Kameravalvonta Tukholmassa
Poliisi pyrki kolmivuotisessa hankkeessa puuttumaan kameravalvonnan avulla tehokkaammin Tukholman keskustassa yöaikaan tapahtuvaan väkivaltarikollisuuteen. Hanketta seurasi ja arvioi Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto.
Tausta
Hankkeen kaksi kohdealuetta, Medborgarplatsen ja Stureplan, sijaitsevat Tukholman keskustan alueella. Alueella on runsaasti ravintoloita ja muita anniskelupaikkoja, kuten pubeja ja yökerhoja. Molemmilla alueilla on ollut rikollisuutta, esimerkiksi väkivaltaa, uhkailua, ryöstöjä ja seksuaalirikoksia. Rikoksia on tapahtunut erityisesti viikonloppuöinä.
Poliisi on vuosien varrella eri keinoin yrittänyt vähentää rikollisuutta näillä alueilla. Esimerkiksi vuodesta 2006 alkaen poliisi on partioinut alueilla tehostetusti viikonloppuöisin. Poliisi on myös tehnyt vuosien varrella yhteistyötä anniskelupaikkojen henkilökunnan kanssa. Poliisin toimista huolimatta alueiden rikollisuustaso on pysynyt korkeana. Tästä syystä poliisi päätti ryhtyä toteuttamaan kameravalvontaa alueilla. Toteutettu kameravalvontahanke oli laajempi yksikään aiempi vastaavanlainen hanke Ruotsissa.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena oli vähentää yöaikaan tapahtuvaa rikollisuutta Medborgarplatsenin ja Stureplanin alueilla.
Kohderyhmä
Medborgarplatsenin alueen käyttäjät klo 21−05 ja Stureplanin alueen käyttäjät klo 23−06 välisenä vuorokaudenaikana. Erityisesti rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen syyllistyvät henkilöt.
Menetelmä
Ruotsissa valvontakameraa käyttäen tehdystä valvonnasta on säädetty laissa (Kameraövervakningslag 2013:460) ja kameravalvonnan toteuttamiseen julkisessa tilassa vaaditaan lupa viranomaisilta.
Tukholmassa poliisille myönnettiin lupa kameravalvontaan vuoden 2012 kesäkuusta alkaen kolmeksi vuodeksi ja ensimmäiset valvontakamerat otettiin käyttöön jo heinäkuussa samana vuonna. Poliisin lupa salli 7 kameran asentamisen Stureplanin alueelle ja 9 kameran Medborgarplatsen alueelle. Kameroita oli lupa käyttää iltayhdeksän ja aamuviiden välisenä vuorokaudenaikana.
Alueiden valvontakameroita operoidaan poliisin komentokeskuksesta. Arkipäivisin kameroita valvovat komentokeskuksen työntekijät, mutta viikonloppuisin kameroiden käytöstä vastaa koulutuksen saanut kameraoperaattori. Jokaisen työvuoronsa päätteeksi valvoja kirjaa ylös raporttiinsa mitkä asiat toimivat hyvin ja mitkä huonosti sekä mitä käyttöä heillä oli kameroille.
Vaikuttavuus
Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) seurasi ja arvioi poliisin valvontakamerahanketta näillä kahdella alueella. Kolmivuotisen hankkeen raportointi on jaettu kolmeen vuosiraporttiin. Raporteissa on arvioitu kameravalvonnan vaikutuksia kunkin vuoden jälkeen. Hankkeen loppuraporttiin on koottu yhteen kolmevuotisen hankkeen tuloksia.
Jotta valvontakameroiden käyttö ehkäisisi valvottavan alueen rikollisuutta, tulee alueen käyttäjien olla tietoisia heihin kohdistetusta kameravalvonnasta. Brå:n ensimmäisestä vuosiraportista käy ilmi, että harva alueen käyttäjä oli tietoinen heihin kohdistuvasta kameravalvonnasta. Tämän jälkeen tietoisuus valvontakameroista kasvoi alueen käyttäjien keskuudessa, mutta silti useat eivät ole olleet tietoisia siitä.
Toisessa vuosiraportissa kuvataan kuinka alueen käyttäjät mieltävät kameravalvonnan, onko poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa tapahtunut muutoksia ja se miten poliisi on hyödyntänyt valvontakameroita. Toista vuosiraporttia tehtäessä ihmiset olivat edelleen yhtä huolissaan väkivallan uhriksi joutumisesta. Ainoa merkittävä muutos ensimmäisen vuosiraportin tuloksiin on ollut ihmisten vähentynyt vastustus valvontakameroiden käytölle. Enää hyvin pieni osa alueen käyttäjistä suhtautuu kameravalvontaan kielteisesti.
Hankkeen loppuraportin mukaan ilmoitettujen rikosten määrä laski kohdealueilla. Medborgarplatsenilla rikosten määrä väheni hieman enemmän kuin Stureplanilla. Kohdealueiden rikollisuustasoa verrattiin samankaltaisiin verrokkialueisiin, joilla rikollisuustason huomattiin myös vähentyneen saman ajanjakson aikana. Sekä kohde- että verrokkialueilla rikollisuuden väheneminen noudatti samaa kaavaa, ja tästä syystä kameravalvonnan ei voida todeta selvästi vaikuttaneen rikosten vähenemiseen. Kohdealueilla ainoastaan ilmoitukset seksuaalirikoksista vähenivät suhteessa enemmän kuin verrokkialueilla, mutta näitä ilmoituksia oli sen verran vähän, ettei niistä voitu tehdä varmoja päätelmiä.
Kameravalvontaa voitiin käyttää apuna rikosjuttujen selvittämisessä. Brå seurasi valvontakameroiden hyödyntämistä rikosjutuissa vuosien 2013 ja 2014 tammi−syyskuun ajalta. Kameramateriaalia käytettiin apuna noin 100 jutun selvittämisessä kumpanakin ajanjaksona. Määrä oli noin viidesosa alueilla ajanjaksoina ilmoitetuista rikoksista. Noin 20 tapauksessa kummallakin alueella kumpanakin ajanjaksona kuvamateriaalista oli todellista apua esimerkiksi epäiltyjen tunnistamisessa. Näistä tapauksista kaikki eivät kuitenkaan edenneet syytteeseen asti, vuonna 2013 kolme ja seuraavana vuonna viisi tapausta. Kameravalvonnan tuoma apu rikosten selvittämisessä oli siis lopulta melko rajallinen.
Brå:n mukaan Medborgarsplatsenin ja Stureplanin turvallisuus ei muuttunut merkittävästi hankkeen aikana. Turvallisuutta mitattiin kysymällä alueilla liikkuvilta, olivatko he alueilla liikkuessaan huolissaan tai peloissaan mahdollisesta väkivallasta. Turvallisuuden kokemus riippui kuitenkin siitä, olivatko vastaajat esimerkiksi alueen asukkaita vai vain satunnaisia vierailijoita. Turvallisuuden kokemukseen vaikutti myös, olivatko vastaajat itse kokeneet tai todistaneet väkivaltaa alueilla. Moni ei myöskään ollut tietoinen kameravalvonnan käytöstä, ja heidän kohdallaan sen vaikutusta turvallisuuden tunteeseen ei voitu arvioida.
Merkittävää kameravalvontahankkeessa oli, että valvonta oli erityisen aktiivista, sillä kameraoperaattori työskenteli määrättyyn vuorokaudenaikaan, jolloin rikoksia myös tapahtui eniten. Brå arvioi, että hankkeella voisi olla vaikutusta tehokkaampaan kameravalvontaan ja parempaan valvontateknologiaan panostamiseen tulevaisuudessa.
Menetelmän käyttö Suomessa
Kameravalvonta on yleistynyt voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana Suomessa. Sitä on otettu käyttöön ja se yleistyy erityisesti kohteissa, ympäristöissä ja tilanteissa, joissa valvontaa, sen lisäämistä ja tehostamista pidetään tarpeellisena rikosten ehkäisemiseksi, järjestyksen parantamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kulkiessaan esimerkiksi kaupunkien keskustassa, kulkija on todennäköisesti suuren osan ajastaan seurattavissa jonkin valvontakameran kautta.
Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa toteutetaan kameravalvonta kaupungin ja poliisin yhteistyönä osana Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelmaa. Kameravalvonnalla on haettu ennalta estävää vaikutusta ja apua rikosten selvittelyyn. Poliisin tilannekeskus pystyy kameroiden avulla seuraamaan tilanteita ja ohjaamaan partioita sopiviin paikkoihin. Valvontakamerat on sijoitettu kaupungin omistamiin kiinteistöihin, sillä kameroiden asentamiseen tarvitaan kiinteistönomistajien luvat. Kaupungin tehtävänä on ollut hankkia kamerat ja huolehtia niiden ylläpidosta, poliisin tilannekeskus puolestaan seuraa kameroita eli huolehtii valvonnasta. Kamerat on sijoitettu levottomaksi tiedetyille paikoille, kuten ravintolakeskittymien ympäristöön. Kameroita on lisätty tarpeen mukaan, esimerkiksi kaupungintalolle sekä uudelle Tikkurilan aukiolle. Vuoden 2016 aikana kamerat kohdennetaan uudelleen: niiden kattavuusaluetta tarkennetaan ja niille tehdään tarvittavia säätöjä.
Suomessa ei ole tällä hetkellä (2016) kameravalvontaa koskevaa erityislakia, joka säätelisi yksityiskohtaisesti valvonnan suorittamista. Kameravalvonnan laillisuus riippuukin eniten valvonnan suorittajasta, paikasta ja tarkoituksesta. Suomessa on laadittu ohjeet kameravalvonnan teknisistä vaihtoehdoista ja oikeudellisista edellytyksistä eri tilanteissa (Sallinen 2010). Kameravalvontaa tulisi käyttää siten, että se on rikollisuuden ehkäisyssä, järjestyksen ylläpitämisessä ja turvallisuuden edistämisessä tehokasta eikä tarpeettomasti loukkaa ihmisten yksityisyyttä ja muita tärkeitä arvoja.
Lisätietoa
CCTV Surveillance of Stureplan and Medborgarplatsen. English summary of Brå report No. 2014:12
Kameraövervakning på Stureplan och Medborgarsplan – Slutrapport. Brås Rapporter 2015:21.
Kostiainen R. (2012) Kamerat valvovat Tikkurilan raittia. Haaste 4/2012.
Sallinen, P. (2010) Kameravalvontaopas. Turva-alan yrittäjät ry & turvallisuusalan neuvottelukunta.