Rikoksentorjuntaneuvoston uutiskirje 7/2019

18.11.2019 14.05
Uutinen

Rikosten ehkäisyn valtionavustusten hakemisesta infotilaisuus 18. joulukuuta

Oikeusministeriölle on hallitusohjelmassa osoitettu vuosittainen 2,5 miljoonan euron rahoitus rikoksia ennalta ehkäisevälle hankkeelle 2020–2022. Rahoitus ohjataan valtionavustuksina rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille vaikuttaviksi todettuihin työmenetelmiin väkivaltarikollisten ja seksuaalirikollisten kuntouttamiseen sekä rikoksilla oireilevien ja päihteitä käyttävien nuorten tukemiseen.

Lisäksi vuodelle 2020 on osoitettu erillinen rahoitus jaettavaksi valtionavustuksina väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan. Kolmas haku koskee vuosittain jaettavia valtionavustuksia paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön.

Infotilaisuudessa 18.12. klo 9.00–12.00 oikeusministeriössä (Eteläesplanadi 10, Helsinki) käydään läpi kaikkien näiden avustusten hakuajat, hakukriteerit ja hakemisessa käytettävät lomakkeet. Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna ja se on jälkikäteen katsottavissa verkossa.

Avustushakujen infotilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumiset (11.12. mennessä)

Valtionavustus henkirikoksen uhrien omaisten tuen kehittämiseen haettavana

Oikeusministeriö on julistanut haettavaksi 45 000 euroa valtionavustuksiin rikoksen uhrien tukipalveluita tuottaville yhteisöille. Avustus on tarkoitettu käytettäväksi hankkeeseen tai toimintaan, jolla kehitetään henkirikoksen uhrien omaisten tukea. Hakijana voi olla järjestö, yhdistys, säätiö tai kolmannen sektorin muu voittoa tavoittelematon toimija, joka tuottaa rikoksen uhrien tukipalveluita. Hakuaika päättyy 2.12.2019.

Hakemuslomake ja ohjeet hakemiseen

Seppo Kolehmainen: Somessa voi estää rikoksia

Rikoksentorjuntaneuvoston blogisarjaa jatkaa neuvoston varapuheenjohtaja, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Hän kirjoittaa, että rikosten estäminen ennalta on korostunut kaikissa poliisin toimintaan liittyvissä strategioissa ja suunnitelmissa viime aikoina. Some on tarjonnut rikosten torjuntaan erinomaisia välineitä.

Kolehmaisen blogikirjoitus

Vammaisiin henkilöihin kohdistuviin rikoksiin huomiota

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE sekä rikoksentorjuntaneuvosto järjestivät lokakuussa tunnin webinaarin vammaisiin henkilöihin kohdistuvista rikoksista ja niiden ehkäisystä. Webinaarissa kiinnitettiin huomiota mm. oikeustalojen ja turvakotien esteettömyyteen, tiedon saavutettavuuteen, vammaisten ihmisten suurempaan alttiuteen joutua väkivalta- ja seksuaalirikosten uhriksi sekä tutkimustiedon niukkuuteen. Tilanteen parantamiseksi ehdotettiin mm. lainsäädännön muutoksia, terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden kouluttamista, sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan häirintään puuttumista sekä yleistä tietoisuuden nostamista vammaisiin kohdistuvista rikoksista.

Webinaari ja linkkejä auttaviin tahoihin VANEn sivuilla

Lapsiin kohdistuneiden väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaa ja uhrien hoitoa tehostetaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on käynnistetty Barnahus-hanke, jonka tavoitteena on varmistaa lapsille lapsikeskeinen, moniammatillinen ja viiveetön seksuaali- ja väkivaltarikosten tutkintaprosessi sekä varmistaa lapselle ja perheelle riittävä ja oikea-aikainen tuki ja hoito. Keskeisiä haasteita ovat rikostutkinnan ja oikeusprosessin pitkä kesto sekä esitutkinnan ja lastensuojelun prosessien eritahtisuus. Lapsiin kohdistuneisiin väkivaltarikosepäilyihin tulisi jo varhaisessa vaiheessa liittyä laaja tiedonkeruu ja -vaihto sekä monialainen yhteistyö poliisin, syyttäjän, lastensuojelun sekä terveydenhuollon välillä.

Tietoa Barnahus-hankkeesta

Julkaisuja

Rikoksilla oireileville nuorille ehdotettu toimintamalli sai kannatusta

Oikeusministeriön asettama kehittämistyöryhmä julkaisi kesäkuussa ehdotuksen toimintamalliksi rikoksilla oireileville nuorille syrjäytymiseen liittyvän rikollisuuden vähentämiseksi. Suurin osa lausunnonantajista (yht. 37) kannatti ehdotuksen jatkovalmistelua. Kaikki lausunnonantajat pitivät tarpeellisena, että toimintamallilla tavoitellaan myös rikosoikeudellista vastuuikärajaa nuorempia eli alle 15-vuotiaita nuoria ja että nuorella on yksi vastuullinen työntekijä, jolla on käsitys nuoren kokonaistilanteesta. Lausunnonantajat pitivät toimintamallia ja sen tavoitteita hyvinä ja esittivät täsmennyksiä ja lisäehdotuksia sen toteuttamiseen.

Saija Sambou & Laura Karjalehto: Toimintamalli rikoksilla oireileville nuorille: Lausuntoyhteenveto. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2019:44.

Väkivallan uhriksi joutumisen kokemukset lähes ennallaan

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 6 % 15–74-vuotiaista suomalaisista oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi vuonna 2018. Vamman aiheuttaneen väkivallan kohteeksi oli joutunut 4 % vastaajista. Uhkailua kokeneita oli 9 % vastaajista. Fyysistä väkivaltaa ja uhkailua kokeneiden osuudet olivat jokseenkin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina.

Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Sukupuolten välillä ei ollut eroa fyysisen väkivallan kokemisessa. Naiset kokivat uhkailua ja väkivaltaa useimmin työtehtävissään, miehet julkisilla paikoilla. Työtehtävissä kohdatut uhkailu- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet sekä miehillä että naisilla ajanjaksolla 2012–2018.

Lisäksi katsauksessa on tietoa rikoksen pelosta sekä omaisuusrikosten ja verkkorikosten kohteeksi joutumisesta. Verkkorikosten yleisimpiä tekomuotoja olivat haittaohjelmat sekä verkossa tapahtuva häirintä. Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi oli vuonna 2018 joutunut 9 % vastaajista ja muun häirinnän kohteeksi 8 % vastaajista. Väkivaltakokemuksista kerrotaan myös alueellista tietoa.

Petri Danielsson & Matti Näsi (2019). Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2018 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 35/2019.

Pohjoismaiden henkirikollisuutta selvitetty

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuore katsaus vertailee henkirikollisuuden määrää ja piirteitä Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa 2007–2016. Maailmanlaajuisesti henkirikollisuus on Pohjoismaissa huomattavan harvinaista ja niiden selvittämisaste korkea. Suomessa henkirikollisuuden taso on korkein, seuraava ryhmä on Tanska ja Ruotsi ja matalimmat luvut ovat Norjassa ja Islannissa. Suomessa henkirikokset tapahtuvat suurelta osin maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa, kun taas muissa Pohjoismaissa henkirikokset keskittyvät suurkaupunkeihin.

Martti Lehti ym.Nordic Homicide Report: Homicide in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 2007–2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 37/2019.

Viharikosten määrä laski viime vuonna

Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 22 prosenttia vähemmän viharikoksia kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin 910 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä laski vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltäneelle pidemmän aikavälin tasolle. Tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta. Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2018 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Vihamotiiveista vain seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät olivat rikosepäilyt kasvussa. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitely.

Jenita Rauta: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia, Tampere 2019.

Uusi julkaisu kokoaa tietoa viharikosten ehkäisystä Euroopassa

Osana oikeusministeriön koordinoimaa Against Hate -hanketta on tehty opas viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn hyvistä käytännöistä. Opas sisältää kuvauksia erilaisista EU-maissa käytössä olevista käytännöistä viharikosten ja vihapuheen vastaisessa työssä. Opas sisältää myös lyhyen kuvauksen viharikosten ja vihapuheen vastaisesta lainsäädännöstä jäsenmaissa ja tietoa ECRIn antamista suosituksista.

Guidebook of good practices in combating hate crimes and hate speech

Kansainvälistä

Tukholman kriminologian palkinto 2020 aseellisen väkivallan tutkijoille

Merkittävän Tukholman kriminologian palkinnon saavat ensi vuonna yhdysvaltalaiset professorit Philip J. Cook ja Franklin E. Zimring. He ovat tutkineet asepolitiikan vaikutusta väkivaltaan ja onnettomuuksiin. Yhdysvalloissa aseisiin kuolee jopa enemmän ihmisiä kuin kolareissa. Ruotsissa puolestaan aseella tehdyt henkirikokset ovat kasvaneet dramaattiset vuodesta 2012 alkaen. Tukholmassa 9.–11. kesäkuuta järjestettävän kriminologian symposiumin pääteema on samalla aseellinen väkivalta. Mm. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston järjestämä tilaisuus on tarkoitettu tutkijoiden ja rikollisuusongelmien parissa työskentelevien ammattilaisten kansainväliseen tiedonvaihtoon. Tutkijoiden esitysehdotuksia pyydetään 27. helmikuuta mennessä ja myös osallistujien ilmoittautuminen on jo avattu.

criminologysymposium.com

Uutiskirje