Rikollisuus Suomessa

Rikollisuustilannetta Suomessa tarkastellaan pääasiassa viranomaistilastojen perusteella. Keskeisin lähde on poliisin tilastot, mutta rikoksia kirjaavat myös Tulli ja Rajavartiolaitos. Kaikki rikokset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Näkymättömästä osasta käytetään käsitettä piilorikollisuus.

Piilorikollisuutta kartoitetaan esimerkiksi uhri- ja väestötutkimuksilla. Vakavat rikokset tulevat viranomaisten tietoon todennäköisemmin kuin lievät. Tilastoitu rikollisuus ja piilorikollisuus muodostavat yhdessä kokonaisrikollisuuden, jonka tasoa voidaan arvioida näitä tietolähteitä yhdistämällä.

Rikollisuuden taso vaihtelee ajassa ja on sidoksissa yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Siihen vaikuttavat muun muassa taloudelliset suhdanteet, teknologinen kehitys sekä lainsäädäntö. Poliisin tietoon tulevien rikosten määrään vaikuttavat myös ilmoitusalttius, ilmoittamisen helppous ja asenteet rikoksia kohtaan.

Suomessa rikollisuus keskittyy suhteellisen pienelle joukolle aktiivisia rikoksentekijöitä. Usein rikoksia tehneet henkilöt aloittavat rikollisen käyttäytymisen jo nuorena. Rikollisuuteen liittyy myös usein muita sosiaalisia ongelmia. Rikollisuuden määrä vaihtelee lisäksi alueittain ja liittyy alueiden sosioekonomisiin piirteisiin.

 

Rikollisuuden määrän tietolähteitä

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) seuraa rikollisuuden kehitystä ja ylläpitää valtakunnallisia seurantajärjestelmiä:

• Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa uhrikokemusten yleiseen seurantaan liittyy erityisiä teema-alueita kuten parisuhdeväkivalta, kansalaisten käsitykset rikoksentorjunnasta ja aluenäkökulma rikollisuuteen. Se on ensisijaisesti rikollisuutta ja sen pelkoa mittaavaa osoitinjärjestelmä. Kansallisesti edustava kysely on kohdistettu 15–74-vuotiaille Suomessa tai Ahvenanmaalla vakituisesti asuville henkilöille.
• Nuorisorikollisuuskyselyiden avulla seurataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. Kyselyt ovat kansallisesti edustavia ja ne on kohdistettu 15–16-vuotiaille. Kyselyt toteutetaan neljän vuoden välein otostutkimuksena.
• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän avulla seurataan ja tutkitaan kuolemaan johtaneen väkivallan määrää ja piirteitä.

Lisäksi KRIMO julkaisee Rikollisuustilanne-katsauksia, jotka kootaan poliisin tilastotietojen pohjalta.

Tilastokeskuksen Rikos- ja pakkokeinotilasto kuvaa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tullutta rikollisuutta ja siihen liittyviä piirteitä. Myös poliisin tilastopalvelu julkaisee tilastokoosteita rikoksista ja poliisin tehtävistä.