Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien arvioidaan joutuvan väkivallan uhreiksi jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin kantaväestön edustajien. Ulkomaalaisiin uhreihin kohdistuvissa väkivaltarikoksissa on usein taustalla rasistinen motiivi. Toisaalta monet ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset, etenkin naiset ja lapset, kokevat väkivaltaa oman yhteisönsä sisällä, jolloin rikoksiin ei liity rasistista motiivia.

Rasistiset rikokset

Tun­nus­mer­kis­töl­tään ra­sis­ti­sia ri­kok­sia ovat syr­jin­tä, työ­syr­jin­tä ja kii­hot­ta­mi­nen kan­san­ryh­mää vas­taan. Ri­kok­sen ra­sis­ti­nen mo­tii­vi on ol­lut vuo­des­ta 2004 läh­tien ran­gais­tuk­sen yk­si ko­ven­ta­mis­pe­rus­te. Ylei­sim­piä ra­sis­ti­sia piirteitä sisältäviä rikoksia ovat pa­hoin­pi­te­lyt ja kunnianloukkaukset. Muita tällaisia rikoksia voivat olla myös esimerkiksi rasistisesti motivoituneet uhkaukset tai omaisuusrikokset. 

Vuonna 2024 poliisi kirjasi yhteensä 1808 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä on viharikosselvitysten historian suurin. Näistä viharikosepäilyistä 68 % liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan, eli oli tulkittavissa rasistiseksi motiiviltaan. Rasististen rikosten ja muiden viharikosten määrä on ollut nousussa viime vuosina.

Rasistisia rikoksia torjutaan parhaiten mm. purkamalla ennakkoluuloja, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja edistämällä hyviä väestösuhteita. Poliisi on myös kohdentanut uusia resursseja viharikosten ja vihapuheen torjuntaan, etenkin internetin vihapuheiden valvontaa on tehostettu.

Kunniaan liittyvä väkivalta

Maahanmuuttajanaiset ovat yleisesti ottaen haavoittuvainen ryhmä ja heillä on korkea riski joutua väkivallan uhreiksi. Maahanmuuttajanaiset joutuvat noin kaksi kertaa todennäköisemmin raiskauksen uhreiksi kuin kantaväestöön kuuluvat naiset. Erityisen korkea riski on ainakin afrikkalais- ja vietnamilaistaustaisilla naisilla. Yli 60 % maahanmuuttajanaisten raiskaajista on itsekin maahanmuuttajia.

Joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisten naisten kohtaamassa väkivallassa on kunniaan liittyviä piirteitä. Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai suvun kunnia tilanteissa, joissa henkilö ei noudata yhteisön normeja. Yleensä kyseessä ovat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käyttäytymissäännöt ja väkivallalla pyritään kontrolloimaan tyttöjä tai nuoria naisia. Kunniaan liittyvän väkivallan muodot vaihtelevat Suomessa 2016 julkaistun selvityksen mukaan sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Kunniaan liittyvä väkivalta on yksi lähisuhdeväkivallan ilmenemismuoto.

Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi on tärkeää, että viranomaiset tunnistavat ilmiön ja osaavat näin auttaa uhria. Tietoisuutta kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta tulisi lisätä myös niissä yhteisöissä, joissa sitä tapahtuu.

Työperäinen ihmiskauppa

Ul­ko­mai­sen työ­voi­man käyt­tö on ollut Suomessa jatkuvassa kasvussa viime vuosikymmeninä. Ulkomaisen työvoiman käyttöön voi liittyä ihmiskauppaa, jota koskevat säädökset lisättiin Suomen rikoslakiin 2004. Ihmiskaupparikokset ovat suurelta osin piilorikollisuutta, josta suuri osa ei tule poliisin tietoon.

Suomessa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä fyysinen väkivalta näyttää Suomessa olevan suhteellisen harvinaista, mutta väkivalta voi ilmetä myös esimerkiksi uhkailuna ja rajoittamisena. Etenkin kielitaidottomat ja oikeuksistaan tietämättömät ulkomaalaiset työntekijät ovat haavoittuvassa asemassa ja vaarassa joutua hyväksikäytön kohteiksi.

Lisätietoa

Lehti ym. (2014) Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä. OPTL:n tutkimuksia 265.

Kolttola, Beuker & Turunen (2026) Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 76/2026.

Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliitto 2016.

Rauta (2025) Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 41.

Jokinen, Ollus & Viuhko (2011) Ehdoilla millä hyvänsä – Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö Suomessa. Heuni. Report Series 67.

Ollus (2016) From Forced Flexibility to Forced Labour: The Exploitation of Migrant Workers in Finland. Heuni. Report Series 84.