Väkivaltarikokset

Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan tässä pahoinpitelyitä, henkirikoksen yrityksiä ja ryöstöjä. Kaikki väkivalta ei tule viranomaisten tietoon. Mitä lievemmästä teosta on kyse, sitä useammin se jää ilmoittamatta. Vakava väkivalta sen sijaan päätyy poliisin tietoon useammin.

Väkivaltarikosten määrä ja kehitys

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 35 000–45 000 pahoinpitelyrikosta. Määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta viime vuosina kehitys on ollut noususuuntainen. Vuonna 2025 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin noin 45 000. Suurin osa rikoksista on lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset ovat selvästi harvinaisempia.

Taulukko: Pahoinpitelyrikokset Suomessa 2005-2025

Kyselytutkimusten perusteella väkivallan kokeminen on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Vuonna 2024 noin 5,5 prosenttia 15–74‑vuotiaista joutui vähintään läimäisyn tasoisen väkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Fyysisiä vammoja aiheuttanutta väkivaltaa koki noin neljä prosenttia.

Fyysisen väkivallan lisäksi uhkailu on melko yleistä. Noin yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa uhkailua vuoden aikana.

Väkivallan pelko on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti nuorilla aikuisilla ja naisilla. Noin kolmannes väestöstä pelkää joutuvansa väkivallan kohteeksi iltaisin kodin ulkopuolella ainakin joskus vuoden aikana.

Ryöstöt osana väkivaltarikollisuutta

Ryöstöllä tarkoitetaan toisen omaisuuden anastamista väkivalloin tai sillä uhkaamalla.

Poliisin tietoon tulevissa ryöstöissä:

• noin puolessa käytetään fyysistä väkivaltaa
• noin 40 prosentissa tekijällä on mukana ase, useimmiten teräase

Ryöstöihin liittyvät kuolemantapaukset ovat Suomessa harvinaisia.

Ryöstöt kohdistuvat useimmiten yksityishenkilöihin. Suurin osa tapahtuu julkisilla paikoilla, kuten kaduilla, joukkoliikenteessä ja kauppakeskusten läheisyydessä. Osa kohdistuu pieniin liikkeisiin, kuten kioskeihin ja ravintoloihin.

Tekijät, uhrit ja rikostilanteet

Miehet ovat enemmistönä väkivaltarikosten tekijöissä ja poliisin tietoon tulleissa uhreissa. Kyselytutkimusten perusteella naiset ja miehet kokevat väkivaltaa kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen suunnilleen yhtä usein.

Väkivallan muodot ja tilanteet eroavat sukupuolen mukaan. Naiset kokevat väkivaltaa useammin omassa kodissaan, työpaikalla tai työtehtävien yhteydessä. Miehet taas kokevat väkivaltaa useammin julkisilla paikoilla ja ravintolaympäristöissä.

Yksityisissä tiloissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen osuus on kasvanut.
Lievemmissä pahoinpitelyissä osapuolet ovat usein toisilleen tuntemattomia. Vakavammissa teoissa tekijä ja uhri tuntevat toisensa useammin.

Nuoret tekevät ja kokevat väkivaltaa useammin kuin vanhemmat ikäryhmät. Suurin riski kohdistuu nuoriin aikuisiin, erityisesti 18–29‑vuotiaisiin.

Nuorten tekemä vakava väkivalta on kokonaisuutena harvinaista. Viime vuosina on kuitenkin havaittu huolta herättäviä piirteitä, kuten ryöstöjen ja teräaseisiin liittyvien pahoinpitelyjen lisääntymistä alaikäisten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

Päihteiden merkitys ja riskitekijät

Väkivaltarikollisuus liittyy usein sosiaaliseen huono-osaisuuteen. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat:

• työttömyys ja heikko asema työmarkkinoilla
• matala koulutustaso
• pienituloisuus
• asunnottomuus
• yksin eläminen

Päihteiden käyttö on keskeinen väkivallan taustatekijä. Alkoholin merkitys on edelleen suuri, vaikka sen rooli pahoinpitelyissä on pitkällä aikavälillä hieman vähentynyt, erityisesti nuorten kohdalla.

Alueelliset erot ja kansainvälinen vertailu

Väkivaltarikollisuus on yleisempää suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuin maaseutumaisilla alueilla. Myös väkivallan pelko on yleisempää kaupunkialueilla.

Kansainvälinen vertailu on haastavaa, koska rikosnimikkeet ja tilastointitavat vaihtelevat. Uhritutkimusten perusteella Suomi sijoittuu kuitenkin lähelle Euroopan keskiarvoa väkivallan ja uhkailun yleisyydessä.

Lisätietoa

Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.

Näsi (2026) Pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.

Suonpää, Raeste & Saartenoja (2024) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 64/2024.

Danielsson & Salmi (2013) Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia 34/2013.