Katusovittelu
Katusovittelu on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa osallisina on nuoria. Perinteisestä rikos- ja riita-asioiden sovittelusta poiketen katusovittelussa ainakin yksi sovittelijoista on kasvatusalan ammattilainen.
Tällä hetkellä katusovittelu on mahdollista seuraavilla paikkakunnilla: Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Lohjalla, Kouvolassa, Turussa, Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Joroisilla, Kauhajoella, Jyväskylässä, Pieksämäellä, Varkaudessa, Leppävirralla ja Rovaniemellä.
Mahdollisuutta katusovitteluun voit tiedustella lähimmästä sovittelutoimistostasi, jonka yhteystiedot löydät THL:n sovittelusivuilta.
Alun perin Norjasta peräisin olevaa katusovittelua on toteutettu Suomessa vuodesta 2013 alkaen, jolloin Aseman Lapset ry pilotoi menetelmää Kampin kauppakeskuksessa nuorten vahingontekojen ja varkauksien käsittelemiseen. Pilotoinnin tulokset olivat vakuuttavia; sen jälkeen nuorten vahingontekoja ja varkauksia ei raportoitu Kampissa noin vuoteen. Nykyisin katusovittelua sovelletaan myös muihin rikos- ja riita-asioihin, joissa vähintään yksi osapuolista on alle 18-vuotias.
Katusovittelu kasvattaa ja kiinnittää nuoren oikealle polulle
Katusovittelussa keskeistä on kasvatuksellinen työote. Se on pitkäjänteistä työskentelyä, jossa yhtenä tavoitteena on katkaista nuoren rikosoireilu. Sovittelussa nuori oppii ratkaisemaan asioita yhteiskunnan hyväksymin keinoin. Tarvittaessa katusovittelijat voivat jatkaa työskentelyä sovittelun jälkeen mukana olleen nuoren ja tämän perheen kanssa.
Katusovittelussa nuorta autetaan ymmärtämään tekojensa seuraukset sekä ottamaan niistä aidosti vastuun. Tutkimusten perusteella tekojen seurausten konkretisoituminen ja vahingon kärsineen osapuolen kohtaaminen ovat nuorten kohdalla erityisen tehokkaita keinoja ehkäistä tulevia rikoksia. Katusovittelu pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, jotta nuori ei ehdi unohtaa tapahtunutta tai syyllistyä uusiin rikoksiin ennen sovittelua.
Sovittelussa nuorelle tulee tyypillisesti yllätyksenä rikosten aiheuttamien kulujen suuruus, eikä nuorella välttämättä ole riittävää maksukykyä vahingon korvaamiseen rahassa. Myöskään nuoren huoltaja ei ole velvollinen ottamaan tehtäväkseen vahingonkorvauksen suorittamisen. Nuoren vastuuntunnon herättämisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että nuori osallistuu itse mahdollisuuksiensa mukaan vahingonkorvauksen suorittamiseen. Tähän tarkoitukseen soveltuu erityisen hyvin työkorvaus, jota pidetään parhaana korvaustapana, kun tavoitteena on kasvatukselliset päämäärät, kuten rikosten uusiutumisen estäminen. Osana sovittelusopimusta voidaan sopia, ettei nuori enää vietä vapaa-aikaansa kauppakeskuksessa tai myymälässä.
Sovittelijoina toimivien ammattikasvattajien tehtävänä on varmistaa, että yhdessä määritelty korvaustapa on nuoren ikä- ja kehitystasolle sopiva. Työkorvausta suorittaviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin sovelletaan nuoria työntekijöitä koskevia erityissäännöksiä, joihin voit tutustua työsuojeluhallinnon verkkosivuilla.
Rikosoikeudellinen vastuuikäraja on Suomessa 15 vuotta. On kuitenkin syytä muistaa, että vaikka alle 15-vuotiasta tekijää ei voidakaan tuomita teosta rikosoikeudelliseen rangaistukseen, on hän silti velvollinen korvaamaan uhrille aiheuttamansa vahingot. Sovitteluun soveltuvat hyvin myös alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät rikokset.
Aseman Lapset ry teetti selvityksen katusovittelun vaikuttavuudesta Kampin kauppakeskuksen pilotoinnin yhteydessä. Tällöin havaittiin, että kolmestatoista katusovitteluun osallistuneesta nuoresta vain kaksi uusi rikoksensa. Tehokkaimmillaan katusovittelu oli silloin, kun sovittelua käytettiin nuoren syyllistyttyä rikokseen ensimmäisen kerran. Samaan suuntaan viittaa myös aikaisempi tutkimus nuorten rikosten sovittelun vaikuttavuudesta. Vuosina 2003–2005 sosiaali- ja terveysministeriö teetti tutkimuksen 15–17-vuotiaista sovitteluun osallistuneista helsinkiläisnuorista. Heistä, joilla ei ole ollut aiempaa rikostaustaa, 78 % lopetti rikosten teon sovittelun jälkeen.
Nuorten omia kokemuksia sovittelusta on kerätty mm. vuosina 2008 ja 2009 toteutetussa haastattelututkimuksessa. Vastauksissaan nuoret kertoivat sovittelun kasvattavasta, ja parhaimmillaan jopa henkisesti vapauttavasta vaikutuksesta. Vaikutus on syntynyt siitä, että nuori on ymmärtänyt tekonsa uhrille aiheuttamat seuraukset ja päässyt korvauksen suoritettuaan jatkamaan puhtaalta pöydältä. (Lue lisää Samboun ja Uotilan artikkelista Haasteessa 3/2009)
Katusovittelun tuoma lisäarvo sovittelun kentälle
- Katusovittelussa mukana oleva kasvatusalan ammattilainen ymmärtää, mitä erityistä on otettava huomioon, kun sovittelussa on mukana alaikäisiä.
- Katusovittelussa pyritään estämään nuoren syrjäytyminen ja rikoskierteeseen päätyminen.
- Tarvittaessa katusovittelijat jatkavat työskentelyä nuoren ja hänen perheensä kanssa myös sovittelun jälkeen tai varmistavat, että nuori kiinnittyy muihin palveluihin.