Helsinkiläisten turvallisuuskokemukset kaupunkitilassa eivät juuri muuttuneet
Helsinki kysyy kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudestaan laajassa turvallisuuskyselyssä aina kolmen vuoden välein. Tutkimuksessamme havaitsimme, että turvattomuuskokemusten yleisyys ei ole juuri muuttunut kolmen tai kuuden vuoden takaisesta kyselystä. Tämä oli pieni yllätys, sillä julkisen keskustelun perusteella vaikutelma voi olla toisenlainen.
Alueelliset erot merkittäviä edelleen
Vaikka kaupunkitila vaikuttaa yleisesti turvalliselta, iltaisin turvattomuuskokemukset ovat joissakin paikoissa kohtalaisen tavallisia. Kuten aiempinakin kyselyvuosina, joissakin itäisissä ja koillisissa kaupunginosissa asuvista helsinkiläisistä useampi kuin joka neljäs kokee olonsa turvattomaksi liikkuessaan yksin asuinalueellaan viikonloppuiltoina. Toisilla asuinalueella vastaava osuus on viiden prosentin luokkaa.
Ylipäänsä asuinalueen ostoskeskukset, asemat sekä Helsingin keskustan alue tuntuvat monien helsinkiläisten mielestä joskus turvattomilta. Yli neljännes kokee turvattomuutta liikkuessaan Helsingin keskustassa viikonloppuiltana. Naiset tuntevat turvattomuutta huomattavasti miehiä yleisemmin asuinalueellaan tai Helsingin keskustassa. Myös kyselyn nuorimmilla vastaajilla, 15–19-vuotiaat, on muita enemmän turvattomuuskokemuksia.
Bussi ja raitiovaunu koetaan turvallisempina kuin metro ja lähijuna
Joukkoliikennevälineistä bussi ja raitiovaunu koetaan iltaisinkin turvallisemmiksi kuin metro ja lähijuna. Turvattomuutta iltaisin kokee bussin ja raitiovaunun käyttäjistä joka kymmenes, kun taas metron ja lähijunan käyttäjistä osuus on yli neljännes. Todennäköisesti kuljettajan läsnäolo bussissa ja raitiovaunussa selittää eroa ainakin osittain. Myönteinen tulos on kuitenkin se, että metron ja lähijunan koettu turvallisuus on hieman kohentunut kolmen vuoden takaisesta.
Merkit päihteiden käytöstä yhteydessä turvattomuuteen
Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että erityisesti asuinalueella nähty väkivalta ja huumehavainnot selittävät turvattomuuskokemuksia. Nämä asiat eivät kuitenkaan kulkeneet käsi kädessä, vaan turvattomuuteen liittyivät myös esimerkiksi aiemmat uhrikokemukset, heikko terveydentila tai vähäinen luottamus muiden asukkaiden apuun.
Huumehavainnot ovat yleistyneet Helsingin asuinalueilla ja voimme olettaa, että jatkuessaan kehitys todennäköisesti lisäisi myös asukkaiden turvattomuutta. Kuitenkin toistaiseksi muut asiat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mikä saattaa vähentää päihdetilanteen mahdollista vaikutusta. Esimerkiksi luottamus muiden asukkaiden apuun mahdollisessa hätätilanteessa on aiempaa vankempi.
Ilkivalta, syrjäytyminen ja nuorisorikollisuus huolettavat asuinalueella
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin laajasti heidän huolenaiheestaan omalla asuinalueellaan. Turvallisuushuolista yleisimpiä ovat huolet paikkojen rikkomisesta ja töhryistä, ihmisten syrjäytymisestä ja nuorisorikollisuudesta. Näistä kustakin on vähintään melko paljon huolissaan lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä. Edelliseen kyselyyn verrattuna voimakkaimmin on lisääntynyt huoli katuväkivallasta, josta on nyt huolissaan joka kolmas vastaaja.
Helsingin turvallisuustutkimuksessa kerätään luotettava kyselyaineisto
Tuorein Helsingin turvallisuustutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2024. Kysely lähetettiin noin 12 000 satunnaisotannalla poimitulle iältään 15–79-vuotiaalle helsinkiläiselle. Heistä tutkimukseen osallistui 52 prosenttia (6 205 henkeä), mitä voidaan pitää kyselytutkimukselle poikkeuksellisen hyvänä vastausosuutena. Suuri vastaajamäärä myös mahdollistaa eri kaupunginosien tilanteen tarkastelun, mikä ei ole väestötutkimuksissa yleistä.
Jenni Erjansola & Jukka Hirvonen
Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Helsingin kaupungin kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Kirjoitus perustuu vuonna 2025 julkaistuihin tutkimusartikkeleihin:
Turvallisuuskokemukset Helsingin kaupunkitilassa: turvallisuuden tunne ennallaan, silti tilanteen nähdään heikentyneen | Helsingin kaupunki
Kuva: Riikka Kostiainen