Työväkivallan jälkikäsittely hyödyttää uhria ja koko työyhteisöä

20.11.2013 16.28 | Julkaistu suomeksi 17.11.2017 klo 16.32
Tiedote

Työssä koetun väkivallan jälkikäsittelyn tarve ja väkivallan vähentämisen mahdollisuudet nostettiin esiin rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaoston järjestämässä seminaarissa. Työväkivallan inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat mittavia.

Suomalaisista 4,4 prosenttia joutuu vuoden aikana väkivallan tai uhkailun kohteeksi työtehtävissään. Työpaikalla tapahtuva väkivalta on monesti myös toistuvaa, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2012 toteuttamasta kansallisesta rikosuhritutkimuksesta. Vain kolmasosa työväkivaltaa kokeneista oli selvinnyt yhdellä kerralla, muut olivat joutuneet väkivallan tai uhkailun kohteeksi vuoden aikana kahdesti tai useammin – peräti joka kymmenes vähintään kymmenen kertaa. Lisäksi joka kuudes työelämässä olleista ilmoitti, että oli pelännyt väkivaltaa työpaikallaan tai työssään. Naiset kohtaavat työssään väkivaltaa miehiä yleisemmin ja saavat miehiä useammin väkivallan seurauksena fyysisen vamman. Tulokset heijastavat sitä, että naisia toimii paljon ammateissa, joissa uhkailu- ja väkivaltatilanteita syntyy helposti ja naisiin saatetaan miehiä fyysisesti heikompana vastapuolena herkemmin kohdistaa väkivaltaa.

Tuula Leinon tutkimus partiotyötä tekevien poliisien ja yksityisten vartiointiliikkeiden vartijoiden työssään kohtaamasta väkivallasta puolestaan osoittaa, että fyysinen väkivalta lisää riskiä psyykkiseen oireiluun. Viisi prosenttia tutkimukseen osallistuneista poliiseista kertoi alkoholin käytön lisääntyneen väkivaltakokemusten vuoksi. Tähän vaikuttivat psyykkisen tuen puute väkivaltatilanteissa, vähäiset henkilöstöresurssit näiden tilanteiden hoidossa ja kokemus omien taitojen riittämättömyydestä tilanteen ratkaisemiseksi. Ne poliisit, joiden vamma oli vaatinut lääkärin hoitoa ja jotka olivat saaneet useita vammoja, olivat huolissaan väkivallan uhriksi joutumisesta myös tulevaisuudessa.

Väkivallan kokeminen vaikuttaa tutkimusten mukaan psyykkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Väkivaltajaosto korostaa, että psyykkinen tuki ja väkivaltatilanteiden jälkikäsittely tulee varmistaa sekä yksittäiselle henkilölle että koko työyhteisölle. Jälkihoidon laiminlyönnin seuraukset kantautuvat pahimmillaan myös työpaikan ulkopuolelle ja väkivaltaa kokeneiden perheisiin.

Väkivaltajaosto muistuttaa, että väkivallan vähentäminen on mahdollista. Siihen tarvitaan laaja-alaisia ja monipuolisia toimia lainsäädännöstä alkaen. Väkivaltatilanteisiin voidaan varautua riskianalyyseilla, toimintaohjeilla ja koulutuksella. Jälkikäsittelyllä varmistetaan tilanteen psyykkinen purku. Väkivaltatilanteiden säännöllinen käsittely työpaikalla mahdollistaa myös väkivallan riskiä tulevaisuudessa vähentävien menettelytapojen kehittämisen, kuten työjärjestelyjen, avunsaantimahdollisuuksien, fyysisen ympäristön ja sosiaalisen valvonnan kehittämisen.

Lisätietoja: Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaoston puheenjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds, puh. 029 524 7410.

Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi (väitellyt) Tuula Leino, puh. 0400 784739.