-
Tehoa, notkeutta ja nopeutta rikosprosessiin
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto haluaa parantaa Syyttäjälaitoksen ja koko rikosprosessiketjun tehokkuutta. Rikosprosessin tehostaminen edellyttää syyttäjien, poliisin, tuomarien ja asianajajien yhteistyötä. Kansalaiselle on yhdentekevää, missä rikosketjun vaiheessa tukoksia syntyy – olennaista on, että hänen asiansa käsitellään nopeasti. Myös rikosten kansainvälistymisen ja tietoteknistymisen vuoksi tarvitaan entistä notkeampia prosessisääntöjä.
-
Pimeän verkon lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan yhteisöistä tarvitaan lisää tietoa
Pimeällä verkolla on nykyään noin 2,5 miljoonaa käyttäjää päivässä. Sadat yhteisöt ovat omistautuneet lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin käyttöön, levittämiseen ja tuottamiseen. Näissä yhteisöissä voi olla jopa satoja tuhansia jäseniä ympäri maailmaa. Myös Suomessa seksuaalirikoksiin syyllistyneiden parissa työskentelevät ammattilaiset saattavat kohdata henkilöitä, joiden rikokset ovat tapahtuneet osittain tai kokonaan pimeässä verkossa. Artikkelissa kuvataan näiden CSAM-yhteisöiden rakennetta ja niiden jäsenten toimintaa sekä lainvalvontaviranomaisten haasteita.
-
Ihmiskaupan uhrien rankaisemattomuusperiaate ei toteudu käytännössä
Hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa on globaali ilmiö, jossa ihmiskaupan uhrit painostetaan tekemään rikoksia hyväksikäyttäjän lukuun. Näissä tilanteissa rankaisemattomuusperiaate suojaa uhria rangaistukselta. Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen rikosoikeudellinen säännöstö antaa mahdollisuuden soveltaa periaatetta, mutta käytännössä sen soveltamiselle on lukuisia esteitä.
-
Venyvät rajakäytännöt ja hidas väkivalta
Suomessa asuu tuhansia henkilöitä, joiden elämää erilaiset rajakäytännöt varjostavat joka päivä. Osa heistä ei ole oikeastaan vielä ylittänyt Schengen-rajaa, sillä heille ei ole myönnetty kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa. He elävät jatkuvan käännytysuhan alaisina. Toiset ovat syystä tai toisesta pudonneet oleskeluluvilta. Heitä uhkaa karkottaminen. Näiden ihmisten kokemuksia rajakäytännöistä on kartoitettu harvoin. Kun rajan ylittäminen venyy vuosien mittaiseksi, nousevat esille myös eettiset kysymykset. Millaista on elämä jatkuvassa viranomaisprosessissa? Miltä tuntuu ihoon kiinnittyvä, mukana kulkeva raja?

Tutustu Haasteen 3/2023 koko sisältöön
Lue lisää artikkeleja globaaleista rikosilmiöistä ja haavoittuvista uhreista. Numerossa on myös useita juttuja nuorten rikoksista.

Oletko jo lukenut Haasteen edelliset numerot? Haasteen 2/2023 teemana oli rangaistus ja kuntoutus, 1/2023 päihdepalvelut, 4/2022 teoriat, 3/2022 yhdenvertaisuus ja polarisaatio, 2/2022 väkivalta, 1/2022 ympäristörikokset ja kestävä kehitys, 4/2021 rikoksentorjunnan muuttuvat toimijat ja toimintakentät, 3/2021 lapsen oikeudet, 2/2021 työelämään liittyvä rikollisuus ja 1/2021 poikkeusolot.