Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenten tai muiden läheisessä suhteessa elävien välistä ja usein kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivaltaa voivat olla parisuhdeväkivalta, seurusteluväkivalta, lapsen kaltoinkohtelu, kunniaan liittyvä väkivalta sekä ikääntyneisiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta.

Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodot vaihtelevat paljon. Lä­hi­suh­de­vä­ki­val­ta voi ol­la muo­dol­taan fyy­sis­tä (esim. lyö­mi­nen, tu­kis­ta­mi­nen, läp­si­mi­nen, pot­ki­mi­nen, tö­ni­mi­nen, ku­ris­ta­mi­nen ja te­rä- tai am­pu­ma-aseen käyt­tö), psyyk­kis­tä (esim. vä­ki­val­lal­la uh­kaa­mi­nen, pe­lot­te­lu, jat­ku­va vä­hät­te­ly ja nöy­ryyt­tä­mi­nen) tai sek­suaa­lis­ta (esim. rais­kaus, su­ku­puo­liyh­tey­teen tai sek­suaa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen eri muo­toi­hin pa­kot­ta­mi­nen ja in­ses­ti).

Lähisuhdeväkivallan kohteena on tyypillisesti nainen tai lapsi. Varsinkin vakava ja toistuva kumppaniin kohdistettu väkivalta on yleensä miehen tekemää ja naisen kokemaa. Naiset saavat lähisuhdeväkivallan seurauksena keskimäärin vakavampia vammoja kuin miehet ja kuolevat sen seurauksena miehiä todennäköisemmin.

Tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä saadaan parhaiten uhritutkimuksista. Vuoden 2021 Kansallisen rikosuhritutkimuksen vastaajista vuoden aikana fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut naisista vajaa 6 ja miehistä reilu 3 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä koettiin parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua vanhempia ikäryhmiä useammin. Lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on usein kuritusväkivaltaa, jota vanhempi kohdistaa lapseen. Esimerkiksi vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksessa kuudesluokkalaisista hieman useampi kuin joka kymmenes ja yhdeksäsluokkalaisista joka viides kertoi kokeneensa lievää väkivaltaa vanhemman taholta.

Merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää piiloon. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on tärkeää. Moni uhri ei oma-aloitteisesti kerro kokemuksistaan, vaan ammattilaisten on osattava kysyä niistä suoraan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on laadittu ohjeistuksia lähisuhdeväkivallasta kysymiseen ja apuna voidaan käyttää lomaketta, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemuksia. Lähisuhdeväkivallan uhri tarvitsee monesti ammattilaisen väliintulon väkivallasta irtautumiseen, sillä uhrikokemuksista jätetään usein kertomatta pelon tai häpeän vuoksi.

 

Lisätietoa

Tietoa lähisuhdeväkivallasta (THL)

Tietoa lähisuhdeväkivallan ehkäisystä ja turvakodeista (THL)

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018–2021

Naisenväkivalta.fi - tietoa naisten tekemästä väkivallasta ja naisille tarkoitetuista tukimuodoista

Kolttola & Näsi (2022) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2021 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 51/2022.

Mielityinen ym. (2023) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022