Kyberrikokset
Kyberrikoksilla tarkoitetaan rikoksia, jotka kohdistuvat tietojärjestelmiin ja tietoverkkoihin tai joissa digitaalisia ympäristöjä hyödynnetään rikoksen tekemisessä. Näihin kuuluvat esimerkiksi tietomurrot ja järjestelmien häirintä sekä verkossa tehdyt petokset, uhkailu ja häirintä.
Digitalisaation edetessä kyberrikollisuudesta on tullut keskeinen osa rikollisuutta. Se liittyy yhä useammin ihmisten arkeen, talouteen ja viestintään.
Kyberrikosten määrä ja kehitys
Kyberrikollisuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kyberrikollisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikoksia tehdään usein verkostomaisesti ja kansainvälisesti, ja digitaaliset ympäristöt mahdollistavat rikosten toteuttamisen laajassa mittakaavassa. Muutos ei koske pelkästään rikosten määrää, vaan myös niiden luonnetta.
Aiemmin kyberrikollisuus yhdistettiin lähinnä teknisiin rikoksiin. Nykyisin painopiste on siirtynyt:
- taloudellisesti motivoituneisiin rikoksiin
- ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kohdistuvaan rikollisuuteen verkossa
Kokonaisrikollisuustilastojen valossa haittaohjelmat sekä verkossa tapahtuvan häirinnän eri muodot (seksuaalinen häirintä, muu häirintä) ovat yleisimpiä verkossa tapahtuvia uhrikokemuksia. Yli puolet 15–74-vuotiaista suomalaisista on joutunut verkkorikoksen uhriksi vähintään kerran elämänsä aikana. Myös verkossa tapahtuvat maksuvälinepetoksiin liittyvät identiteettivarkaudet ovat yleisiä. Vuonna 2024 poliisin tietoon tuli näitä lähes 3500 tapausta.
Verkkopetokset
Verkossa tehdyt petokset muodostavat keskeisimmän osan kyberrikollisuutta. Niitä ovat esimerkiksi:
- tietojenkalastelu
- verkkokauppahuijaukset
- maksuvälinepetokset
- sijoitus- ja rakkaushuijaukset
Rikoksissa hyödynnetään sähköpostia, tekstiviestejä, sosiaalista mediaa ja verkkosivustoja. Ne voivat kohdistua sekä yksityishenkilöihin että yrityksiin.
Petosten yleistymistä selittävät verkkoasioinnin lisääntyminen, digitaalisten maksutapojen yleistyminen ja rikosten helppo kohdentaminen suuriin joukkoihin. Osa rikoksista tehdään ulkomailta käsin, mikä vaikeuttaa niiden selvittämistä.
Tietojärjestelmiin kohdistuvat rikokset
Kyberrikollisuuteen kuuluvat myös tietojärjestelmiin kohdistuvat rikokset, kuten tietomurrot ja palvelunestohyökkäykset.
Tyypillisiä rikoksia ovat:
- tietomurrot
- tietojärjestelmien häirintä
- palvelunestohyökkäykset
- kiristyshaittaohjelmat
Rikosten kohteena ovat usein yritykset ja julkiset organisaatiot. Myös yksityishenkilöt voivat joutua uhriksi esimerkiksi murrettujen käyttäjätilien tai haittaohjelmien kautta.
Vaikka nämä rikokset ovat lukumääräisesti harvinaisempia kuin petokset, niiden seuraukset voivat olla merkittäviä. Ne voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita, toiminnan keskeytymistä ja luottamuksen heikkenemistä.
Häirintä ja uhkailu verkossa
Verkossa tapahtuva häirintä ja uhkailu ovat keskeinen osa kyberrikollisuutta. Kaikki häirintä ei ole rikollista, mutta osa teoista on rangaistavia, kuten laiton uhkaus tai kunnianloukkaus. Häirintä liittyy usein sosiaaliseen mediaan, viestipalveluihin tai verkkokeskusteluihin.
Matala kynnys toimia ja anonymiteetin kokemus voivat lisätä loukkaavaa ja uhkaavaa käyttäytymistä. Nuoret ja nuoret aikuiset kohtaavat verkkohäirintää keskimääräistä useammin, mutta ilmiö koskee laajasti eri ikäryhmiä.
Kyberrikollisuuden erityispiirteet
Kyberrikollisuudessa piilorikollisuuden osuus on suuri. Kaikista rikoksista ei tehdä rikosilmoitusta.
Ilmoittamatta jättämiseen vaikuttavat esimerkiksi rikoksen vaikea tunnistaminen, tekijän tunnistamisen vaikeus ja vähäiseksi koettu vahinko. Tämä vaikeuttaa kyberrikollisuuden kokonaismäärän arviointia pelkkien virallisten tilastojen perusteella.
Lisäksi kyberrikollisuudelle tyypillisiä piirteitä ovat:
- kansainvälisyys
- teknologian nopea kehitys
- rikosten nopea muuttuminen
Rikokset voidaan kohdistaa suuriin ihmisjoukkoihin lyhyessä ajassa. Tekijät voivat toimia fyysisesti kaukana uhreista.
Kyberrikollisuudessa kyse ei ole yksittäisistä rikostyypeistä, vaan laajasta ja verkostomaisesta ilmiöstä, joka hyödyntää digitalisoituneita palveluja, alustataloutta, rajat ylittäviä rakenteita ja globaaleja maksujärjestelmiä.
Lisätietoa
Näsi (2026) Kyberrikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.
Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.
Saarikkomäki, Lehti & Kivivuori (2019) Vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset: toinen kansallinen yritysuhritutkimus 2018. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 33/2019.
Näsi ym. (2015) Cybercrime victimization among young people: a multi-nation study. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 16:2, 203−210.