Tutkimusjaosto

Tutkimusjaoston kokousJaoston tehtävänä on edistää rikoksentorjunnan toimenpiteiden arviointia ja arviointitiedon koostamista sekä vahvistaa rikoksentorjunnan tietopohjaa kriminologisen tutkimusnäytön varassa. Jaosto kohdentaa huomionsa erityisesti rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen puitteiden ja aseman vahvistamiseen.

Hyvien käytäntöjen seuranta

Rikoksentorjunnan hyvien käytäntöjen seurannassa jaosto ottaa vahvasti tutkimuksen ja erityisesti arviointitutkimuksen näkökulman. Hyvällä käytännöllä on tutkimusperusteista näyttöä rikollisuuden vähentämisestä tai ehkäisemisestä tai jonkin turvallisuuden osa-alueen lisäämisestä. Tutkimusjaosto pyrkii edistämään vaikuttavuustutkimusta ja nostamaan tätä kautta esille tutkimuksella toimiviksi osoitettuja menetelmiä. Jaosto edistää myös prosessiarviointeja sekä systemaattisia katsauksia.

Arviointitutkimuksen tietokanta

Tutkimusjaosto tukee tutkimustiedon levittämistä ja tulosten koostamista kehittämällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaa. Sen luomaa yleiskuvaa hyödynnetään rikoksentorjunnan verkkosivuilla.

Tutkimuksen puitteiden näkökulma

Jaosto painottaa toiminnassaan rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen puitteiden ja edellytysten kehittämistä ja niihin liittyviä aloitteita. Huomion kohteena ovat arviointitutkimuksen osaaminen ja koulutus, rikoksentorjunnan tutkimuksen rahoitus, arviointi- ja kokeilukulttuurin edistäminen, julkaisufoorumeja koskevat seikat sekä avoimen datan periaatteen edistäminen. Lisäksi jaosto kiinnittää huomiota rikollisuuden ja turvallisuuden kansallisiin seurantajärjestelmiin, jotta rikollisuustilanteen kehityksestä on riittävää ja tutkimusperustaista tietoa. Jaosto voi tehdä aloitteita myös yksittäisten tutkimustarpeiden osalta.

Arviointitutkimuksen asema

Tutkimusjaosto pyrkii lisäämään konkreettisen arviointitutkimuksen arvostusta ja vahvistamaan sen asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tähän tavoitteeseen tähtää esimerkiksi jaoston aloitteesta perustettu Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinto myönnetään neljän vuoden välein ansiokkaalle tutkimukselle sekä arviointitutkimusta edustavalle opinnäytteelle. Jaosto korostaa toiminnassaan myös sitä, että soveltava arviointitutkimus ja kriminologinen perustutkimus eivät ole ristiriidassa, vaan tukevat toisiaan.

Tutkimusjaoston kokoonpano

Puheenjohtaja

Professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto

Jäsenet

Suunnittelija Petri Danielsson, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos

Tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja, Itä-Suomen yliopisto

Oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, Helsingin yliopisto

Tutkimusprofessori Kristiina Huttunen, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos

Tutkijatohtori Mika Sutela, Itä-Suomen yliopisto

Jaoston sihteereinä toimivat erityisasiantuntija Markus Alanko ja pääsihteeri Minna Piispa rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä.

Jaoston toimikausi kestää 30.11.2021 saakka.

Tutkimusjaoston kannanotto

Tutkimusjaosto (2016–2018) esittää yhdeksää toimenpidettä tutkimustietoon perustuvan arviointitutkimuksen kehittämiseksi.

Lue kannanotto

Arviointi-tutkimuksen tietokanta

Rikoksentorjunnan toimenpiteiden tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä kansalaisten turvallisuutta. Mutta miten eri toimenpiteillä onnistutaan näissä tavoitteissa?

Tutustu tietokantaan

Kokonaisrikollisuuden osoittimia

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ylläpitää ja kehittää valtakunnallisia kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiä:

Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa uhrikokemusten yleiseen seurantaan liittyy erityisiä teema-alueita kuten parisuhdeväkivalta, kansalaisten käsitykset rikoksentorjunnasta ja aluenäkökulma rikollisuuteen. Se on ensisijaisesti rikollisuutta ja sen pelkoa mittaavaa osoitinjärjestelmä. Kansallisesti edustava kysely on kohdistettu 15–74-vuotiaille Suomessa tai Ahvenanmaalla vakituisesti asuville henkilöille.

Nuorisorikollisuuskyselyiden avulla seurataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. Kyselyt ovat kansallisesti edustavia ja ne on kohdistettu 15–16-vuotiaille. Kyselyt toteutetaan neljän vuoden välein otostutkimuksena.

Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä.