Time out! Aikalisä!
Suomessa noin viidennes ikäluokan miehistä jää vuosittain varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle. Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden ryhmässä on selvästi keskimääräistä enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka kasvattavat syrjäytymisriskiä. Aikalisä-toiminta on kehitetty vastaamaan tämän ryhmän tuen tarpeisiin.
Tausta
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli (jatkossa Aikalisä) on kansallinen hanke, joka käynnistettiin varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tuen tarpeeseen. Hankkeessa kehitettiin psykososiaalisia tukimuotoja nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi sekä toimintamalleja palvelun organisoimiseksi. Hanke oli alun perin toiminnassa 2004–2007, mutta se on sittemmin vakiintunut maanlaajuiseksi toimintamalliksi, joka on nykyään käytössä noin 300 kunnassa. Aikalisä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), työ- ja elinkeinoministeriön, kuntien, Puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen yhteistyölle. Toimintamallissa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka.
Tavoitteet
Edistää nuorten miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista sekä auttaa ongelmien ratkaisemisessa.
Kohderyhmä
Tukipalvelu on suunnattu kutsuntaikäisille nuorille miehille sekä varusmies- ja siviilipalvelusikäisille miehille ja naisille.
Kotimaisen tutkimuksen (Stengård 2008a) mukaan varusmiespalveluksen keskeyttäneet tai sen ulkopuolelle jääneet miehet ovat hyvin moniongelmaisia ja eroavat palvelukseen määrätyistä miehistä merkitsevästi taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan. Palveluksen ulkopuolelle jääneille tyypillisiä ovat lapsuusajan ongelmat, heikko koulumenestys, runsas alkoholinkäyttö, parisuhdeongelmat, psyykkinen oireilu, työttömyys, asunnottomuus, taloudelliset ongelmat ja rikollinen käyttäytyminen. Kyseisellä ryhmällä on tämän lisäksi vähemmän epäsuotuisalta kehitykseltä suojaavia tekijöitä, kuten itseluottamusta, sosiaalista tukea sekä kodin ulkopuolista harrastustoimintaa.
Menetelmä
Aikalisä-toimintamallissa tarjotaan mahdolliselle asiakkaalle joko kutsuntojen yhteydessä tai palveluksen keskeytyessä tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jossa hänelle nimetään oma tukihenkilö. Joukko-osastoissa sosiaalikuraattori tarjoaa tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville ja tekee lähetteen kotikunnan ohjaajalle. Vastaavasti siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskus toimii tukipalvelun käynnistäjänä. Tukipalveluun osallistuminen on asiakkaille täysin vapaaehtoista ja se toimii matalalla kynnyksellä. Tukihenkilö auttaa elämäntilanteen selvittelyssä ja antaa tietoa tarjolla olevista yhteiskunnan palveluista. Tukihenkilötoimintaa toteuttavat kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Tukipalvelu on osa heidän perustyötään.
Materiaalit
Aikalisä-ohjaajille on oma materiaalipaketti, joka sisältää tietoa neljästä eri aihepiiristä: päihteet ja peliriippuvuus, fyysinen aktiivisuus ja liikuntavammat, ravitsemus sekä mielenterveys. Materiaalipaketti on saatavilla THL:n internet-sivuilta, josta löytyy myös alkuhaastattelulomake. Toimintaohjelman yhteydessä järjestetään lisäksi verkostopäiviä, joiden tarkoituksena on koota ohjelmaa toteuttavia tahoja yhteen ja muun muassa vaihtaa käytännön kokemuksia.
Vaikuttavuus
Aikalisä-toimintamallista on julkaistu kaksi arviointitutkimusraporttia, joista ensimmäisessä (Stengård ym. 2008b) tarkasteltiin ohjelman vaikuttavuutta ja hyötyä. Menetelminä olivat satunnaistettu vertailuasetelma (n=356), lomakekyselyt ja haastattelut ohjelmaan osallistuneille ja ohjaajille sekä erilaisten rekisteritietojen hyödyntäminen.
Toisessa arviointitutkimuksessa (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011) tuotettiin valtakunnallista tietoa toimintamallin käyttöönoton onnistumisesta tutkimus- ja kehittämisvaiheen jälkeen. Tutkittavina olivat toiminnan toteuttajat eli muun muassa Aikalisä-ohjaajat, kuntien Aikalisä-toiminnasta vastaavat henkilöt ja Puolustusvoimien sosiaalipäälliköt.
Stengårdin ym. (2008b) tutkimus osoitti, että tukipalvelu tavoitti erityisesti psyykkisesti oireilevia nuoria miehiä, joille oli kasautunut erilaisia ongelmia. Myös ohjelmaan osallistuneiden miesten palaute oli myönteistä. Tukipalveluun kiinnittyneistä asiakkaista 58 prosenttia arvioi elämäntilanteensa parantuneen tukiohjelman ansiosta ja 67 prosenttia puolestaan arvioi, että tukiohjelmasta oli ollut vähintään jonkin verran hyötyä. Tukisuhteet kestivät keskimäärin kuusi kuukautta. Sama tutkimus osoitti myös, että tukiohjelmalla oli vaikutusta nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin, sillä ohjelmaan osallistuneiden miesten psyykkinen kuormittuneisuus väheni enemmän kuin vertailuryhmän miesten. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin pysyi ennallaan, kun se vertailuryhmässä heikkeni seuranta-aikana. Aikalisä-ohjaajien arvioiden mukaan 56 prosentilla asiakkaista tukiohjelma sai aikaan todellisia, myönteisiä vaikutuksia asiakkaan elämässä. Toisaalta interventiolla ei ollut tulosten mukaan vaikutusta nuorten miesten alkoholin käyttöön, itse arvioituun elämänlaatuun, ongelmien kasautumiseen, itseluottamukseen tai minäkäsitykseen.
Appelqvist-Schmidlechnerin ym. (2011) tutkimuksesta selvisi, että toiminnan käyttöönoton onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti johdon tuki. Lisäksi olennainen merkitys on yhteistyön toimivuudella sekä sillä, että toiminnan toteuttajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä. Muun muassa henkilövaihdokset ja liian pienet henkilöstöresurssit ovat riskejä toiminnan juurruttamiselle. Toiminnan toteuttajien mielestä paras keino taata Aikalisä-toiminnan jatkuvuus on uusien ohjaajien kouluttaminen ja perehdyttäminen sekä toiminnasta tiedottaminen. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että Aikalisä-toiminnan kehittämisvaiheeseen verrattuna miesten tukisuhteiden kesto oli huomattavasti lyhentynyt ja tapaamiskertojen määrä vähentynyt. Toisaalta toimintaan ohjattuja miehiä tavoitettiin paremmin kuin aikaisemmin ja ohjaajien arvioiden mukaan suurin osa tukisuhteista vaikutti myönteisesti miesten elämään. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetäänkin, että myös lyhyt ja kevyehkö interventio voi olla hyödyllinen myöhemmän elämänkulun kannalta.
Arvioinnin menetelmät
Hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa (Stengård ym. 2008b) jaettiin varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet satunnaistamalla interventioryhmäksi ja vertailuryhmäksi. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena oli selvittää, voidaanko hankkeessa kehitetyllä interventiolla vaikuttaa kohderyhmään kuuluneiden miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vaikuttavuuden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia miehiä ohjelmaan kiinnittyi, kuinka ohjelman toteuttaminen onnistui sekä kuinka hyödyllisenä ohjelman ohjaajat ja miehet itse pitivät ohjelmaa.
Interventioryhmään jakautuneille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankkeen tukiohjelmaan. Interventioryhmän muodostivat 182 miestä ja vertailuryhmän 174 miestä. Kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet muodostivat toisen vertailuryhmän (n=440). Tutkimukseen osallistui siten yhteensä 796 miestä. Asiakasprosessin arviointia varten tietoa kerättiin tukiohjelman eri vaiheissa tukiohjelmaan osallistuneilta itseltään ja heitä ohjanneilta 19 projektiohjaajalta. Ohjaajille toteutettiin lomakekysely ohjelman eri vaiheissa ja ohjelman päätyttyä heitä pyydettiin täyttämään vielä loppuarviointi.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, haastatteluilla ja tutkittavia koskevia rekisteritietoja keräämällä. Kyselylomakkeilla kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista, elämäntilanteesta, voimavaroista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Ensimmäinen kysely tehtiin ennen Aikalisä-ohjelman aloittamista ja seurantakysely yhden vuoden kuluttua tutkimukseen mukaan tulemisesta. Seurantakyselyn heikkoa vastaamisprosenttia (26) saatiin nostettua järjestämällä uusintakysely ja sen jälkeen vielä haastattelemalla miehiä puhelimitse tukisuhteen päätyttyä. Lopullinen vastausprosentti oli 55.
Toiminnan toteuttajien näkemyksiä toiminnasta (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011) selvitettiin sähköpostitse lähetetyillä vastaanottajakohtaisesti räätälöidyillä kyselylomakkeilla (n=47, vastausprosentti 60). Lisäksi toiminnan ohjaajia pyydettiin täyttämään erillinen kyselylomake erikseen jokaista jo päättynyttä asiakassuhdettaan koskien. Jälkimmäinen kysely toteutettiin identtisenä kahtena eri ajankohtana. Vuonna 2008 kyselyyn vastasi 397 ohjaajaa ja vuonna 2010 yhteensä 325 ohjaajaa.
Menetelmän käyttö Suomessa
Aikalisä-palvelun käyttö on vakiintunut ympäri Suomea hankkeen alkuvuosien jälkeen. Syksyn 2006 kutsunnoissa toimintaa toteutettiin 40 kunnassa maanlaajuisesti. Toiminta hankkeena loppui 2009 lopussa, mutta syksyn 2009 kutsunnoissa Aikalisä-toimintaa tarjottiin noin 18 000 kutsunnanalaiselle miehelle (yli 50 % ikäluokasta). Vuonna 2010 Aikalisä-toiminta oli otettu käyttöön yhteensä 116 kunnassa ja vuotta myöhemmin jo 180 kunnassa. Vuonna 2015 toimintaa oli 300 kunnassa, myös pohjoisimmassa Lapissa asti.
Lisätietoa
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin käsikirja (Stakes 2008/2010)
Appelqvist-Schmidlechner, K. (2011) Time out! Getting Life Back on Track. A psychosocial support programme targeted at young men exempted from compulsory military or civil service. Tampereen yliopisto.
Appelqvist-Schmidlechner, K., Savolainen, M., Nordling, E., Stengård, E. (2011) Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Toimintamallin ja tukipalvelun implementoinnin arviointi. THL, raportti 34/2011.
Stengård. E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Parkkola, K., Henriksson, M. (2009). Varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet voivat huonosti. Suomen Lääkärilehti, vol. 64 nro 49: 4263-4268.
Stengård, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Parkkola, K., Henriksson, M. (2008a) Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. Stakes, raportteja 18/2008.
Stengård, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Upanne, M., Haarakangas, T., Parkkola, K., Henriksson, M. (2008b) Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Nuorten miesten psykososiaalisen tukiohjelman vaikuttavuus ja hyöty. Stakes, tutkimuksia 176/2008.