Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki näkee suuriksi nykyhetken ja tulevaisuuden haasteiksi huumausaineet, mielenterveyden hoitovajeet, verkon ilmiöt ja maahanmuuton lieveilmiöt. Katujen turvaamisessa poliisin keskeinen keino on valvonta, jolla pyritään puuttumaan huumekauppaan, järjestyshäiriöihin ja estämään ennakolta erilaisia väkivaltatilanteita. Hän kiittää aserikosuudistuksen merkitystä tässä.

Mediassa on laajasti uutisoitu alfa-PVP:n ja muiden uusien synteettisten huumeiden lisääntymisestä ja katujen turvallisuudesta. Katuväkivallan uhreina ovat useimmiten nuoret, joille on kasautunut monenlaisia vaikeuksia. Nimenomaan asunnottomuus ja päihteiden aktiivinen käyttö altistavat monenlaisille riskeille, joihin ei ole yksittäisiä ratkaisukeinoja. Tässä kirjoituksessa esittelemme tuoreen etnografisen tutkimuksemme tuloksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kokemuksista.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuolemaan johtaneen väkivallan yhteys alkoholiin ja huumeisiin Suomessa on muuttunut 2000-luvulla. Alkoholisidonnaisten henkirikosten merkitys henkirikosten kokonaiskuvassa on voimakkaasti vähentynyt, ja huumeiden rooli etenkin nuorten tekemissä henkirikoksissa on nykyään keskeinen.

Rikollisista verkostoista irtautuminen ei ole yksittäinen päätös, vaan usein pitkä ja haavoittuva prosessi. Katu Exit -hankkeessa on nähty, miten turvallisuuteen, arkeen ja luottamukseen liittyvät kysymykset ratkaisevat sen, onko irtautuminen ylipäätään mahdollista.