Seksuaalirikokset
Seksuaalirikoksiksi määritellään Suomen rikoslaissa useita eri rikosnimikkeitä. Seksuaalirikoksiin kuuluvat raiskaukset, lapsiin kohdistuvat seksuaalisen hyväksikäytöt ja seksikauppaan liittyvät rikokset. Lisäksi rangaistaviksi on säädetty erilaiset sukupuolisiveellisyyteen liittyvät rikkomukset, kuten lapsipornon levittäminen ja hallussapito, sekä vuonna 2014 uudeksi rikosnimikkeeksi lisätty seksuaalinen ahdistelu.
Suuri osa raiskausrikoksista ja niiden yrityksistä jää poliisilta piiloon. Ilmoitetuista raiskauksista noin 40−50 prosenttia saadaan selvitettyä. Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli hieman yli 1000 raiskausta tai raiskauksen yritystä. Ilmitulleiden raiskausrikosten suhteellinen määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut selvästi. Kasvua selittävät todennäköisesti ilmoitusalttiuden vahvistuminen ja poliisitutkinnan tehostuminen.
Raiskaus aiheuttaa useimmille uhreille psyykkistä haittaa ja monesti myös fyysisiä vammoja. Noin 75−80 prosenttia ilmoitetuista raiskauksista on perusmuotoisia raiskauksia. Vuosina 2015−2016 törkeiden raiskausten osuus ilmoitetuista raiskausrikoksista on kasvanut selvästi. Kasvu liittyy todennäköisesti lainmuutokseen, jonka mukaan alaikäisiin kohdistuneita raiskauksia pidetään lähtökohtaisesti törkeinä raiskauksina.
Vuonna 2016 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten tekijöistä valtaosa oli miehiä, naisia oli tekijöistä vajaa prosentti. Uhreista 96 prosenttia oli naisia. Ilmoitetuista raiskauksista valtaosa tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa, julkisilla paikoilla tehtyjen raiskausten osuus oli vajaa viidesosa. Raiskauksesta syylliseksi epäillyistä noin 40 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtumahetkellä, tuomioistuinaineiston perusteella uhreista 44 prosenttia oli päihtyneitä.
Tuomioistuinkäsittelyyn edenneistä raiskaustapauksista noin kolmasosassa osapuolet ovat parisuhteessa keskenään. Reilussa kuudesosassa tapauksista osapuolet ovat toisilleen tuntemattomia, ja lopuissa tapauksista he ovat tunteneet toisensa ainakin etäisesti. Raiskaukseen syyllistyneet kuuluvat yleensä verrattain matalaan sosioekonomiseen ryhmään. Vuonna 2016 vajaa kolmasosa raiskauksesta epäillyistä oli ulkomaan kansalaisia. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus on hieman kasvanut aivan viime vuosina.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset
Suomen laki kieltää sukupuoliyhteydessä olemisen alle 16-vuotiaan lapsen kanssa. Ankarimmin rangaistava tekomuoto on törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Huomattava osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista jää selvittämättä rikosten arkaluontoisuuden takia. Poliisin tietoon tulleiden lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä on vuosina 1980–2016 kasvanut selvästi. Ilmiö sinänsä ei ole kuitenkaan kasvanut, vaan viranomaistoiminnan tehostuminen on lisännyt kiinnijäämisen riskiä, vaikkakin samalla internetin yleistyminen on lisännyt hyväksikäytön mahdollisuuksia. Tilastoitujen hyväksikäyttöjen määrät voivat vuosittain vaihdella paljon myös sen takia, että ilmi voi tulla rikossarjoja, joiden kirjaamiskäytännöt ovat vaihtelevia.
Valtaosa hyväksikäytöistä koetaan 13–16-vuotiaana. Noin 90 prosenttia hyväksikäyttöjen uhreista on tyttöjä. Kiinni jääneistä tekijöistä suurin osa, noin 98 prosenttia, on miehiä. Noin puolet hyväksikäyttäjistä on uhrille jollain tasolla tuttuja, noin joka viides on uhrin oma perheenjäsen. Tekijä on uhrille täysin tuntematon noin neljäsosassa tapauksista.
Lisätietoa
Lappi-Seppälä & Niemi (2017) Seksuaalirikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2016. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.
Danielsson & Kääriäinen (2017) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2016 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 23/2017.
Fagerlund ym. (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013 – Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110.