Alkoholi ja väkivalta
Alkoholilla on varsin merkittävä osuus suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllistyä väkivaltarikokseen että joutua sen uhriksi. Alkoholin kulutuksen ja henkirikollisuuden välillä on havaittu olevan tilastollinen yhteys.
Vuosina 2010−2015 noin 70 % henkirikoksesta epäillyistä ja noin 70 % henkirikosten uhreista oli rikoshetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Niin ikään noin 70 %:ssa kaikista henkirikoksista kaikki tapauksen osapuolet olivat humalassa, noin 80 %:ssa ainakin yksi osapuoli oli humalassa. Miesten henkirikoksissa linkki alkoholinkäyttöön on vielä vahvempi kuin naisten kohdalla. Alkoholipäihtymys liittyy kiinteästi myös pahoinpitelyihin, suurin osa pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Miespuoliset tekijät ovat rikoshetkellä useammin humalassa kuin naiset. Humalatila lisää myös riskiä joutua pahoinpitelyrikoksen uhriksi.
Myös muiden päihteiden kuin alkoholin vaikutus näkyy selvästi suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Muita päihteitä käytetään tai on käytetty yleensä samanaikaisesti alkoholin kanssa väkivaltarikosten tapahtuessa.
Alkoholinkäyttöön kytkeytyvään väkivaltaan voidaan vaikuttaa vähentämällä paitsi alkoholin kokonaiskulutusta myös humalahakuista juomista. Etenkin alkoholin pitkäaikaiseen riskikäytön ehkäisyyn tulisi panostaa. Käytännössä alkoholinkäyttöön voidaan vaikuttaa erilaisilla sosiaalipoliittisilla toimilla ja viranomaisten yhteistyöllä. Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi hinnoittelun ja ikärajojen avulla. Erityisesti nuorten ja alaikäisten alkoholinkäyttöön tulisi puuttua, sillä nuorena aloitettu alkoholinkäyttö on voimakkaasti yhteydessä alkoholisoitumiseen ja siihen liittyvään väkivaltaan.
Lisätietoa
Lehti (2017) Henkirikoskatsaus 2017. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 19/2017.