Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta
Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat keskimääräistä useammin väkivallan uhreiksi. Arvioiden mukaan riski on jopa kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Osa väkivallasta on rasistisesti motivoitunutta, mutta merkittävä osa tapahtuu myös vähemmistöjen sisällä ilman rasistista motiivia. Näin on erityisesti tilanteissa, joissa uhri ja tekijä kuuluvat samaan yhteisöön.
Rasistiset rikokset
Rasistisia rikoksia voivat olla esimerkiksi
- syrjintä
- työsyrjintä
- kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Rikoksen rasistinen motiivi on voinut vuodesta 2004 lähtien toimia rangaistusta koventavana tekijänä.
Rasistinen motiivi ei kuitenkaan rajoitu vain näihin rikoksiin, vaan se voi liittyä myös moniin yleisrikoksiin. Käytännössä rasistisia piirteitä havaitaan usein esimerkiksi pahoinpitelyjen ja kunnianloukkausten yhteydessä, mutta motiivi voi olla taustalla myös uhkauksissa tai omaisuusrikoksissa.
Viharikosten määrä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2024 poliisi kirjasi 1 808 epäiltyä viharikosta, mikä on korkein määrä tähän mennessä. Näistä noin 68 % liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan, eli voitiin luokitella rasistisesti motivoituneiksi.
Rasistista väkivaltaa voidaan ehkäistä esimerkiksi
- purkamalla ennakkoluuloja
- vahvistamalla yhteisöllisyyttä
- edistämällä hyviä väestösuhteita
Myös viranomaiset ovat lisänneet resursseja viharikosten torjuntaan, erityisesti verkossa tapahtuvan vihapuheen seurantaan.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Osa etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta liittyy kunniaan perustuviin normeihin. Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai suvun kunnia tilanteissa, joissa yksilö toimii yhteisön odotusten vastaisesti.
Väkivalta kohdistuu usein tyttöihin ja nuoriin naisiin, ja sen taustalla ovat tyypillisesti sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käyttäytymissäännöt. Muodot voivat vaihdella
- sosiaalisesta rajoittamisesta ja kontrollista
- vakavaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan
Kunniaan liittyvä väkivalta on yksi lähisuhdeväkivallan muoto.
Maahanmuuttajanaiset ovat keskimäärin haavoittuvammassa asemassa väkivallan suhteen. He joutuvat tutkimusten mukaan selvästi kantaväestön naisia useammin esimerkiksi seksuaaliväkivallan uhreiksi. Tekijä on usein uhrille tuttu, ja monissa tapauksissa myös samaan taustaryhmään kuuluva.
Ilmiön ehkäisyssä keskeistä on, että
- viranomaiset tunnistavat väkivallan erityispiirteet
- uhreille tarjotaan oikea-aikaista apua
- tietoisuutta lisätään myös niissä yhteisöissä, joissa ilmiötä esiintyy
Työperäinen ihmiskauppa
Suomessa ulkomaisen työvoiman käyttö on kasvanut, ja siihen voi liittyä ihmiskauppaa ja työperäistä hyväksikäyttöä. Ihmiskauppaa koskevat säännökset lisättiin rikoslakiin vuonna 2004.
Ilmiö on suurelta osin piilossa, eikä suurin osa tapauksista tule viranomaisten tietoon.
Hyväksikäyttö ei aina ole fyysistä väkivaltaa. Se voi ilmetä esimerkiksi
- uhkailuna
- liikkumisen rajoittamisena
- taloudellisena ja työehtoihin liittyvänä hyväksikäyttönä
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat työntekijät, jotka eivät osaa kieltä tai tunne oikeuksiaan. He voivat olla muita alttiimpia joutumaan hyväksikäytön kohteiksi.
Lisätietoa
Lehti ym. (2014) Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. OPTL:n tutkimuksia 265.
Kolttola, Beuker & Turunen (2026) Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.
Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliitto 2016.
Rauta (2025) Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 41.
Jokinen, Ollus & Viuhko (2011) Ehdoilla millä hyvänsä – Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Heuni. Report Series 67.
Ollus (2016) From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland. Heuni. Report Series 84.