Seksuaalirikokset
Seksuaalirikokset ovat rikoksia, jotka loukkaavat toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Suomen rikoslaissa niihin kuuluvat muun muassa raiskaukset, lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja seksuaalinen ahdistelu. Rangaistavia tekoja ovat myös esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin hallussapito ja levittäminen sekä lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin.
Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alussa. Raiskausta koskeva sääntely muuttui suostumusperusteiseksi. Muutos on vaikuttanut siihen, miten rikoksia määritellään, tunnistetaan ja tilastoidaan.
Seksuaalirikosten määrä ja kehitys
Seksuaalirikoksista merkittävä osa ei tule viranomaisten tietoon. Tämä koskee erityisesti raiskauksia ja niiden yrityksiä. Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan selvästi. Vuoden 2023 jälkeen tilastoitu määrä kasvoi huomattavan nopeasti ja oli vuonna 2024 jo lähes 10 000 tapausta.
Tilastoissa näkyvä viime vuosien voimakas kasvu johtuu kuitenkin vain osittain rikollisuuden muutoksesta. Vuoden 2023 lainsäädäntöuudistus laajensi rikosten määritelmiä ja muutti rikosnimikkeitä, minkä seurauksena aiempaa useammat teot kirjataan seksuaalirikoksiksi. Lisäksi ilmoitusalttius on kasvanut ja rikoksia tunnistetaan paremmin. Kasvu ei siis tarkoita, että rikosten todellinen määrä olisi lisääntynyt samassa suhteessa, vaikka trendi onkin ollut nouseva. Tilastot ennen vuotta 2023 ja sen jälkeen eivät siis ole täysin vertailukelpoisia keskenään.
Raiskauksia tuli viranomaisten tietoon 2 162 rikosta vuonna 2024 ja lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia puolestaan 3545 tapausta. Ilmoitetuista raiskauksista merkittävä osa saadaan selvitettyä, mutta selvitysaste on edelleen matalampi kuin monissa muissa väkivaltarikoksissa.
Taulukko: Seksuaalirikokset Suomessa 2005-2025
Raiskausten piirteet
Raiskaus aiheuttaa usein vakavaa psyykkistä haittaa ja joskus myös fyysisiä vammoja. Valtaosa poliisin tietoon tulleista raiskauksista on perusmuotoisia.
Tekijät ovat useimmiten miehiä ja uhrit naisia. Rikokset tapahtuvat usein yksityisissä tiloissa, ja tekijä on monissa tapauksissa uhrille tuttu. Kyseessä voi olla nykyinen tai entinen kumppani, tuttava tai muu lähipiiriin kuuluva henkilö. Osa raiskauksista tapahtuu tilanteissa, joissa osapuolet eivät tunne toisiaan. Päihteiden käyttö liittyy merkittävään osaan tapauksista. Raiskauksesta syylliseksi epäillyistä noin 40 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtumahetkellä. Tuomioistuinaineiston perusteella uhreista 44 prosenttia oli päihtyneitä.
Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset
Suomen lain mukaan sukupuoliyhteys alle 16 vuotiaan kanssa on pääsääntöisesti rangaistavaa. Vakavimpia tekoja ovat törkeät lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset.
Merkittävä osa lapsiin kohdistuvista rikoksista jää piiloon viranomaisilta. Tutkimusten mukaan kokemuksia kuitenkin raportoidaan aiempaa enemmän.
Poliisin tilastojen mukaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä. Kasvu liittyy erityisesti:
- viranomaistoiminnan tehostumiseen
- ilmoitusvelvollisuuden muutoksiin
- digitaalisten ympäristöjen lisääntymiseen
Valtaosa uhreista on tyttöjä ja tekijöistä miehiä. Tekijä on usein uhrille tuttu, kuten perheenjäsen, sukulainen tai muu luotettu aikuinen. Viime vuosina on kuitenkin havaittu enemmän tapauksia, joissa tekijä on uhrille entuudestaan tuntematon. Tilanteet liittyvät usein digitaalisiin ympäristöihin ja verkossa alkaneisiin yhteydenottoihin.
Seksuaalinen häirintä ja digitaalinen ympäristö
Seksuaalinen ahdistelu ja häirintä ovat keskeinen osa seksuaalirikollisuuden kokonaisuutta. Ne tapahtuvat yhä useammin digitaalisissa ympäristöissä.
Tutkimusten mukaan seksuaalisesti häiritsevät viestit, ei toivottu huomio ja seksuaaliset ehdotukset ovat yleistyneet viime vuosina, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Kaikki häirintä ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Se heikentää kuitenkin turvallisuuden tunnetta ja voi liittyä vakavampaan seksuaaliväkivaltaan.
Riskitekijät ja ilmoittaminen
Seksuaalirikoksiin liittyy usein samoja taustatekijöitä kuin muuhun väkivaltaan, kuten päihteiden käyttö ja valtasuhteet ihmisten välillä. Vain osa seksuaaliväkivallan kokemuksista tulee viranomaisten tietoon. Erityisesti lapset ja nuoret kertovat kokemuksistaan harvoin viranomaisille.
Tämä korostaa:
- ennaltaehkäisevän työn merkitystä
- helposti saavutettavien tukipalvelujen tarvetta
- matalan kynnyksen avun merkitystä
Lisätietoa
Malin & Hatunen (2026) Seksuaalirikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.
Beuker & Näsi (2024) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024.
Malin (2020) Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistuskäytäntö. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 44/2020.
Mielityinen, Hautamäki, Hakala, Fagerlund & Ellonen (2023) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.