Arviointitutkimuksen tietokanta
Rikoksentorjunnan toimenpiteiden tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä kansalaisten turvallisuutta. Mutta miten eri toimenpiteillä onnistutaan näissä tavoitteissa?
Jaoston tehtävänä on edistää rikoksentorjunnan toimenpiteiden arviointia ja arviointitiedon koostamista sekä vahvistaa rikoksentorjunnan tietopohjaa kriminologisen tutkimusnäytön varassa. Jaosto kohdentaa huomionsa erityisesti rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen puitteiden ja aseman vahvistamiseen.
Rikoksentorjunnan hyvien käytäntöjen seurannassa jaosto ottaa vahvasti tutkimuksen ja erityisesti arviointitutkimuksen näkökulman. Hyvällä käytännöllä on tutkimusperusteista näyttöä rikollisuuden vähentämisestä tai ehkäisemisestä tai jonkin turvallisuuden osa-alueen lisäämisestä. Tutkimusjaosto pyrkii edistämään vaikuttavuustutkimusta ja nostamaan tätä kautta esille tutkimuksella toimiviksi osoitettuja menetelmiä. Jaosto edistää myös prosessiarviointeja sekä systemaattisia katsauksia.
Tutkimusjaosto tukee tutkimustiedon levittämistä ja tulosten koostamista kehittämällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaa. Sen luomaa yleiskuvaa hyödynnetään rikoksentorjunnan verkkosivuilla.
Jaosto painottaa toiminnassaan rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen puitteiden ja edellytysten kehittämistä ja niihin liittyviä aloitteita. Huomion kohteena ovat arviointitutkimuksen osaaminen ja koulutus, rikoksentorjunnan tutkimuksen rahoitus, arviointi- ja kokeilukulttuurin edistäminen, julkaisufoorumeja koskevat seikat sekä avoimen datan periaatteen edistäminen. Lisäksi jaosto kiinnittää huomiota rikollisuuden ja turvallisuuden kansallisiin seurantajärjestelmiin, jotta rikollisuustilanteen kehityksestä on riittävää ja tutkimusperustaista tietoa. Jaosto voi tehdä aloitteita myös yksittäisten tutkimustarpeiden osalta.
Tutkimusjaosto pyrkii lisäämään konkreettisen arviointitutkimuksen arvostusta ja vahvistamaan sen asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tähän tavoitteeseen tähtää esimerkiksi jaoston aloitteesta perustettu Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinto myönnetään neljän vuoden välein ansiokkaalle tutkimukselle sekä arviointitutkimusta edustavalle opinnäytteelle. Jaosto korostaa toiminnassaan myös sitä, että soveltava arviointitutkimus ja kriminologinen perustutkimus eivät ole ristiriidassa, vaan tukevat toisiaan.
Rikoksentorjunnan toimenpiteiden tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä kansalaisten turvallisuutta. Mutta miten eri toimenpiteillä onnistutaan näissä tavoitteissa?
Puheenjohtaja
Professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto
Jäsenet
Suunnittelija Petri Danielsson, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
Tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja, Itä-Suomen yliopisto
Oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, Helsingin yliopisto
Tutkimusprofessori Kristiina Huttunen, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos
Tutkijatohtori Mika Sutela, Itä-Suomen yliopisto
Jaoston sihteereinä toimivat erityisasiantuntija Markus Alanko ja pääsihteeri Aarne Kinnunen rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä.
Jaoston toimikausi kestää 30.11.2021 saakka.
Tutkimusjaosto (2019–2021) tarkastelee tutkimustietoon perustuvan rikoksentorjunnan tavoitteiden toteutumista.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiä:
Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa uhrikokemusten yleiseen seurantaan liittyy erityisiä teema-alueita kuten parisuhdeväkivalta, kansalaisten käsitykset rikoksentorjunnasta ja aluenäkökulma rikollisuuteen. Se on ensisijaisesti rikollisuutta ja sen pelkoa mittaavaa osoitinjärjestelmä. Kansallisesti edustava kysely on kohdistettu 15–74-vuotiaille Suomessa tai Ahvenanmaalla vakituisesti asuville henkilöille.
Nuorisorikollisuuskyselyiden avulla seurataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. Kyselyt ovat kansallisesti edustavia ja ne on kohdistettu 15–16-vuotiaille. Kyselyt toteutetaan neljän vuoden välein otostutkimuksena.
Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä.