Talous-, ympäristö- ja työrikokset

Talous-, ympäristö- ja työrikokset kytkeytyvät taloudelliseen toimintaan.

Talousrikokset

Keskeisiä talousrikoksia ovat esimerkiksi verorikokset, velallisen rikokset ja kirjanpitorikokset. Muita talousrikoksia ovat muun muassa virkarikokset, osa petosrikoksista, rahanpesu ja arvopaperimarkkinarikokset. Talousrikoksiksi luokiteltavia rikosnimikkeitä on runsaasti, ja talousrikokset tulevat monesti ilmi usean eri rikosnimikkeen vyyhdeissä.

Talousrikollisuudelle läheinen käsite harmaa talous tarkoittaa laillista liike- ja yritystoimintaa, jossa jätetään suorittamatta lakisääteiset maksut ja verot. Harmaa talous kytkeytyy paikoin koti- ja ulkomaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Eniten harmaata taloutta on rakennus- ja ravintola-alalla, mutta myös kuljetus- ja siivousalalla sekä telakkateollisuudessa ja idänkaupassa.

Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli noin 3500 talousrikokseksi luokiteltavaa rikosta. Pääosan talousrikollisuudesta arvellaan kuitenkin jäävän viranomaisilta piiloon. Talousrikollisuuteen liittyvän piilorikollisuuden määrä vaihtelee ensisijaisesti viranomaiskontrollin tehokkuuden mukaan. Kokonaisrikollisuuteen vaikuttavat merkittävimmin taloudelliset suhdanteet. Tällä hetkellä suomalaiseen talousrikollisuuteen kytkeytyy osaltaan myös kansainvälinen, erityisesti Suomen lähialueilla esiintyvä talousrikollisuus.

Talousrikosjuttujen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen on yleensä tilastoitu olevan 100–200 miljoonan euron luokkaa vuosittain. Talousrikoksiin liittyvästä rikoshyödystä saadaan viranomaisten haltuun vain melko pieni osa. Harmaan talouden yhteiskunnalle aiheuttamat vahingot ovat myös merkittävät: sen seurauksena valtio menettää suuren määrän verotuloja ja laillisesti toimivien yrittäjien liiketoiminta vaikeutuu.

Työrikokset

Työrikoksilla tarkoitetaan tekoja tai laiminlyöntejä, jotka liittyvät läheisesti työelämään ja työelämää koskevaan sääntelyyn. Useimmiten työrikokset ovat työnantajan ja työntekijän välisiin sopimuksiin liittyviä rikkomuksia, ja tekijänä on useimmiten työnantaja.

Yleisin työrikos on työturvallisuusrikos, joita on yli puolet poliisin tietoon tulleista työrikoksista. Yleisimpiä työturvallisuusrikokset ovat teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Työturvallisuusrikokset johtuvat usein puutteellisuuksista laitteistoissa, työn opastuksessa tai valvonnassa. Usein työturvallisuusrikoksiin liittyy työntekijälle aiheutunut ruumiinvamma. Rikoslain ulkopuolella on myös joitakin työrikoksiksi luokiteltavia rikkomuksia, kuten ulkomaalaisrikkomukset, joiden määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut.

Työrikosten kokonaismäärän luotettava arvioiminen on vaikeaa. Työsyrjintään liittyvien tapausten määrä on kasvanut viime vuosina. Tämä kehitys voi johtua siitä, että suhtautuminen ilmiöön on aiempaa vakavampaa, mutta on mahdollista, että kokonaisrikollisuus on lisääntynyt. Työrikosten selvitysaste on poliisissa verraten korkea. Toisaalta käräjäoikeudet tekevät työrikosasioissa melko usein hylkääviä päätöksiä, sillä näyttöä tapauksista ei aina ole riittävästi saatavilla.

Ympäristörikokset

Ympäristörikollisuuteen liittyvä lainsäädäntö on Suomessa suhteellisen tuoretta ja perustuu suureksi osaksi kansainväliseen oikeuteen. Ympäristörikoksista säädetään rikoslaissa, mutta lievemmistä teoista on säännöksiä myös muissa laeissa. Ympäristörikoksilla tarkoitetaan yleensä ympäristön turmelemista, luonnonsuojeluun liittyviä rikoksia sekä rakennussuojelurikoksia. Erityisesti ympäristönturmelemisrikokset liittyvät usein elinkeinonharjoittamiseen: turmeleminen voi tarkoittaa esimerkiksi laivojen aiheuttamia öljypäästöjä.

Rikoslain mukaisia ympäristörikoksia tuli vuonna 2016 esitutkintaviranomaisten tietoon 511 tapausta. Ympäristörikosten määrä nousi selvästi vuodesta 2015, jolloin niitä tilastoitiin 397. Vuonna 2016 tietoon tulleissa ympäristörikoksissa yleisimmät rikosnimikkeet olivat ympäristörikkomus ja ympäristön turmeleminen, jotka yhdessä muodostivat noin 90 prosenttia vuoden aikana tilastoiduista ympäristörikoksista. Ympäristörikoksista huomattava osa on piilorikollisuutta ja viranomaisten tietoon tulleista rikoksista vain osa etenee syytteisiin asti.

 

Lisätietoa

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuva

Salmi ym. (2011) Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254.

Danielsson (2017) Talousrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.

Ympäristörikoskatsaus 2017. Suomen kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä.