Talous-, ympäristö- ja työrikokset

Talousrikokset

Talousrikoksilla tarkoitetaan rikoksia, jotka kohdistuvat taloudelliseen toimintaan, yrityksiin ja julkiseen talouteen. Keskeisiä rikoksia ovat verorikokset, kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesu sekä osa petosrikoksista.

Talousrikoksille on tyypillistä, että ne ovat usein monimutkaisia ja pitkäkestoisia. Rikokset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja, vääristää kilpailua ja heikentää luottamusta yhteiskunnan toimintaan. Talousrikokset eivät yleensä ole yksittäisiä tekoja, vaan useiden rikosten muodostamia kokonaisuuksia. Niillä tavoitellaan usein merkittävää taloudellista hyötyä

Merkittävä osa rikollisuudesta jää piiloon viranomaisilta. Ilmiön laajuuteen vaikuttavat erityisesti valvonnan tehokkuus ja rikosten tunnistaminen.

Talousrikosten määrä ja kehitys

Talousrikollisuus on pysynyt pitkällä aikavälillä määrällisesti melko vakaana, mutta sen luonne on muuttunut. Rikokset ovat yhä monimutkaisempia ja kansainvälisempiä.

Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 3331 vero-, kirjanpito- ja velallisen rikosta. Mainittujen rikosten määrä näyttää jatkavan edellisten vuosien nousujohteisella suunnalla ja vuosien 2020 ja 2021 laskun jälkeen nousseen jälleen lähelle vuoden 2019 huippulukuja.

Yleisimpiä talousrikoksia ovat edelleen aiempien vuosien kaltaisesti verorikokset. Vuonna 2024 verorikosten määrä kuitenkin jopa laski edeltävistä vuosista, kirjanpito- ja velallisrikosten saavuttaessa puolestaan kymmenvuotiskauden korkeimmat luvut. Vuonna 2024 törkeiden veropetosten osuus kaikista verorikoksista oli 57 prosenttia.

Kokonaisuutena kehitys viittaa siihen, että talousrikollisuus ei niinkään kasva määrältään, vaan muuttaa muotoaan. Painopiste siirtyy eri rikoslajien välillä, ja rikokset kytkeytyvät yhä useammin laajempiin kokonaisuuksiin ja kansainvälisiin rakenteisiin.

Taulukko: Talourikoksia (veropetos, lievä veropetos, kirjanpitorikokset ja velallisen rikokset) Suomessa 2015-2025

Talousrikoksista epäiltyjen henkilöiden ikärakenne ja sosioekonominen rakenne poikkeaa muista rikostyypeistä. Talousrikoksista epäillyt ovat keskimäärin vanhempia ja heidän sosioekonominen asemansa on jonkin verran korkeampi kuin muista rikoslajeista epäillyillä. Toisaalta myös talousrikoksissa henkilöt, joilla on matala sosioekonominen asema tai jotka ovat pienituloisia, ovat yliedustettuina epäiltyjen joukossa.

Harmaa talous osana talousrikollisuutta

Talousrikollisuuteen liittyy läheisesti harmaa talous. Sillä tarkoitetaan yritystoimintaa, jossa lakisääteisiä velvoitteita, kuten veroja ja maksuja, jätetään hoitamatta.

Harmaa talous:

• heikentää julkista taloutta
• vääristää kilpailua
• vaikeuttaa sääntöjä noudattavien yritysten toimintaa

Viime vuosina ilmiö on monimutkaistunut. Rikollisessa toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi ketjutettuja yritysrakenteita, digitaalisia maksujärjestelmiä ja kansainvälisiä rahavirtoja. Huolta on herättänyt myös nuorten rekrytointi rikolliseen toimintaan esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöiksi tai rahan välittäjiksi. Harmaata taloutta esiintyy erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla, mutta myös kuljetus-, siivous- ja alustatalouteen kytkeytyvissä toiminnoissa.

Työrikokset

Työrikoksilla tarkoitetaan tekoja ja laiminlyöntejä, jotka liittyvät työelämää koskevaan sääntelyyn ja työnteon ehtoihin. Ne kohdistuvat työntekijöiden turvallisuuteen, oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen.

Yli puolet työrikoksista on työturvallisuusrikoksia. Ne aiheuttavat usein työntekijälle tapaturman tai terveyshaitan ja liittyyvät esimerkiksi puutteelliseen perehdytykseen tai valvontaan, vaarallisiin työmenetelmiin ja suojainten käytön laiminlyöntiin. Rikoksia esiintyy erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla sekä muilla fyysisesti kuormittavilla aloilla.

Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa

Työrikollisuuteen kuuluu myös työsyrjintä ja vakavammissa tapauksissa työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa. Näissä tilanteissa työntekijää voidaan esimerkiksi alipalkata, sitoa velkasuhteisiin, rajoittaa liikkumista tai painostaa ja uhkailla.

Rikokset kohdistuvat usein haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten ulkomaalaisiin työntekijöihin. Niitä esiintyy erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennus‑, siivous‑, ravintola‑ ja kuljetusalalla.

Työrikollisuuden määrän ja kehityksen arviointia vaikeuttaa merkittävä piilorikollisuus. Viime vuosina työsyrjintään, ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistuviin rikoksiin sekä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien tapausten määrä on kasvanut, mikä heijastaa sekä ilmiöiden yleistymistä että parantunutta tunnistamista. Uhrit eivät aina tunnista tilannettaan tai uskalla ilmoittaa siitä viranomaisille. Rikosten tunnistaminen on siten usein viranomaisten, työmarkkinatoimijoiden ja valvontaviranomaisten aktiivisuuden varassa.

Ympäristörikokset

Ympäristörikoksilla tarkoitetaan tekoja, joilla vahingoitetaan ympäristöä tai luonnonvaroja. Ne voivat liittyä esimerkiksi jätteiden käsittelyyn, lupaehtojen rikkomiseen tai luonnonsuojeluun.

Ympäristörikosten määrä on pysynyt melko vakaana, mutta viime vuosina on nähty myös kasvua. Rikokset tulevat ilmi usein valvonnan tai muiden rikostutkintojen yhteydessä, mikä korostaa piilorikollisuuden merkitystä.

Tyypillisiä ympäristörikoksia ovat:

• jätteiden luvaton käsittely
• ympäristölupien rikkominen
• suojeltuihin kohteisiin kohdistuvat teot

Erityisesti jäterikollisuus on viime vuosina korostunut. Se liittyy usein taloudelliseen hyötyyn ja kytkeytyy osin talousrikollisuuteen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ympäristörikosten lukumäärä saattaa olla verrattain pieni muihin rikoslajeihin nähden, mutta  niiden haitat voivat olla suuria, sillä rikoshyödyt ovat usein merkittäviä, vahinkojen korjaaminen kallista ja vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Yhteiset piirteet ja kehityssuunnat

Talous-, ympäristö- ja työrikoksia yhdistävät useat piirteet.

Niille on tyypillistä erityisesti:

• korkea piilorikollisuus
• kytkös elinkeinotoimintaan
• taloudellisen hyödyn tavoittelu

Viime vuosina rikollisuus on monimutkaistunut ja kansainvälistynyt. Rikokset toteutetaan yhä useammin osana laajempia kokonaisuuksia ja verkostoja.

Tehokas torjunta edellyttää viranomaisten yhteistyötä, valvonnan kohdentamista sekä rikoshyödyn järjestelmällistä poisottamista.

Lisätietoa

Raeste & Kolttola (2026) Talousrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.

Vero.fi Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuva.

Saarikkomäki, Lehti & Kivivuori (2019) Vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset: toinen kansallinen yritysuhritutkimus 2018. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 33/2019.

Suomen kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä (2025) Ympäristökatsaus 2025.