Yhteisöllisyyden lisäämisen keinoja
Paikallisille toimijoille on tarjolla erilaisia malleja yhteisöllisyyden lisäämiseksi omalla alueellaan.
Naapuriapu voi olla naapureiden tai tuttujen keskinäistä apua ja tuen antamista, joka perustuu osallistujien vapaaehtoisuuteen ja sitoutumiseen. Naapuriapu voi olla kahdenvälistä vapaamuotoista, satunnaista toimintaa tai järjestäytyneempää vapaaehtoistoimintaa, johon voi kuulua esim. koulutuksia tiettyihin tehtäviin. Naapuriavuksi voidaan laskea myös naapurivalvonta, jossa ideana on tarkkailla asuinaluetta tai naapureiden omaisuutta häiriöiden, ilkivallan tai varkauksien varalta.
Rikoksentorjuntaneuvoston asettama työryhmä kartoitti 2012−2014 naapuriavun tilannetta Suomessa ja kehitti naapuriapumalleja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Varsinaista koordinoitua naapuriaputoimintaa ole Suomessa, mutta naapuriavun kaltaista toimintaa on toteutettu asukasliikkeissä esimerkiksi Helsingin Kannelmäessä sekä Järvenpäässä. Asukasliikkeiden vaikuttavuutta ei ole arvioitu Suomessa, mutta Naapuriapu-työryhmän arvion mukaan naapurustojen yhteisöllisyys, naapureihin tutustuminen ja keskinäinen luottamus parantavat asukkaiden turvallisuuden tunnetta.
Pohjoismaisen naapuriapuhankkeen loppuraportti (2016)
Naapuriapu-työryhmän suositukset (2014)
Naapuruussovittelu on yhteisöjen hyviä suhteita edistävä ja konflikteja torjuva/ratkaiseva malli, joka on vuodesta 2015 ollut vakiintunut toimintamuoto Suomessa. Naapuruussovittelusta vastaa Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelun keskus. Naapuruussovittelulla voidaan käsitellä esimerkiksi asumiseen liittyviä häiriöitä, naapuririitoja, vahingontekoja tai erilaisia sääntörikkomuksia. Toiminnalla pyritään välttämään konfliktien paisuminen, pitkäkestoiset riidat ja vihamielisyys. Naapuruussovittelua ohjaa ulkopuolinen ja puolueeton sovittelija, joka organisoi keskustelut osapuolten välille ja auttaa laatimaan sopimuksen sovittelun tuloksena. Naapuruussovittelusta on laadittu käsikirja ja suosituksia ja siitä järjestetään myös koulutuksia.
Naapuruussovittelun keskus tarjoaa myös monikulttuurisille asuinalueille, kuten vastaanottokeskusten läheisyyteen, soveltuvaa naapurustotyötä. Naapurustotyöllä edistetään vuoropuhelua ja vuorovaikutusta eri yhteisöjen välillä sekä ehkäistään jännitteiden ja konfliktien syntymistä.
Taloyhtiöt ja asukasyhdistykset voivat tehdä paljon asukkaiden yhteisöllisyyden eteen. Esimerkiksi yhteisökoordinaattori voi edistää asukkaiden tutustumista toisiinsa. Yhteisökoordinaattoreita on käytössä ainakin Helsingin diakonissalaitoksella ja Setlementtiasunnot Oy:llä. Diakonissalaitoksen yhteisökoordinaattorit tiedottavat ja vastaavat asukkaiden kysymyksiin ja huoliin sekä luovat yhteistä tekemistä asukkaille. Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattorit työskentelevät talojen asukastiloissa ja tiedottavat, neuvovat ja tukevat asukkaita. Koordinaattori järjestää yhteistä tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa. Setlementtiasuntojen asukastiloilla luodaan lisäksi asukkaille yhteinen olohuone, johon kenen tahansa asukkaan on helppo tulla.
Yhteisökoordinaattorin työllä voidaan ehkäistä arjen ongelmia ja riitojen syntymistä asumisyhteisöissä. Koordinaattori ottaa vastaan asukkaiden pieniäkin huolia ja niitä ratkotaan varhaisessa vaiheessa.
Oikeusministeriön Trust-hankkeen tavoitteena oli hyvien väestösuhteiden rakentaminen paikkakunnilla, joilla on vastaanottokeskuksia. Hyvien väestösuhteiden näkökulmassa painotetaan turvallisuutta, eri osapuolten osallisuutta, asenteiden muokkaamista. Trust-hankkeessa nostettiin esiin hyviä käytäntöjä, joita voi hyödyntää erityisesti kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välisten suhteiden parantamisessa paikkakunnilla.
Hankkeessa tuettiin esimerkiksi Forssassa toteutettua yhteisösovittelun mallia, jolla puututtiin turvapaikanhakijoiden ja forssalaisten nuorten välille syntyneisiin jännitteisiin ja yhteenottoon. Mallin mukaisesti Forssan kaupunki tiedotti neutraalisti ja avoimesti tapahtumista ja kaupungin viranomaiset perustivat verkostotiimin. Kaupungin johto ja paikalliset viranomaiset tukivat yhteisösovittelua, jossa sovittelijat pyrkivät löytämään avainhenkilöt ja ohjaamaan näiden vuoropuhelua. Yhteisösovittelulla voidaan ratkaista jännitteitä ja ehkäistä väkivaltatilanteita. Samalla sillä tuodaan kuuluville asukkaiden huolia ja parannetaan turvallisuuden tunnetta.