Varhainen tuki ja syrjäytymisen ehkäisy

Yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyminen ja rikoskäyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Syrjäytymistä ja rikollisuutta ehkäistään tukemalla perheitä, lapsia ja nuoria varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kasautumaan.

Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti yhteiskunnan järjestelmien, kuten koulutus- ja työelämän, ulkopuolelle jäämistä ja siihen kytkeytyvien muiden ongelmien, kuten päihteidenkäytön tai velkaantumisen vaikutuksia. Syrjäytyminen on yhteydessä rikoksiin syyllistymiseen ja rikoksen uhriksi joutumiseen. Rikoksiin syyllistyminen usein jouduttaa entisestään syrjäytymiskehitystä. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ja elämänolot ovat suuri taustatekijä syrjäytymisprosessissa, johon johtaa usein ongelmien kasautuminen yhdelle ihmiselle. Huono-osaisuus voi siirtyä sukupolvelta toiselta, ja tästä syystä perheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.

Pojilla on tyttöjä suurempi riski syrjäytyä. Monien ongelmien havaitaan kasautuvan juuri pojille ja nuorille miehille. Miesten suuri osuus näkyy myös erityisesti väkivaltarikostilastoissa, ja monesti rikoksiin syyllistymiseen liittyy päihteidenkäyttöä. Myös maahanmuuttajilla on kantaväestöä keskimäärin suurempi riski syrjäytyä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi puutteellinen kielitaito sekä vaikeudet kouluttautua ja löytää töitä.

Syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle suuria taloudellisia menetyksiä ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä, joten sen ehkäiseminen on kannattavaa. Syrjäytymisen ehkäisy on haastavaa ja sen on tapahduttava yhteiskunnan eri tasoilla. Syrjäytymisen ehkäisy vaatii resursseja ja moniammatillista yhteistyötä. 2010-luvulla huolta on herättänyt etenkin nuorten työttömyys, johon on pyritty vastaamaan Nuorisotakuun toimenpiteillä.

Varhaisen tuen keinoja

Varhainen tuki tai puuttuminen on yksi keskeinen keino ehkäistä syrjäytymistä ja rikoksia. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsille ja lapsiperheille suunnattuja palveluja, joissa voidaan tunnistaa ja ehkäistä erilaisia riskejä tai ongelmia. Tavoitteena on vaikuttaa ajoissa lapsen tai nuoren kasvuympäristöön ja ehkäistä ongelmia, jotka voivat johtaa rikosten tekemiseen myöhemmin. Onnistuneella puuttumisella tarpeeksi varhaisessa vaiheessa on myönteisiä vaikutuksia sekä sosiaalisesti että taloudellisesti.

Varhaista tukea tarjotaan peruspalveluissa, jotka on suunnattu lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen. Varhainen tuki pyritään kohdentamaan sellaisille yksilöille ja ryhmille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Peruspalveluiden lisäksi esimerkiksi järjestöillä on erilaisia toimintamalleja ja hankkeita, joiden tavoitteena on eri kohderyhmien auttaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen malleja on kuvattu sivuston Hyvät käytännöt -osiossa.

Äitiysneuvolat ja lapsiperheiden tuki

Äitiysneuvoloissa pyritään tunnistamaan asiakkaan erityinen tuen tarve ja reagoimaan siihen. Tällaisissa tilanteissa järjestetään lisäkäyntejä neuvolaan, kotikäyntejä asiakkaan luokse sekä suunnitellaan muuta tukea asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Asiakkaan kanssa laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma.

Asiakkaan tilanteesta ja mahdollisista ongelmista saadaan äitiysneuvolassa tietoa kyselylomakkeiden avulla. Neuvolassa kartoitetaan mm. lasta odottavan perheen terveyttä, elämäntapoja, sosiaalisia suhteita ja parisuhteen tilannetta sekä taloudellista pärjäämistä. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan kokemuksista on tärkeää kysyä neuvolassa odottajalta suoraan, sillä moni väkivaltaa kokeva ei kerro kokemuksistaan oma-aloitteisesti.

Tilanteissa, joissa lapsen kasvun ja kehityksen epäillään olevan vaarassa eikä neuvolalla ole tarjota riittävää tukea, tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään jo ennen lapsen syntymää ja tällöin sosiaalitoimi saa riittävän ajoissa tiedon siitä, että lapsi ja hänen perheensä tulevat tarvitsemaan tukea heti lapsen synnyttyä. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun tulevalla äidillä tai isällä tiedetään olevan päihde- tai mielenterveysongelmia.

Lasten ja nuorten hyvinvointi koulussa

Suuren osan ajasta lapset ja nuoret viettävät koulussa, joten erityisesti kouluympäristössä on syytä kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ongelmien ja riskien havainnointiin.

Vuoden 2016 opetussuunnitelmassa on vahvistettu turvallisuuteen liittyvien taitojen opetusta. Uudessa opetussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, miten kouluympäristö tukee parhaiten oppilaan hyvinvointia ja miten oppilaat voivat ottaa aktiivisen roolin hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjinä. Oppilaita opetetaan tunnistamaan, mitä oma tai muiden hyvinvointi tarkoittaa ja käyttämään keinoja, joilla hyvinvointia lisätään. Lisäksi oppiaineiden opetussuunnitelmiin on sisällytetty turvallisuusosaamiseen liittyviä tavoitteita: esimerkiksi tietoteknologian turvallisuudesta ja liikenneturvallisuudesta voidaan kertoa osana muuta opetusta.

Kouluympäristössä väkivaltaan, syrjintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen on puututtava. Avoin, rohkaiseva ilmapiiri ja nuorten oikeudenmukaisuuden kokemus edesauttavat ongelmien ehkäisemistä ja niihin puuttumista. Lisäksi koulujen oppilashuollolla ylläpidetään ja lisätään oppilaiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, oppimista ja muuta hyvinvointia.

Lisätietoa

Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Väkivallan tekijät ja uhrit kansallisesti edustavan rekisteriaineiston valossa. Oikeus 39:3, 220–247.

Palola ym. (2012) Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmältä. Yhteiskuntapolitiikka 77:3.

Tietoa nuorten syrjäytymisestä (THL)

Äitiysneuvolatoiminnan kuvaus (THL)

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen äitiysneuvolassa (THL)

Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL 2013.