koostaneet materiaalit siten, että niitä voidaan hyödyntää mahdollisimman mukautuvasti ja vaihtelevissa tilanteissa. Materiaalien tarkoitus ei kuitenkaan ole ohjata ammattilaisia traumojen avaamiseen tai käsittelyyn. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee runsaasti ammattilaisia, joiden perustehtävä ei liity terapeuttiseen työhön. Tavoitteemme on auttaa erityisesti näitä ammattilaisia kohtaamaan rikostaustaisia naisia.
Rikostaustaisten naisten elämäntilanteet ovat usein monimutkaisia ja sisältävät merkittäviä traumakokemuksia, kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Koulutusmateriaalin tarkoitus oli auttaa ammattilaisia tunnistamaan asiakasprosessin erilaisia haasteita rikostaustaisten naisten kohdalla.
Tutustu rikostaustaiset naiset palvelujärjestelmässä -koulutusmateriaaleihin Innokylä-sivuilla.
Elli Jutila, Teija Karttunen & Sisko Piippo
Elli Jutila työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa.
Teija Karttunen työskentelee sosiaalityön yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa.
Sisko Piippo työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa.
Rikostaustaiset naiset, traumakokemukset ja naiserityisten palveluiden kehittäminen -tutkimushankkeen rahoittajana on toiminut sosiaali- ja terveysministeriö. Sen toteuttajina olivat Jyväskylän, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Hankkeen johtajana toimi sosiaalityön professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta.
Lähde:
Koenig, Terry L.; Spano, Richard, N. & Thompson, John B. (2020) Human Behavior Theory for Social Work Practice. Los Angeles, London & New Delhi: SAGE.
Kuva: Sofia Malinen
