Lähisuhdeväkivalta
Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jota tapahtuu perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa olevien välillä. Se tapahtuu usein kodeissa ja muissa yksityisissä tiloissa.
Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä monissa eri tilanteissa. Sitä voivat olla esimerkiksi:
- parisuhde- ja seurusteluväkivalta
- lapsen kaltoinkohtelu
- kunniaan liittyvä väkivalta
- ikääntyneisiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta
Väkivalta voi olla muodoltaan fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista.
- Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi lyömistä, tönimistä tai kuristamista
- Psyykkinen väkivalta sisältää uhkailua, pelottelua, vähättelyä ja nöyryyttämistä
- Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi pakottamista seksuaalisiin tekoihin
Useimmiten lähisuhdeväkivallan kohteena on nainen tai lapsi. Vakava ja toistuva parisuhdeväkivalta on tyypillisesti miehen tekemää ja naisen kokemaa. Naiset saavat väkivallasta keskimäärin vakavampia vammoja ja menehtyvät sen seurauksena miehiä useammin.
Tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä saadaan erityisesti uhritutkimuksista. Vuoden 2023 rikosuhritutkimuksen mukaan vuoden aikana fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut
- naisista vajaa 6 %
- miehistä hieman yli 3 %
Kokemukset painottuvat nuorempiin ikäryhmiin. Myös lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen merkittävä ilmiö. Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan yli joka kymmenes kuudesluokkalainen ja joka viides yhdeksäsluokkalainen kertoi kokeneensa lievää väkivaltaa vanhemman taholta.
Merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon. Arvioiden mukaan vain noin kymmenesosa tapauksista tulee viranomaisten tietoon. Siksi väkivallan tunnistaminen on erityisen tärkeää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Moni uhri ei kerro kokemuksistaan oma-aloitteisesti. Taustalla voivat olla pelko, häpeä tai riippuvuus tekijästä. Tämän vuoksi ammattilaisten on tärkeää kysyä väkivallasta suoraan ja käyttää tarvittaessa apuna erillisiä kartoituslomakkeita.
Lähisuhdeväkivallasta irtautuminen vaatii usein ulkopuolista tukea. Ammattilaisten varhainen puuttuminen voi olla ratkaisevaa, jotta väkivalta saadaan katkaistua ja uhri saa tarvitsemansa avun.
Lisätietoa
Tietoa lähisuhdeväkivallasta (THL)
Sosiaali- ja terveysministeriö (2025) Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033.
Naisenväkivalta.fi - tietoa naisten tekemästä väkivallasta ja naisille tarkoitetuista tukimuodoista
Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.
Mielityinen, Hautamäki, Hakala, Fagerlund & Ellonen (2023) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.