Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksiin voidaan lukea varkaudet, kavallukset, petokset ja vahingonteot. Nämä rikokset voivat kohdistua ihmisiin ja kotitalouksiin sekä yrityksiin ja yhteisöihin. Erityisesti liiketoimintaan kohdistuvia rikoksia nimitetään talousrikoksiksi. Ryöstöt puolestaan luetaan väkivaltarikoksiksi.

Suuri osa omaisuusrikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Omaisuusrikosten uhrien ilmoitusherkkyyteen vaikuttavat anastetun omaisuuden arvo ja ilmoittamisen helppous. Myös sillä on merkitystä, onko anastettua omaisuutta vakuutettu. Omaisuusrikosten aiheuttamia rikosvahinkoja on hankala mitata tarkasti.

Poliisin tietoon tulleiden varkauksien määrä kasvoi 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen se on ollut laskussa. Tyypillisiä varkausrikoksia ovat pyörävarkaus ja autoon tai muuhun kulkuvälineeseen kohdistuva ilkivalta. Varkausrikoksiksi lasketaan myös murrot sekä myymälävarkaudet ja -näpistykset. Myymälävarkauksien määrä on laskenut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Ilmoitetuista varkauksista nykyään noin kolmasosa on myymälävarkauksia. Myös murrot, erityisesti asunto- ja liikemurrot, ovat vähentyneet selkeästi 1990-luvun puolivälin jälkeen omaisuuden paremman suojauksen yleistyttyä.

Kavallusrikosten taso on pitkään pysynyt Suomessa suunnilleen samalla tasolla. Petosrikokset taas ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvulla. Erityisesti maksuvälinepetokset, joilla tarkoitetaan maksuvälineen luvatonta käyttöä tai väärinkäyttöä, ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Rikosuhritutkimusten mukaan maksukortteihin ja tavaroiden tai palveluiden ostamiseen liittyvät huijauskokemukset ovat lisääntyneet 2010-luvulla. Petosten lisääntymiseen ovat vaikuttaneet verkkoasiointi ja verkon tarjoamat rikostilaisuudet. Verkossa tapahtuvien petosten takana ovat usein ulkomailta käsin toimivat rikolliset, mutta myös suomalaiset tekijät hyödyntävät esimerkiksi internetin myyntisivustoja.

Varkaus- ja vahingontekorikoksissa tekijöiden sosioekonominen asema on yleensä matala tai tuntematon. Syrjäytyminen on merkittävä taustatekijä näihin rikoksiin syyllistymiselle. Omaisuusrikoksia tapahtuu eniten suurissa kaupungeissa. Sekä kansainvälisessä että eurooppalaisessa vertailussa omaisuusrikollisuuden taso on Suomessa vähäinen. Myös petoksia tapahtuu Suomessa vielä verrattain vähän, mutta niiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

 

Lisätietoa

Danielsson & Kääriäinen (2017) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2016 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 23/2017.

Salmi ym. (2011) Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia. OPTL:n tutkimuksia 254.

Aaltonen ym. (2017) Omaisuusrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.

Tanttari & Alanko (2017) Petosrikollisuus ja sen ehkäisy. Rikoksentorjuntakatsaus 2017. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 58/2017.