Icehearts
Icehearts-malli pyrkii ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä urheiluharrastuksen avulla. Joukkueurheiluun perustuva toimintamalli tarjoaa lapselle pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista tukea.
Tausta
Yhteiskunnan ulkopuolella syrjäytyminen on inhimillisesti ja taloudellisesti kallista. On arvioitu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Icehearts-toiminta on suunnattu niille lapsille ja nuorille, joiden on huomattu tarvitsevan erityistä tukea ja aikuisen läsnäoloa. Toiminnassa tuetaan pitkäkestoisesti lasten ja nuorten elämänkulkua ja samalla heidän perheitään. Iceheartsin taustalla on arvomaailma, jonka mukaan jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden.
Tavoitteet
Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja taata lapsille pitkäkestoinen turvallisen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden. Tämä tehdään luomalla luottamukselliset suhteet joukkueen pelaajiin ja heidän vanhempiinsa. Joukkueurheilu on tapa saada etenkin pojat helposti paikalle, jolloin kasvattaja voi havainnoida poikien käytöstä, arvioida mahdollisia ongelmia ja antaa lapselle nopeasti tukea. Suurella osalla joukkueen pelaajista on ongelmia oppimisessa tai sosiaalisessa käyttäytymisessä, monella on myös ylivilkkautta ja tunne-elämän häiriöitä. Toimintaan otetaan mukaan lisäksi sellaisten perheiden lapsia, joilla ei muuten ole varaa harrastuksiin. Joukkueen kasvattajan tehtävänä on tukea mukana olevia lapsia koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Hänen tehtävänään on opettaa pelaajille työnteon merkitystä, yhteiskunnan eettisiä arvoja ja etsiä pelaajille ympäristöä hyödyttävä ja hyvinvointia tuottava osa maailmassa. Toiminta loppuu poikien tullessa täysi-ikäisiksi. Keskeisenä ajatuksena on tarjota jokaiselle lapselle vähintään yksi luotettava ja turvallinen aikuinen, johon hän voi tukeutua myös vaikeissa elämäntilanteissa.
Kohderyhmä
Ohjelman perusajatuksena on koota syrjäytymisuhan alla olevien lasten joukkue, jonka kasvattajaksi valittava henkilö sitoutuu ryhmäänsä 12 vuoden ajaksi. Joukkueen pelaajien valinnasta vastaa kasvattaja yhdessä alueen lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Joukkue kerätään toimintaa tukevan kaupungin sosiaalitoimen valitsemalta alueelta, joka on kaupungin sisällä sosioekonomisesti heikko asuinalue. Suurin osa toiminnassa mukana olevista on poikia, mutta toimintaan on tullut mukaan myös tyttöjä.
Menetelmä
Icehearts on poikkihallinnollinen toimintamalli, jossa työskennellään yhdessä sosiaali- ja sivistystoimen ammattilaisten kanssa. Perustoimintana on jokin urheilulaji, jossa joukkueen kasvattaja valmentaa joukkueen jäseniä. Moniammatillinen yhteistyö ja vahva koulun sekä kodin yhteistyö ovat koko toiminnan perusta. Kasvattaja tukee poikia koulussa, kodeissa ja vapaa-ajalla kohdatuissa ongelmatilanteissa. Toiminta alkaa poikien ollessa 6-vuotiaita ja päättyy heidän saavutettua täysi-ikäisyyden. Joukkue toimii yhteensä 12 vuoden ajan ja sen vetämiseen sitoutuu yksi kasvattaja, jolla on ammatillinen pätevyys joukkueen johtamiseen. Kasvattajan työ perustuu niin sanottuun toiminnalliseen dialogiin, jossa vuorovaikutus syntyy usein yhteisen tekemisen kautta. Arjen tilanteet, kuten liikkuminen, pelit ja vapaa yhdessäolo helpottavat nuoren avautumista ja tunteista puhumista.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana valitaan joukkueen ydinryhmä alueen esikouluista. Kasvattaja käy yleisesti liikkumassa lasten kanssa esikouluissa. Yhtenä iltana viikossa kasvattaja harrastaa joukkueen poikien kanssa monipuolisesti liikuntaa. Toiminnan toisena vuonna pelaajat siirtyvät keskitetysti alueen kouluun. Kasvattaja tukee lasten oppimista koulussa ja auttaa opettajaa luokan työrauhan säilyttämisessä. Koulun jälkeen kasvattaja pitää pelaajille liikunnallista iltapäivätoimintaa. Kolmantena toimintavuonna kasvattaja valitsee yhdessä lasten kanssa harrastettavan urheilulajin. Näin lopullisesti muodostunut joukkue alkaa pelata kunkin liiton järjestämiä kilpa- ja harrastesarjoja. Pelaaminen joukkueessa on ilmaista. Joka vuonna kasvattaja järjestää pojille kesällä urheiluleirin ja eniten tukea tarvitsevien poikien kanssa hän järjestää muutamia pienleirejä.
Joukkueen siirtyessä yläkouluun kasvattajana toimiva aikuinen tukee lasten kasvua edelleen ja toimii tukea tarvitsevien lasten ja perheiden apuna niin koulussa kuin sosiaalitoimessa. Suurin osa joukkueen pelaajista on yksinhuoltajaäitien poikia, jotka eivät kohtaa harrastamattomina riittävästi miehiä. Kasvattaja tukee äitejä poikien miehiksi kasvussa. Harrastukseen käytetyn ajan määrä lisääntyy koko ajan ja toiminta koulun kyljessä vähenee. Kasvattaja on koulun tukena tarvittaessa. Peruskoulun yläkoulussa kasvattaja auttaa poikia saattamaan opintonsa loppuun motivoiden heitä hyviin suorituksiin. Ammatinvalinnassa hän voi toimia poikien tukena ongelmien ilmaantuessa. Toiminta parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia, keventää yksinhuoltajien kasvatustaakkaa ja opettaa suvaitsevaisuutta tehokkaasti sekä kantaväestön että maahanmuuttajien lapsille.
Kasvattaja toimii myös aktiivisesti konfliktitilanteissa puuttuen kiusaamiseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen sekä opettaen nuorille tunteiden säätelyä ja rakentavia ratkaisutapoja. Vaikka Icehearts ei ole varsinaisesti väkivallan ehkäisymalli, se ehkäisee sitä epäsuorasti tarjoamalla nuorille keinoja käsitellä vihan ja turhautumisen tunteita.
Vaikuttavuus
Icehearts-toiminnasta on tehty selvityksiä, opinnäytetöitä, graduja ja yksityisen konsultointiyrityksen toteuttama selvitys. Lisäksi useat joukkueiden toiminta-alueen sosiaalityöntekijät ja koulun edustajat ovat lausuneet myönteisiä kommentteja toiminnasta. Tehdyissä opinnäytteissä ja selvityksissä todetaan muun muassa, että moniammatillinen yhteistyö Iceheartsin, koulun ja sosiaalitoimen välillä koetaan merkitykselliseksi, että pojat itse osallistuvat mielellään toimintaan ja viihtyvät sen parissa, ja että vanhempien mielestä Icehearts-toimintamalli on hyvä ja tukee heidän vanhemmuuttaan.
Opinnäytetöissä toiminnan vaikuttavuus tuloksista tulee selvästi ilmi, että lasten liikunnallisuus on lisääntynyt Iceheartsista tulleen kannustuksen takia. Icehearts on myös onnistunut kasvattamaan lapsista suvaitsevaisempia ja paremmin toisia huomioon ottavia. Kyselyyn vastanneiden vanhempien mielestä lasten käyttäytyminen on muutenkin muuttunut parempaan suuntaan Iceheartsista tulleen tuen ja kannustuksen takia. Icehearts on tukenut myös perheitä kasvatustyössä, ja tämä koettiin hyvin merkittävänä asiana. Palautteiden ja sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten kanssa henkilökohtaisesti käytyjen keskusteluiden perusteella Icehearts-toiminnan vetäjät arvioivat, että toiminta ehkäisee 2–3 pojan syrjäytymisen joukkuetta kohden (joukkueessa 10–20 pelaajaa).
Tutkimusten mukaan toiminta on vahvistanut erityisesti lasten itsetuntoa, mielenterveyttä, vertaissuhteita ja prososiaalista käyttäytymistä. Lapset oppivat ryhmässä toimimista, tunteiden hallintaa sekä sääntöjen noudattamista, mikä tukee heidän kokonaisvaltaista kehitystään.
Vuosina 2015−2016 Icehearts-toiminnasta on käynnistetty kaksi tutkimusta. Tutkija Mirka Smolej toteuttaa Alli Paasikiven säätiön rahoituksella prosessiarvioinnin Iceheartsista. Smolej kartoittaa tutkimuksessaan Icehearts-toiminnan lähtökohtia ja arvoja sekä niiden käytännön toteutusta ja arvioi, miten toimintamallia voisi parantaa jatkossa. Tutkimuksen aineistoon kuuluu asiakirjoja, avainhenkilöiden ja työntekijöiden haastatteluita, kenttähavainnointia sekä verkostoille suunnattu palautekysely.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa seurantatutkimusta, johon kuuluu kaksi osatutkimusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin ja Marjatta Kekkosen luotsaamassa seurantatutkimuksessa seurataan 13 vuoden ajan toiminnassa mukana olevien lasten psykososiaalista hyvinvointia ja elämänkulkua. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu ensimmäistä toimintavuotta tarkastelevassa tutkimuksessa (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017). Tutkimukseen on koottu viiden Icehearts-joukkueen 6−8-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä heidän Icehearts-kasvattajiensa näkemyksiä toiminnasta. Tutkimuksen perusteella Icehearts-toiminta tavoittaa oikean kohderyhmän, eli esimerkiksi yksinhuoltaja- ja eroperheiden sekä terveys- ja mielenterveysongelmista tai taloushuolista kärsivien perheiden lapset. Toimintaan osallistuvilla lapsilla on myös havaittu verrokkiryhmää enemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita, joihin pyritään joukkuetoiminnalla vaikuttamaan.
Toisessa osatutkimuksessa THL:n erityisasiantuntija Päivi Känkänen ja tutkija Jenni Wessman keräävät tietoa siitä, millainen merkitys pitkäkestoisella tuella ja aikuisen läsnäololla on nuoren elämässä selviytymisen kannalta. Tutkijat arvioivat, että Icehearts tarjoaa lapsille ja nuorille erityisesti tunnustusta, hyväksyntää ja kokemuksen omasta arvokkuudesta.
Pitkittäistutkimukset osoittavat, että Icehearts tavoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja tarjoaa heille merkityksellisen luottoaikuisen, mikä on keskeinen tekijä nuoren elämässä selviytymisen kannalta.
Menetelmän käyttö Suomessa
Icehearts-toiminnan kesto ja sitoutumisen aste (12 vuotta) sekä ohjelman intensiivisyys (kasvattaja on koko koulupäivän ajan läsnä lapselle) ovat Suomessa ainutlaatuisia. Icehearts-toimintaa on kymmenellä eri paikkakunnalla ja toiminnan piirissä on noin 500 lasta. Suurilla paikkakunnilla toimii useita joukkueita.
Toiminta on viime vuosina laajentunut merkittävästi, ja joukkueita on jo kymmeniä ja osallistujia yli tuhat. Lisäksi toimintamallia pilotoidaan useissa Euroopan maissa EU:n tukemana, mikä kertoo sen laajasta kiinnostavuudesta ja vaikuttavuudesta myös kansainvälisesti.
Toimintamalli on tunnustettu ja palkittu mm. seuraavin tunnustuksin: valtakunnallisella Toivon Tuoja 2013 -palkinnolla, Vuoden Kasvattaja 2012, Euroopan innovatiivisin toimintamalli rikoksentorjunnassa 2011, Unicefin lapsen oikeuksien vaikuttaja 2008. Vuonna 2016 sai kansainvälisenä tunnustuksena European Prize for Social Integration through Sport -palkinnon, jonka myönsivät European Forum for Urban Security ja EU:n Erasmus+-ohjelma.
Lisätietoa
Tietoa THL:n käynnistämästä seurantatutkimuksesta
Icehearts Europe project (2023-2025)
Appelqvist-Schmidlechner, Kaija; Kekkonen, Marjatta; Wessman, Jenni & Sarparanta, Tuomas (2017) Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. THL, raportti 6/2017.
Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., Autio, R., Kekkonen, M., & Fröjd, S. (2024). Changes in behavioural and emotional well-being of children participating in the Icehearts programme: A feasibility pilot study with 4-year follow-up.. Mental Health & Prevention, 34, 200348.
Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., & Kekkonen, M. (2021). Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys.. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme. Sport in Society, 26(2), 245-262.
Appelqvist-Schmidlechner, K., & Kekkonen, M. (2020). Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue. Tuloksia THL:n pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Appelqvist-Schmidlechner, K., & Kekkonen, M. (2020). Muutokset Icehearts-lasten käyttäytymisessä ja tunne-elämässä. Tuloksia Icehearts-pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kekkonen, M., Appelqvist-Schmidlechner, K., Haavanlammi, M., & Känkänen, P. (2022). Icehearts-toiminta vanhempien sosiaalisena tukena – ” Se pieni kysymys, että mitä sulle kuuluu, miten sä jaksat”. Janus Sosiaalipolitiikan ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 30(2), 157–173.
Kekkonen, M., Appelqvist-Schmidlechner, K., & Sarparanta, T. (2018). Icehearts koulun kumppanina. In M. Gissler, M. Kekkonen, & P. Känkänen (Eds.), Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot –vuosikirja 2018. Teema 30. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (pp. 179–192). PunaMusta Oy.
Smolej, M. (2017a). Icehearts. Käsikirja (Icehearts. handbook). Suomen Icehearts ry.