Huumausainerikokset

Huumausainerikoksilla tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistamista, maahantuontia, maastavientiä, kuljettamista, levittämistä ja hallussapitoa. Lisäksi käyttö ja pienimuotoinen hallussapito omaan käyttöön muodostavat niin sanotun käyttörikoksen.

Huumausainerikollisuus on luonteeltaan pääosin uhrintonta rikollisuutta, ja rikokset tulevat yleensä ilmi viranomaisten aktiivisen valvonnan seurauksena. Siksi tilastot kuvaavat paitsi rikollisuuden tasoa myös valvonnan tehokkuutta.

Huumeiden käyttö tapahtuu osin piilossa, minkä vuoksi ilmiötä arvioidaan useiden tietolähteiden perusteella. Näitä ovat esimerkiksi väestökyselyt, terveydenhuollon rekisterit ja jätevesitutkimukset.

Huumausainerikosten määrä ja kehitys

Huumeiden käyttö on Suomessa yleistynyt pitkällä aikavälillä, ja tämä näkyy myös rikollisuuden kehityksessä. Väestökyselyiden mukaan lähes kolmannes aikuisista on kokeillut huumeita ainakin kerran, ja käyttö painottuu erityisesti nuoriin aikuisiin.

Kannabis on selvästi yleisin huumausaine, ja valtaosa käytöstä liittyy edelleen siihen. Sen käyttö on lisääntynyt erityisesti 2010‑luvulta alkaen. Samalla myös muiden aineiden käyttö on yleistynyt, vaikka ne ovat edelleen selvästi harvinaisempia.

Erityisesti stimulantteihin kuuluvien aineiden käyttö on kasvanut viime vuosina. Jätevesitutkimukset osoittavat, että käyttö on lisääntynyt useissa kaupungeissa ja levinnyt aiempaa laajemmalle alueellisesti.

Samalla huumausainemarkkinat ovat monipuolistuneet. Synteettisten aineiden käyttö on lisääntynyt nopeasti, ja erityisesti katinoneihin kuuluva alfa‑PVP on yleistynyt viime vuosina. Näiden aineiden käyttöön liittyy usein voimakkaita ja arvaamattomia vaikutuksia.

Huumausainerikosten määrä kasvoi Suomessa voimakkaasti 1990‑luvulla ja jatkoi kasvuaan 2000‑ ja 2010‑luvuilla. Kasvu jatkui tasaisena vuoteen 2020 asti, jolloin saavutettiin huipputaso. Tämän jälkeen rikosten määrä laski, mutta on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Kehitys ei ole täysin tasaista, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi viranomaisvalvonnan kohdentuminen, huumausainemarkkinoiden muutokset ja poikkeusolot. Lisäksi on tärkeä huomata, että suuri osa rikoksista on käyttörikoksia, joten tilastot heijastavat myös valvonnan tasoa. Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli 18 578 huumausaineen käyttörikosta.

Huumausainerikollisuus on ylipäätään 2020‑luvulla muuttunut rakenteellisesti siten, että toiminta on osin digitalisoitunut, hajautunut ja kytkeytynyt aiempaa tiiviimmin muihin rikollisuusilmiöihin.

Taulukko: Huumausainerikokset Suomessa 2005-2025

Vakavampi huumeiden käyttö liittyy usein useiden aineiden samanaikaiseen käyttöön. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat:

• sekakäyttö
• pistämällä tapahtuva käyttö
• voimakkaat tai tuntemattomat aineet

Näihin liittyy merkittävä riski yliannostuksiin, tartuntatauteihin ja muihin vakaviin terveyshaittoihin.

Huumausaineisiin liittyvät kuolemat kuvastavat ilmiön vakavimpia seurauksia. Suomessa huumausainekuolemat ovat kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla, ja ne liittyvät usein juuri useiden päihteiden samanaikaiseen käyttöön.

Huumausainemarkkinat ja kehityssuunnat

Huumausainemarkkinat ovat muuttuneet viime vuosina aiempaa kansainvälisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Rikollinen toiminta perustuu usein kansainvälisiin verkostoihin, joissa hyödynnetään logistiikkaketjuja ja digitaalisia viestintäkanavia. Huumeita tuodaan Suomeen useita reittejä pitkin, ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia aineita. Toiminta on aiempaa ammattimaisempaa ja selvästi voittoa tavoittelevaa.

Huumausainekauppa on keskeinen tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle, ja siihen liittyy usein myös muuta rikollisuutta, kuten rahanpesua ja väkivaltaa. Samalla huumausainerikollisuus kytkeytyy laajempiin sosiaalisiin ongelmiin, kuten mielenterveysongelmiin, työttömyyteen ja syrjäytymiseen.

Kokonaisuutena huumausainerikollisuuden kehitystä kuvaavat:

• pitkän aikavälin kasvu
• markkinoiden kansainvälistyminen ja monimutkaistuminen
• digitalisoituminen
• uusien aineiden ja käyttötapojen yleistyminen
• rikollisen toiminnan ammattimaistuminen

Lisätietoa

Näsi (2024) Huumausainerikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2023: Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 65/2024.

Villman, Muttilainen, Laitinen, Nihti, Näsi & Kaakinen (2026) Järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuva 2026. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 78/2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Huumeet.