MARAK
MARAK eli moniammatillinen riskinarviointikokous on työväline parisuhdeväkivallan uusiutumisriskin arviointiin. Väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle laaditaan viranomaisyhteistyössä turvasuunnitelma. Menetelmän vaikuttavuudesta on saatu arviointitutkimuksissa hyvää näyttöä.
Tausta
Alun perin MARAC (Multi-Agency Risk Assessment Conference) kehitettiin Iso-Britannian Cardiffissa 2003. Sittemmin menetelmä on levinnyt laajasti Britanniassa ja otettu käyttöön myös Suomessa. MARAK tarjoaa avun hakijalle helpon ja nopean keinon saada apua monelta ammattilaiselta yhdellä kertaa.
Parisuhdeväkivallasta irtautuminen on usein vaikeaa. Moni uhri ei hae ajoissa apua tai palaa väkivaltaiseen suhteeseen yhä uudelleen. Väkivalta voi myös jatkua eron jälkeisenä vainoamisena, ja monesti uhrin on vaikea kertoa kokemuksistaan viranomaisille.
Tavoitteet
Tavoitteina on tunnistaa ajoissa ne väkivallan uhrit, jotka todennäköisimmin joutuvat tulevaisuudessa uudelleen väkivallan uhreiksi sekä katkaista pari- ja lähisuhdeväkivallan kierre.
Kohderyhmä
Toistuvan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrit.
Menetelmä
MARAK-menetelmän voi tiivistää kolmeen vaiheeseen:
1) Riskinarviointi ja lähete MARAKiin
MARAKin lähtökohtana on standardisoitu riskinarvioimislomake. Uhri itse ei osallistu MARAK-kokoukseen, mutta kokouksen järjestäminen edellyttää hänen suostumustaan. Tämä riskinarvioinnin tarkastuslista perustuu Iso-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen henkirikosten tausta- ja riskitekijöistä. Lomakkeen täyttäjänä voi olla kuka tahansa viranomainen, jonka luokse väkivallan uhri hakeutuu avun saamiseksi. Yleensä tämä henkilö on poliisi, mutta hän voi olla myös vaikkapa sosiaalityöntekijä tai lääkäri. Riskinarvioimislomakkeessa kysytään taloudellisesta, henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta. Mikäli tietty määrä riskitekijöitä täyttyy lomakkeessa, ammattilaisen siirtää asian MARAKiin.
MARAKiin ohjaamisen välttämättömänä edellytyksenä ei kuitenkaan ole tarkistuslistan pistemäärän täyttyminen. Ammattilainen voi ohjata asian MARAK-käsittelyyn myös, jos hän on vakavasti huolissaan uhrista. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun uhri pysty ilmaisemaan joitakin olennaisia asioita esimerkiksi voimakkaan pelon vuoksi.
Kolmas peruste MARAKiin ohjaamiselle on viimeaikaisen väkivallan eskaloituminen, jonka merkkinä käytetään poliisin kotihälytystehtävien määrää viimeisen vuoden ajalta. Yleinen käytäntö on viedä tapaus MARAKiin, jos kotihälytyksiä on ollut vuoden sisällä vähintään kolme. Olennaista riskinarvioinnissa on, että tarkistuslistan pisteet ovat vain ohjeellisia. Niiden tulisi toimia pikemminkin arvioinnin apuvälineinä kuin määräävinä kriteereinä.
2) Tietojenvaihto ja turvasuunnitelman teko
Kun ammattilainen on riskinarvioinnin perusteella tullut siihen johtopäätökseen, että edellytykset täyttyvät, hän lisää tapauksen MARAK-kokouksessa käsiteltäväksi. Kokousten moniammatilliseen työryhmään osallistuu ammattilaisia useista auttajaorganisaatioista. Näitä voivat esimerkiksi olla poliisi, rikosuhripäivystys, lastensuojelu, avoterveydenhuolto ja lääkäripalvelut. Kokouksen kutsuu koolle se viranomainen, joka täyttää uhria koskevan riskiarviointilomakkeen.
MARAK kokoontuu säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran kuukaudessa, ja yhdessä kokouksessa käsitellään useampi tapaus, joihin osallistujilla on ollut mahdollisuus tutustua ennen tapaamista. Jokainen osallistuja on myös käynyt läpi omat tietonsa kustakin tapauksesta ennen kokousta. Kokouksessa kukin MARAK-edustaja esittelee omat tietonsa kustakin tapauksesta ja muut osallistujat täydentävät tietoja. Kokouksessa yhtenä tavoitteena on parantaa viranomaisten keskinäistä tiedonvälitystä. Kokouksessa yhtenä tavoitteena on parantaa viranomaisten keskinäistä tiedonvälitystä.
Kokouksessa keskustellaan uhrin tilanteesta ja laaditaan toimenpidesuunnitelma turvallisuuden parantamiseksi. Kukin osallistuja esittää toimenpiteitä, joilla uhrin turvallisuutta voidaan lisätä ja kirjaa itselleen ne toimenpiteet, jotka ovat hänen vastuullaan. Lisäksi kokouksessa voidaan sopia toimenpiteiden toteuttamisesta yhdessä muiden kanssa. Sovitut toimenpiteet kirjataan ylös ja niiden toteutumista seurataan jatkossa.
Käytännössä kirjattu toimenpide voi olla esimerkiksi sitoutuminen säännöllisiin yhteydenottoihin sosiaalityöntekijöiden ja uhrin välillä. Tällaisella toimenpiteellä voi olla erittäin merkittävä tiedonkulkua parantava vaikutus. Esimerkiksi Iso-Britanniassa todettiin, että koska väkivallan uhri kertoi helpommin yksityisiä tietoja rikosuhrityöntekijälle kuin poliisille, pysyivät muutkin viranomaiset MARAKin ansiosta ajan tasalla uhrin tilanteessa tapahtuneista muutoksista, kuten muuttoaikeista tai lasten ongelmista (Robinson 2006, 772). Poliisin kirjaamana toimenpiteenä voi puolestaan olla vaikkapa tutkinnan tehostaminen jo ilmoitetusta asiasta tai kokonaan uuden tutkinnan aloittaminen uhrin rikosilmoituksen pohjalta.
3) Seuranta
Kun ensimmäinen MARAK on pidetty, työryhmä seuraa turvasuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista. Henkilö, joka on haastatellut uhria ja tehnyt riskinarvioinnin, ottaa kokouksen jälkeen tähän yhteyttä ja kertoo kokouksessa sovitut asiat. Sama henkilö vastaa toimenpiteiden seurannasta ja yhteydenpidosta väkivallan uhrin kanssa. Tapaus käsitellään uudelleen MARAKissa, mikäli jokin sovituista toimenpiteistä ei ole toteutunut tai väkivalta tai sen uhka jatkuvat.
Vaikuttavuus
MARAKin vaikuttavin empiirisesti osoitettu tulos on toistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan väheneminen. Britanniassa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan (Robinson 2004, 2006) valtaosa MARAKiin ohjatuista uhreista ei poliisitilastojen mukaan enää myöhemmin kokenut väkivaltaa. Kun tilannetta tarkasteltiin puoli vuotta MARAKiin ohjaamisen jälkeen, havaittiin, että 79 prosentilla uhreista ei ollut rikosilmoituksia poliisirekisterissä ja 70 prosentilla ei ollut perheväkivallan takia kotihälytystehtäviä rekisterissä. Etenkin kun otetaan huomioon MARAKiin ohjattujen laaja väkivallan uhriksi joutumisen historia, tulokset ovat merkittäviä.
Suomessa MARAK-kokeilun avulla on onnistuttiin vähentämään parisuhdeväkivaltatapauksia. Arviointitutkimuksessa (Piispa & Lappinen 2014) tarkasteltiin poliisille tulleita rikosilmoituksia parisuhdeväkivallasta vuosi ennen MARAKia ja puoli vuotta sen jälkeen. Lisäksi mukana olleiden uhrien kokemuksia kartoitettiin haastattelemalla heitä ja heidän tukihenkilöitään. Runsaassa 70 prosentissa tapauksista toistuvan väkivallan kierre onnistuttiin katkaisemaan, eikä näistä tapauksista puolen vuoden seuranta-aikana tullut uusia rikosilmoituksia. Myös uhrien kertomukset väkivallan ja vainoamisen loppumisesta tukivat positiivisia tuloksia.
Menetelmän käyttö Suomessa
Suomessa MARAK-menetelmän kokeilu aloitettiin vuonna 2010 Päijät-Hämeessä, Oulussa ja Helsingissä. Nykyään Suomessa toimii 31 työryhmää noin 90 kunnan alueella. Menetelmän koordinoinnista ja arvioinnista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Lisätietoa
Piispa, Minna & Tuominen, Mia & Ewalds, Helena (2012) MARAK - kokemuksia parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin menetelmän kokeilusta Suomessa. THL, Raportteja 10.
Piispa, Minna & Lappinen, Laura (2014) MARAK - moniammatillista apua väkivallan uhrille. Arviointiraportti. THL, Työpapereita 21.
Piispa, Minna & October, Martta (2017) Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhdeväkivaltaan puuttumiseen. YP 82:3, 304-312.
Robinson, Amanda (2006) Reducing Repeat Victimization Among High-Risk Victims of Domestic Violence. The Benefits of a Coordinated Community Response in Cardiff, Wales. Violence Against Women 12:8, 761–788.
Robinson, Amanda & Jasmin, Tregidga (2005) Domestic Violence MARACs for very high-risk victims in Cardiff, Wales: views from the victims. School of Social Sciences, Cardiff University.
Robinson, Amanda (2004) Domestic Violence MARACs (Multi-Agency Risk Assessment Conferences) for Very High-Risk Victims in Cardiff, Wales: A Process and Outcome Evaluation. School of Social Sciences, Cardiff University.