Naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta
Naisten ja miesten kohtaaman väkivallan määrässä ei ole juurikaan eroja. Eri sukupuoliin kohdistuvan väkivallan muodoissa on kuitenkin eroja. Naiset myös ilmoittavat miehiä herkemmin kokemastaan fyysisestä väkivallasta. Sekä naisista että miehistä nuoret henkilöt kokevat fyysistä väkivaltaa vanhempia ikäryhmiä enemmän.
Naiset kokevat tyypillisimmin väkivaltaa kotonaan, muissa yksityisissä tiloissa ja työpaikoillaan. Vuoden 2021 rikosuhritutkimuksen mukaan lähes viidesosa naisista oli kokenut jonkinasteista väkivaltaa tai uhkailua vuoden aikana. Naiset joutuvat miehiä useammin lähisuhdeväkivallan ja erityisesti oman kumppanin tekemän väkivallan uhriksi. Seksuaalinen väkivalta on naisten kokemana selvästi yleisempää kuin miesten kokemana, mutta verrattain harvinaista, sillä naisista kolme prosenttia oli kokenut seksuaalista väkivaltaa tai sen yritystä.
Miehet kohtaavat väkivaltaa selvästi naisia useammin julkisilla paikoilla. Miesten ovat naisia useammin lisäksi uhreina vakavissa väkivaltarikoksissa ja henkirikoksissa, jotka kuitenkin usein tapahtuvat yksityisasunnoissa. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaismiehistä on kokenut väkivaltaa tai uhkailua 15 vuotta täytettyään. Suurin osa miesten kokemasta väkivallasta on fyysistä. Miehet joutuvat tyypillisesti ennestään tuntemattoman tekijän väkivallan kohteeksi. Nuoret miehet ovat Suomessa kaiken kaikkiaan väkivallan ongelmaryhmä niin sen uhreina kuin tekijöinäkin: nuorten miesten väkivalta on tyypillisesti ryhmän keskinäisiä tappeluja.
Suurin osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tapahtuu kodeissa, mikä hankaloittaa sen paljastumista ja siihen puuttumista. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi laadittiin ohjelma vuosille 2010−2015. Tärkeä edistysaskel on ollut myös nk. Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaantulo Suomessa 2015.
Lisätietoa
Tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta (THL)
Naisenväkivalta.fi - tietoa naisten tekemästä väkivallasta ja naisille tarkoitetuista tukimuodoista
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010−2015
Kolttola & Näsi (2022) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2021 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 51/2022.
Heiskanen & Ruuskanen (2010) Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. Heuni, Report series 66.
Piispa ym. (2006) Naisiin kohdistunut väkivalta 2005. OPTL:n julkaisuja 225.
Törmä & Pentikäinen (2016) Tavoitteena naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta vapaa Suomi: Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmasta Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:15.