Turvallisuuskävelyn suunnittelu ja toteutus

Turvallisuuskävelyä varten on hyvä asettaa tavoitteita, selvittää yhteistyötahot ja pohtia, miten osallistujat saadaan mukaan.

Turvallisuuskävelyn toteuttaminen vaatii hyvää valmistautumista ja järjestäjätahon sitoutumista. On hyvä, jos turvallisuuskävelystä vastaa koordinaattori, esimerkiksi kaupungin turvallisuussuunnittelusta vastaava henkilö. Ainakin suuremmissa kaupungeissa hankkeelle on hyvä nimetä ohjausryhmä, jossa on mukana eri edustusta kaupungin eri toimista. Muita keskeisiä tahoja ovat poliisi, pelastustoimi, kaupunkisuunnittelu ja asukasyhdistys.

Alla on ohjeita ja vinkkejä turvallisuuskävelyiden järjestämiseen. Opas ja muuta materiaalia kävelyiden järjestämisen avuksi on Tietoa turvallisuuskävelyistä -sivulla.

Tiedonkeruu

Alueen turvallisuustilanteeseen kannattaa perehtyä etukäteen. Viranomaistilastot rikoksista ja onnettomuuksista ovat keskeinen turvallisuustiedon lähde. Viranomaistietoja täydentävät mm. asukkaille suunnatut kunnalliset turvallisuuskyselyt. Niistä voi tulla ilmi alueella tapahtuneita rikoksia ja häiriökäyttäytymistä sekä tapaturmia, joita ei ilmoiteta viranomaisille.

Paikallisilla toimijoilla on yleensä hyvä ja tarkka käsitys siitä, mille alueille erilaiset ilmiöt sijoittuvat. Hyödyllisiä tietolähteitä ovat mm. lähipoliisit, pelastusviranomaiset ja asukasyhdistykset. Rikokset, häiriöt ja tapaturmat saattavat kasaantua hyvinkin pienille alueille kaupunkien sisällä ja tiettyihin ajankohtiin. Onkin tärkeää löytää tällaiset paikat ja huomioida ne reitin suunnittelussa. Turvallisuuskävelyillä voidaan keskittyä myös tiettyyn teemaan (esim. katuväkivalta, valaistus, kaatumiset) ja rajata tiedonkeruuta sen mukaan.

Kävelyreitti ja aikataulu

Reittiä voi suunnitella sen mukaan, mitä reittejä ja paikkoja asukkaat tavallisesti käyttävät ja mitkä mahdollisesti koetaan vaarallisiksi tai turvattomiksi. Kävelyn pituuden tulisi olla enintään muutama kilometri, sillä ryhmä pysähtyy useita kertoja reitin varrella. Jos halutaan kävellä pidempi reitti, sen voi jakaa useampiin osiin eri ryhmille. Reittiä kannattaa testata etukäteen. Turvallisuuskävelyyn osallistuville kannattaa jakaa helppolukuiset kartat, joihin on merkitty kävelyreitti ja pysähdyspaikat.

Alku- ja loppukokoontumiset mukaan lukien kävelytapahtuma voi kestää maksimissaan noin kaksi tuntia. Pimeän ajan turvallisuuskävelyllä voidaan kävellä eri reitti kuin valoisaan aikaan. Esimerkiksi Espoon turvallisuuskävelyt alkoivat valoisaan aikaan kello 15.30 ja pimeään aikaan tehdyt kävelyt alkoivat vaihtoehtoisesti kello 18.30, 19.00 tai 20.00.

Kävelyn ajankohta vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita kävelyllä voidaan havainnoida ja millaisia osallistujia saadaan mukaan. Espoon turvallisuuskävelyissä havaittiin, että perjantaina tehdyt pimeäkävelyt alkoivat iltaelämän ja häiriökäyttäytymisen havainnoinnin kannalta liian aikaisin. Pimeyden aiheuttamia erilaisia ongelmia pystyttiin kuitenkin tarkastelemaan hyvin.

Kävelyn osallistujat ja vetäjät

Tärkeimpiä kävelyn osallistujia ovat asukkaat sekä alueella työskentelevät tai siellä säännöllisesti liikkuvat henkilöt. Mukaan tarvitaan myös sellaisia toimijoita, jotka tekevät alueen turvallisuuteen liittyviä päätöksiä. Kävelyn osallistujia voidaan rajata myös tietyn teeman mukaisesti. Teemaksi voidaan ottaa tietyn asukasryhmän, kuten ikääntyneiden tai etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen.

Ryhmän vetäjänä voi toimia turvallisuuskävelyiden koordinaattori tai muu vastaava henkilö. Vetäjiä tarvitaan useampi, jos osallistujat jaetaan moneen ryhmään. Muut vetäjät voidaan koota viranomaisista ja tai esimerkiksi asukasyhdistysten aktiiveista. Vetäjille on hyvä laatia ohjeet, joihin he voivat tutustua etukäteen. Ohjeistukseen on hyvä olla ainakin seuraavat asiat:

• Kävelyn idea: Ryhmän vetäjä esittelee ryhmälleen lyhyesti kävelyn tavoitteen, kävelyreitin, pysähdyspaikat ja keskustelun tärkeyden sekä dokumentointilomakkeen (havainnoitavat asiat) ja sen täyttämisen.
• Valokuvaaminen: Ryhmänvetäjän kannattaa antaa valokuvaaminen jonkun toisen vastuulle ryhmässä, sillä hänen roolinaan on kuunnella ja ohjata keskustelua.
• Ryhmän koossapitäminen: Kävelyvauhdin on hyvä olla melko hidas, jotta kaikki pysyvät yhdessä ja keskustelu sekä havaintojen kirjaaminen on helpompaa.
• Keskustelun ohjaaminen: Ryhmänvetäjän poimii keskustelusta oleelliset asiat ja pitää keskustelun sovitussa teemassa. Vetäjä varmistaa, että kaikki saavat tuotua oman mielipiteensä esille.

Jokaista ryhmää varten on hyvä varata kamera, kirjoitusalustat, kynät sekä kartta, johon on merkitty kävelyreitti ja pysähdyspaikat.

Ohjeita kävelylle

Turvallisuuskävely aloitetaan lyhyellä kokoontumisella. Kokoontuminen voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää sisätiloissa, jossa kävelyn järjestäjä voi lyhyesti esitellä osallistujille turvallisuuskävelyiden tarkoitusta ja kertoa, mitä osallistujilta odotetaan sekä jakaa materiaalit, kuten kartat, dokumentointilomakkeet ja muistiinpanovälineet. Lisäksi järjestäjä esittelee kävelyreitin. Tässä kohden on hyvä myös kertoa aluetta koskevista suunnitelmista tai meneillään olevista hankkeista.

Tarkastelun kohteina voivat olla esimerkiksi alueen yleiskuva, rakennettu ympäristö, kunnossapito ja siisteys, liikenne ja väylät sekä sosiaalinen elämä ja tekemisen mahdollisuudet. Vetäjät kirjaavat huomiot muistiin ja valokuvaajat ottavat kuvia reitin kaikissa vaiheissa. Asukkaat ja muut kävelyn osallistujat kirjaavat huomioitaan dokumentointilomakkeeseen.

Ryhmät

Osallistujien sopiva enimmäismäärä yhdelle kävelylle on 20–25 henkeä, joista enemmistö mieluummin asukkaita kuin virkamiehiä tai muita ammattilaisia. Jos osallistujia yli kymmenen, voi olla hyvä jakautua pienempiin ryhmiin. Suositeltava ryhmäkoko on 6–10 henkeä. Osa ryhmistä voi kulkea lyhyemmän reitin ja osa pidemmän. Vetäjän tulee huolehtia siitä, että jokainen pääsee sille reitille, joka kiinnostaa häntä eniten. Jos kaikki ryhmät kulkevat saman reitin, kannattaa lähtö porrastaa niin, että ryhmillä on selvä välimatka toisiinsa.

Havaintojen kokoaminen

Ryhmänvetäjät tekevät muistiinpanot kävelyn aikana käydyn keskustelun pohjalta ja kirjaavat myös omat huomionsa. Kävelijät kirjaavat omat havaintonsa heille jaettuun dokumentointilomakkeeseen. Dokumentointilomakkeen avulla osallistujia ohjataan havainnoimaan ympäristöä turvallisuuden tai valitun tarkemman teeman näkökulmista. Osallistujia voidaan pyytää pohtimaan esimerkiksi alueen yleiskuvaa, ympäristön laatua, sosiaalista elämää ja tekemisen tai liikkumisen mahdollisuuksia. Osallistujat voivat myös ehdottaa konkreettisia parannuksia tai toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi.

Valokuvilla on tärkeä rooli turvallisuuskävelyillä. Kun turvallisuusongelmat valokuvataan, ne voidaan helposti myös osoittaa esimerkiksi kuntapäättäjille. Ennen/jälkeen -valokuvilla puolestaan pystytään helposti esittämään turvallisuuskävelyiden perusteella toteutetut toimenpiteet.

Kävelyn lopuksi osallistujat kokoontuvat yhteen keskustelemaan havainnoista. Ryhmänvetäjät käyvät muistiinpanot läpi ja yhdessä pohditaan, puuttuuko niistä jotain tai onko kävelyn aikana tullut mieleen jotain uutta. Kaikkia on hyvä rohkaista kertomaan havainnoistaan. Tämän jälkeen kävelyiden vetäjät tekevät yhteenvedon siitä, mikä on viihtyisää ja toimivaa sekä mitkä paikat tunnistettiin ongelmallisiksi. Yhteenvetoon voidaan kirjata ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi.

Vetäjien on hyvä kerätä osallistujilta osoitteet tai sähköpostiosoitteet, jotta heille voidaan toimittaa kävelyn raportti tai pöytäkirja. Samoin vetäjien on suositeltavaa jakaa omat yhteystietonsa kävelyyn osallistuneille.