Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että huumeidenkäytön ehkäisyyn tarvitaan kokonaan uusia keinoja, sillä rangaistuspelote ei toimi. Niitä etsii esimerkiksi juuri käynnistynyt laaja tutkimushanke ”Ulos epätoivosta”. Hankkeessa paneudutaan nuorten huumekuolemien, väkivaltakuolemien ja itsemurhien ehkäisyyn aivan uudella otteella.

Suomalaisten huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ovat vähemmän mustavalkoisia kuin aikaisemmin, ja niillä on merkittäviä vaikutuksia huumausainepoliittisiin mielipiteisiin ja ihmisiin jotka käyttävät huumeita.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevan tutkimuksen mukaan palveluiden riittävyyden ohella huomiota on kiinnitettävä erilaisten kynnysten madaltamiseen, palveluista tiedottamiseen sekä ammattilaisten kouluttamiseen nuorten kokonaisvaltaiseksi kohtaamiseksi. Palveluihin hakeutumisen lisäksi nuoret kohtaavat kynnyksiä myös palveluiden sisällä, palvelusta toiseen vaihtaessaan ja niihin palatessaan. Nuori saattaa kohdata kynnykset ylitsepääsemättöminä, kun elämä muutenkin on murrosvaiheessa. Palvelut saatetaan nähdä kielteisesti omien ja vertaisten huonojen kokemusten takia. Etenkin päihteiden käyttöön liittyvä stigma ulottuu syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja lainsäädäntöön, mikä tekee avun hakemisesta haastavaa.

Artikkelissa pohditaan, miten hyvinvointivaltio palvelujärjestelmineen tukee rikos- ja päihdetaustaisia naisia yhteiskuntaan integroitumisessa. Ongelmia on erityisesti asunnon saamisesta ja päihdepalveluihin pääsyssä vankilatuomion jälkeen. Rikos- ja päihdetaustaiset naiset ovat tyypillisesti ”altavastaajan” asemassa niin huumekulttuurissa, vankiloissa, päihdekuntoutuksessa kuin asumispalveluissakin.

Vankeusrangaistusta suorittavista noin 84 prosentilla on vankiterveystutkimuksen mukaan elämänaikainen päihdeongelma. Vankien päihdekuntoutuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä erityisesti sakko- ja lyhytaikaisvankien päihdekuntoutuksen ja korvaushoidon osalta, toisaalta päihdekuntoutusmahdollisuuksia on edelleen riittämättömästi tarpeeseen nähden.

Päihdepalveluita koskeva lainsäädäntöä koskeva uudistus astui voimaan vuoden 2023 alusta. Yksi uudistuksen tavoitteista oli parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Näitä käsitteitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti avattu lainsäädäntöuudistuksen esitöissä, joten niiden tarkoitus jää avoimeksi. Usein saatavuus ja saavutettavuus sekoitetaan toisiinsa, vaikka kyse on eri asioista. Palveluita voi olla saatavilla, mutta ne eivät välttämättä ole yhdenvertaisesti kaikkien niitä tarvitsevien saavutettavissa. Mutta mitä saavutettavuus sitten oikeastaan tarkoittaa ja millaisia eri tekijöitä sen toteutumiseen vaikuttaa?

Suomessa noin kolmella prosentilla arvioidaan olevan rahapeliongelma ja joka kymmenennen pelaavan riskialttiisti. Joka viidennellä on tai on ollut läheinen, jolla on rahapeliongelmia. Mahdollisimman varhainen rahapeliongelmien tunnistaminen eri palveluissa vähentää rahapelihaittoja. Asiakas on kohdattava kunnioittavasti – rahapeliongelmia kokenut kaipaa toivoa, ei syyllistämistä. Rahapeliongelman hoitopalvelujen lisäksi myös esimerkiksi sosiaalipalvelut, talous- ja velkapalvelut tai työllisyyspalvelut ovat tärkeitä toipumisen ja kuntoutumisen tukemisessa.

Rahapeliongelmien ja rikollisuuden välinen suhde on moniulotteinen. Rahapeliongelman kehittymiseen liittyy yhteiskunnallisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna on tärkeää huomioida rahapelaamisesta aiheutuvat haitat ja niiden mahdollinen kietoutuneisuus rikollisuuteen. Tarvitaan selkeää ja kestävää rahapelipolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa rahapelihaittojen vähentämiseksi ja erityisesti panosta rikoksentorjuntaan.

Kriminaalihuollon tukisäätiöllä käynnistyi vuoden 2021 lopulla kolmivuotinen RISERaPeli-hanke, jonka tavoitteena on rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien tunnistaminen, ehkäisy ja kuntoutus. Hanke kohdistaa toimintansa pääasiassa yhdyskuntaseuraamustoimistoihin ja -asiakkaisiin. Tavoitteena on saada rahapeliongelmien palvelukokonaisuus osaksi kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia valtakunnallisesti.

Valvotut huumeiden käyttötilat tai käyttöhuoneet ovat paikkoja, joissa täysi-ikäiset huumeita ongelmallisesti käyttävät ihmiset voivat käyttää huumeita turvallisemmin ja hygieenisesti terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Toiminnalla tavoitetaan huonoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joita voidaan samalla ohjata esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Käyttöhuoneita on useassa Euroopan maassa, kuten Tanskassa ja Norjassa. Suomessa on selvitetty alustavasti, mitä muutoksia lainsäädäntöön tarvittaisiin, jos käyttöhuoneita päätettäisiin kokeilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä tarkasteltiin tahdosta riippumatonta päihdehoitoa koskevaa lainsäädäntöä eri maissa ja hoidosta tehtyjä tutkimuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa meneillään oleviin päihde- ja mielenterveyslaki- sekä itsemääräämisoikeuslakiuudistuksiin. Selvitys haastaa pohtimaan, mikä paikka tahdosta riippumattomalla päihdehoidolla on palvelujärjestelmässä ja mitä hoidolla tavoitellaan.

Vuonna 2022 tieliikennekuolemien määrä jäi ennätysalhaiseksi. Valtaosa kuolleista, etenkin nuorista, oli liikkeellä henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Rattijuopumusvalvonta ja nuorten liikennekäyttäytymisen kontrolli ovat poliisin tärkeitä keinoja parantaa liikenneturvallisuutta.

Vuoden poliisiksi 2022 valittu rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen kertoo työstään ja havainnoistaan nuorten ja huumausaineiden parissa. Hän on toiminut päätoimisena huumausainerikosten tutkijana vuodesta 1998 lähtien ja työnkuvaan on kuulunut tutkinnan lisäksi valistaa lähinnä nuoria päihteiden vaaroista.

Tullin rooli rajoilla toimivana ja uusia laittomia ilmiöitä tunnistavana viranomaisena näkyy suoraan myös Tullilaboratorion työtehtävien monipuolisuutena. Esimerkiksi uudenlaiset laittomat aineet näkyvät Tullin asiantuntijoiden työpöydällä jo ennen niiden laajempaa leviämistä yhteiskuntaan. Vuonna 2022 Tullilaboratorion laittoman maahantuonnin tutkimuksissa analysoitiin noin 5800 Tullin haltuun ottamaa tai takavarikoimaa huumaus-, doping- ja lääkeainenäytettä.

Päihdeongelmiin, päihdepalveluihin ja päihdeongelmista kärsiviin ihmisiin kohdistuvat kielteiset asenteet voivat hidastaa ja estää päihteitä käyttävien ihmisten hakeutumista tuen ja avun piiriin. Monialaisen yhteistyön avulla puretaan ennakkoluuloja huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan ja tuetaan heidän hakeutumistaan palveluihin. Ns. Intro-hanke edusti Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa joulukuussa 2022.

Vanhempien toiminnalla on merkittävä rooli nuoren kehityksessä. Vanhempien hyvien kasvatuskäytäntöjen on katsottu kehittävän nuoren prososiaalista käyttäytymistä. Samalla tavoin heikkojen kasvatuskäytäntöjen, kuten vihamielisen vanhemmuuden ja epäjohdonmukaisen rankaisemisen, on katsottu lisäävän nuorten rikoskäyttäytymisen riskiä. Tuore kriminologian pro gradu -tutkielma selvitti vanhempien kasvatustyylien yhteyttä nuorten rikoskäyttäytymiseen Suomessa. Tätä tutkimustietoa voidaan hyödyntää nuorisorikollisuuden ehkäisyssä.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Vaikka talven mittaan on säästytty laajavaikutteisilta tietoturvapoikkeamilta Suomessa, on tapahtumien kokonaismäärä ollut edelleen koholla. Valitettavasti osa tietoturvapoikkeamista on vaikuttanut merkittävästi myös suomalaisyritysten toimintaan.