Tutkimus- ja koulutusjaosto

Tutkimus- ja koulutusjaoston tehtävänä on seurata, koostaa ja edistää rikoksentorjuntaan liittyvää tutkimusta ja koulutusta sekä niiden edellytyksiä sekä avustaa rikoksentorjuntaneuvostoa näihin liittyvien, asetuksessa määriteltyjen tehtävien toteuttamisessa. Lisäksi jaosto hoitaa muita rikoksentorjuntaneuvostolle kuuluvia rikoksentorjunnan tutkimusta koskevia tehtäviä, ellei asian periaatteellisen tärkeyden vuoksi sitä ole saatettava koko neuvoston käsiteltäväksi. Jaosto koostuu neuvoston varsinaista jäsenistä ja ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä.

Arviointitutkimuksen tietokanta

Tutkimusjaosto tukee tutkimustiedon levittämistä ja tulosten koostamista kehittämällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaa. Sen luomaa yleiskuvaa hyödynnetään rikoksentorjunnan verkkosivuilla.

Tutkimuksen puitteiden näkökulma

Jaosto painottaa toiminnassaan rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen puitteiden ja edellytysten kehittämistä ja niihin liittyviä aloitteita. Huomion kohteena ovat arviointitutkimuksen osaaminen ja koulutus, rikoksentorjunnan tutkimuksen rahoitus, arviointi- ja kokeilukulttuurin edistäminen, julkaisufoorumeja koskevat seikat sekä avoimen datan periaatteen edistäminen. Lisäksi jaosto kiinnittää huomiota rikollisuuden ja turvallisuuden kansallisiin seurantajärjestelmiin, jotta rikollisuustilanteen kehityksestä on riittävää ja tutkimusperustaista tietoa. Jaosto voi tehdä aloitteita myös yksittäisten tutkimustarpeiden osalta.

Arviointitutkimuksen asema

Tutkimusjaosto pyrkii lisäämään konkreettisen arviointitutkimuksen arvostusta ja vahvistamaan sen asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tähän tavoitteeseen tähtää esimerkiksi jaoston aloitteesta perustettu Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinto myönnetään neljän vuoden välein ansiokkaalle tutkimukselle sekä arviointitutkimusta edustavalle opinnäytteelle. Jaosto korostaa toiminnassaan myös sitä, että soveltava arviointitutkimus ja kriminologinen perustutkimus eivät ole ristiriidassa, vaan tukevat toisiaan.

Tutkimus- ja koulutusjaoston kokoonpano 2024–2027 

Puheenjohtaja: 
Professori Janne Kivivuori, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Jäsenet:
Yliopisto-opettaja Mia Kilpeläinen, Itä-Suomen yliopisto
Erikoistutkija Terhi Kankaanranta, Poliisiammattikorkeakoulu
Erityisasiantuntija Pauliina Penttilä, Liikenne- ja viestintäministeriö 
Erikoistutkija Petri Danielsson, Keskusrikospoliisi
Tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Erityisasiantuntija Sini Erholtz, sisäministeriö
 

Kokonaisrikollisuuden osoittimia

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiä:

Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa uhrikokemusten yleiseen seurantaan liittyy erityisiä teema-alueita kuten parisuhdeväkivalta, kansalaisten käsitykset rikoksentorjunnasta ja aluenäkökulma rikollisuuteen. Se on ensisijaisesti rikollisuutta ja sen pelkoa mittaavaa osoitinjärjestelmä. Kansallisesti edustava kysely on kohdistettu 15–74-vuotiaille Suomessa tai Ahvenanmaalla vakituisesti asuville henkilöille.

Nuorisorikollisuuskyselyiden avulla seurataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. Kyselyt ovat kansallisesti edustavia ja ne on kohdistettu 15–16-vuotiaille. Kyselyt toteutetaan neljän vuoden välein otostutkimuksena.

Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä.