Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksilla tarkoitetaan rikoksia, jotka kohdistuvat toisen omaisuuteen tai taloudelliseen etuun. Näihin kuuluvat esimerkiksi varkaudet, kavallukset, petokset ja vahingonteot. Rikokset voivat kohdistua yksityishenkilöihin, kotitalouksiin, yrityksiin ja yhteisöihin. Liiketoimintaan kohdistuvia rikoksia kutsutaan talousrikoksiksi. Ryöstöt luokitellaan väkivaltarikoksiksi.

Merkittävä osa omaisuusrikollisuudesta jää viranomaisten tietoon tulematta. Ilmoittamiseen vaikuttavat esimerkiksi vahingon suuruus, vakuutukset ja ilmoittamisen vaivattomuus. Siksi tilastot kuvaavat vain osaa rikollisuudesta. Omaisuusrikoksissa tekijöistä on usein vähän tietoa. Saatavilla olevien tietojen perusteella tekijöiden sosioekonominen asema on keskimäärin heikompi kuin väestössä yleensä.

Rikollisuus keskittyy suuriin kaupunkeihin ja vilkkaasti liikennöidyille alueille. Alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä ja omaisuutta, myös rikostilaisuuksia on enemmän.

Omaisuusrikosten määrä ja kehitys

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi Suomessa 1990‑luvulle asti, minkä jälkeen kokonaismäärä on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Laskua selittävät muun muassa omaisuuden parempi suojaus, teknologinen kehitys sekä kulutustottumusten muutokset.

Viime vuosien kehitys ei kuitenkaan ole ollut täysin tasainen. Tilastot osoittavat, että rikosten määrä pysyi 2000‑luvun puolivälissä vielä korkealla tasolla, noin 240 000–260 000 rikosta vuodessa. 2010‑luvulla määrä laski selvästi ja oli alimmillaan noin 200 000–220 000 rikosta vuosina 2017–2019. 

2020‑luvulla kehitys on kääntynyt jälleen lievään nousuun ja vuonna 2025 rikoksia kirjattiin jo noin 270 000. Pitkään jatkuneen laskun pysähtyminen viime vuosina johtuu erityisesti petosrikollisuuden lisääntymisestä, digitalisaatiosta sekä siitä, että perinteisten varkauksien väheneminen ei enää laske kokonaismäärää samalla tavalla, kuin aikaisemmin. Myös erityisesti nuorten tekemät omaisuusrikokset, kuten myymälävarkaudet ja näpistykset, ovat yleistyneet.

Taulukko: Omaisuusrikokset Suomessa 2005-2025

Varkaudet ja murrot

Varkaudet muodostavat keskeisen osan omaisuusrikollisuudesta. Tyypillisiä rikoksia ovat polkupyörävarkaudet sekä ajoneuvoihin kohdistuvat varkaudet ja vahingonteot.

Varkauksiin kuuluvat myös:

• murrot
• myymälävarkaudet
• näpistykset

Myymälävarkaudet ja näpistykset ovat edelleen yleisiä, erityisesti vähittäiskaupassa, vaikka niiden määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Asunto‑ ja liikemurrot ovat vähentyneet selvästi 1990‑luvun puolivälin jälkeen. Taustalla on esimerkiksi lukitus- ja hälytinjärjestelmien kehittyminen. Murtoja tehdään kuitenkin edelleen, ja ne kohdistuvat useammin kaupunkeihin kuin harvaan asutuille alueille.

Petokset ja digitaalinen rikollisuus

Petosrikokset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000‑luvulla. Ne ovat nykyisin keskeinen osa omaisuusrikollisuutta.

Tyypillisiä petoksia ovat:

• maksuvälinepetokset
• verkkohuijaukset
• identiteettitietojen väärinkäyttö

Kasvua selittävät arjen digitalisoituminen ja verkkoasioinnin yleistyminen. Rikoksia on helppo toteuttaa digitaalisissa ympäristöissä ja osa niistä tehdään ulkomailta käsin, mikä vaikeuttaa rikosten selvittämistä. Ilmiö kytkeytyy tiiviisti järjestäytyneeseen ja kansainväliseen rikollisuuteen. Rikollinen toiminta rakentuu yhä useammin hajautettuihin rikosketjuihin, joissa eri toimijat vastaavat houkuttelusta, teknisestä toteutuksesta, maksuliikenteestä ja rikoshyödyn häivyttämisestä.

Petoksiin liittyy myös paljon piilorikollisuutta. Kaikista tapauksista ei ilmoiteta poliisille, erityisesti silloin kun taloudellinen menetys on pieni.

Kavallukset ja vahingonteot

Kavallusrikosten määrä on pysynyt Suomessa melko vakaana. Ne liittyvät usein työ‑ tai luottamussuhteisiin, ja niiden paljastuminen edellyttää usein asianomistajan aktiivisuutta.

Vahingonteot ovat yleisiä, mutta usein aliraportoituja. Ne kohdistuvat tyypillisesti julkisiin paikkoihin, ajoneuvoihin ja yritysten ja yhteisöjen omaisuuteen. Yksittäisten tekojen taloudelliset vahingot ovat usein pieniä. Toistuvina ne voivat kuitenkin lisätä kustannuksia ja heikentää turvallisuuden tunnetta.

Kansainvälinen vertailu

Kansainvälisesti tarkasteltuna omaisuusrikollisuuden taso on Suomessa melko matala.

Petosrikokset ovat lisääntyneet myös Suomessa, mutta niitä esiintyy edelleen vähemmän kuin monissa muissa maissa. Samalla niiden merkitys osana rikollisuutta on kasvanut nopeasti.

Lisätietoa

Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.

Kolttola (2026) Omaisuusrikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.

Saarikkomäki, Lehti & Kivivuori (2019) Vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset: toinen kansallinen yritysuhritutkimus 2018. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 33/2019.

Tanttari & Alanko (2017) Petosrikollisuus ja sen ehkäisy. Rikoksentorjuntakatsaus 2017. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 58/2017.