Lähisuhdeväkivalta
Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa elävien välistä ja usein kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Lähisuhdeväkivaltaa voivat olla:
- parisuhdeväkivalta
- seurusteluväkivalta
- lapsen kaltoinkohtelu
- kunniaan liittyvä väkivalta
- ikääntyneisiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta.
Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodot vaihtelevat paljon. Lähisuhdeväkivalta voi olla muodoltaan fyysistä (esim. lyöminen, tukistaminen, läpsiminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen ja terä- tai ampuma-aseen käyttö), psyykkistä (esim. väkivallalla uhkaaminen, pelottelu, jatkuva vähättely ja nöyryyttäminen) tai seksuaalista (esim. raiskaus, sukupuoliyhteyteen tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin pakottaminen ja insesti).
Lähisuhdeväkivallan kohteena on tyypillisesti nainen tai lapsi. Varsinkin vakava ja toistuva kumppaniin kohdistettu väkivalta on yleensä miehen tekemää ja naisen kokemaa. Naiset saavat lähisuhdeväkivallan seurauksena keskimäärin vakavampia vammoja kuin miehet ja kuolevat sen seurauksena miehiä todennäköisemmin.
Tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä saadaan parhaiten uhritutkimuksista. Vuoden 2023 kansallisen rikosuhritutkimuksen vastaajista vuoden aikana fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut naisista vajaa 6 ja miehistä reilu 3 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä koettiin parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua vanhempia ikäryhmiä useammin. Lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on usein kuritusväkivaltaa, jota vanhempi kohdistaa lapseen. Esimerkiksi vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksessa kuudesluokkalaisista hieman useampi kuin joka kymmenes ja yhdeksäsluokkalaisista joka viides kertoi kokeneensa lievää väkivaltaa vanhemman taholta.
Merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon, arviolta vain noin kymmenesosa tulee viranomaisten tietoon. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää. Moni uhri ei oma-aloitteisesti kerro kokemuksistaan, vaan ammattilaisten on osattava kysyä niistä suoraan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on laadittu ohjeistuksia lähisuhdeväkivallasta kysymiseen ja apuna voidaan käyttää lomaketta, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemuksia. Lähisuhdeväkivallan uhri tarvitsee monesti ammattilaisen väliintulon väkivallasta irtautumiseen, sillä uhrikokemuksista jätetään usein kertomatta pelon tai häpeän vuoksi.
Lisätietoa
Tietoa lähisuhdeväkivallasta (THL)
Sosiaali- ja terveysministeriö (2025) Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033.
Naisenväkivalta.fi - tietoa naisten tekemästä väkivallasta ja naisille tarkoitetuista tukimuodoista
Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.
Mielityinen, Hautamäki, Hakala, Fagerlund & Ellonen (2023) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.