Huumausainerikokset
Huumeiden käytön yleisyyttä Suomessa voidaan arvioida kyselytutkimusten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten tilastojen avulla. Esimerkiksi vuonna 2014 aikuisväestölle suunnatussa kyselyssä 20 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita. 15–16-vuotiaiden suomalaisnuorten huumekokeilut ovat 2000-luvun alkuvuosina vähentyneet, mutta kannabista kokeilleiden nuorten määrä on viimeisimmissä mittauksissa 2010-luvulla ollut hieman korkeampi kuin 2000-luvun alkuvuosina. Valtaosalla suomalaisista huumekokeilut rajoittuivat yhteen tai muutamaan kertaan. Laittomista päihteistä yleisimmin on kokeiltu tai käytetty kannabista.
Huumeongelma on ollut Suomessa aivan viime vuosiin saakka pienempi kuin monissa muissa läntisissä teollisuusmaissa. Esimerkiksi huumeidenkäyttöön liittyvät HIV-tartunnat on saatu pidettyä suhteellisen hyvin kurissa. Nykyään moni huumeongelmainen käyttää useaa päihdettä samanaikaisesti, ja päihdehoitoon hakeutuneista sekakäyttäjiä on yli puolet. Huumeongelmat ovat yleensä yhteydessä muihin sosiaalisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen tai asunnottomuuteen. Suurin osa huumeongelmaisista on miehiä.
Huumausainerikoksissa ei ole varsinaista uhria, joten rikokset tulevat ilmi viranomaisten aktiivisen toiminnan seurauksena. Huumausainerikoksilla tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistamista, maahantuontia, maastavientiä, kuljettamista, levittämistä ja hallussapitoa. Tilastoitu huumausainerikollisuus lisääntyi voimakkaasti 1990-luvulla, mutta 2000-luvun puolella kasvu taittui. Aivan viime vuosina huumausainerikollisuus on jälleen ollut nousussa.
Suomen huumausainemarkkinoilla liikkuu eniten kannabistuotteita, amfetamiinia, ekstaasia ja erilaisia huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä, kuten Subutexia, sekä muuntohuumeita. Jätevesien huumejäämiä kartoittavan jätevesitutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Suomessa amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt aivan viime vuosina.
Vuonna 2016 kirjattiin noin 25000 huumausainerikosta. Huumausainerikoksesta epäiltiin noin 7600 eri henkilöä: osaa henkilöistä epäillään vuosittain useammista huumausainerikoksista. Epäillyistä suurin osa oli miehiä, kun taas naisia oli 14 prosenttia. 17 prosenttia epäillyistä oli alle 21-vuotiaita. 10 prosentissa tapauksista epäiltynä oli ulkomaalainen. Viime vuosina myös kannabiksen kotikasvattaminen ja sen myötä takavarikot ovat lisääntyneet. Huumausainerikollisuuden arvioidaan muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana aiempaa organisoidummaksi, ja huumeiden maahantuonti on usein kytköksissä kansainväliseen rikollisuuteen.
Lisätietoa
Niemi & Virtanen (2017) Huumausaine-, alkoholi- ja dopingrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.