Rikoksentorjuntaneuvoston työjärjestys
Annettu Helsingissä 18. päivänä lokakuuta 2024
Oikeusministeriö on rikoksentorjuntaneuvostosta 2 päivänä toukokuuta 2024 annetun asetuksen (211/2024) 8 §:n nojalla vahvistanut neuvostolle seuraavan työjärjestyksen:
1 § Rikoksentorjuntaneuvoston toiminta-ajatus
Rikoksentorjuntaneuvosto on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden apuna toimiva asiantuntija-, yhteistyö- ja suunnitteluelin rikollisuuden ja rikoksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä sekä turvallisuuden ja sen tunteen edistämistä yleisesti koskevissa kysymyksissä. Se huolehtii sille asetuksessa (211/2024) määrätyistä ja oikeusministeriön lisäksi antamista tehtävistä.
2 § Toiminnan painopisteet ja tavoitteet
Neuvosto valmistelee toimikauden painopisteet ja tavoitteet vuorovaikutuksessa oikeusministeriön kanssa. Tavoitteita tarkistetaan ja täsmennetään toimintasuunnitelmassa kalenterivuosittain.
Neuvosto antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan oikeusministeriölle.
3 § Viestintä
Viestintäsuunnitelma laaditaan toimikaudeksi. Sen tulee sisältää toimikauden keskeiset viestinnän tavoitteet ja toimet niiden saavuttamiseksi.
Neuvosto julkaisee yhdessä oikeusministeriön kanssa Haaste-lehteä.
4 § Ennakoiva tilannekuva rikollisuuskehityksestä
Neuvosto antaa toimikautensa päätteeksi valtioneuvostolle ennakoivan tilannekuvan rikollisuuskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä esittää toimiviksi havaittuja keinoja rikosten torjumiseksi.
5 § Neuvoston kokous
Neuvosto kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Neuvoston kokous päättää neuvoston toiminnan järjestämisestä, toimintasuunnitelmasta ja toimintakertomuksesta sekä neuvoston tehtävien toteuttamisen kannalta periaatteellisista kysymyksistä oikeusministeriön asettamien painopisteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
Neuvoston kokous päättää lisäksi muistakin kysymyksistä, joita ei tämän työjärjestyksen tai sen perusteella tehtyjen päätösten perusteella ole annettu työvaliokunnan, jaoston, puheenjohtajan tai sihteeristön hoidettavaksi.
Kutsu kokouksiin toimitetaan myös varajäsenille ja heillä on kokouksissa puheoikeus, äänioikeus kuitenkin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt.
Neuvosto ja sen toimielimet voivat tarvittaessa kokoontua ja tehdä päätöksiä sähköisessä toimintaympäristössä. Tämä voi tarkoittaa kokonaan tai osittain tietoverkossa tapahtuvaa kokousta tai tarvittaessa asian päättämistä sähköpostimenettelyssä.
6 § Jaosto
Neuvosto voi asettaa jaoston sellaista rikoksentorjunnan alueen käsittelyä varten, jossa katsotaan olevan tarve pitempiaikaiseen seurantaan, valmisteluun ja asiantuntemuksen käyttöön.
Jaostossa on puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä jäseniä, jotka neuvosto valitsee varsinaisista tai varajäsenistään kiinnittämällä erityisesti huomiota jaoston toimialueella tarvittavaan asiantuntemukseen. Lisäksi jaostossa voi olla muita jäseniä, jotka neuvosto ehdottaa oikeusministeriölle nimitettäväksi jaostoon, kuitenkin vähemmän kuin siinä on neuvoston
varsinaisia tai varajäseniä. Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat lisäksi harkintansa mukaan osallistua jaoston kokoukseen.
Jaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Jaosto kokoontuu sen puheenjohtajan kutsusta.
Jaosto sopii siinä edustettuina olevien neuvoston jäsentahojen ja pääsihteerin kanssa oikeudesta käyttää sihteerityövoimaa.
7 § Työvaliokunta
Neuvosto voi asettaa työvaliokunnan. Siihen kuuluvat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä, jotka neuvosto valitsee varsinaisista jäsenistään.
Jäsenen ollessa estynyt hänen henkilökohtainen varajäsenensä osallistuu työvaliokunnan kokoukseen. Tarvittaessa voidaan työvaliokunnan jäsenelle valita muukin sijainen.
Työvaliokunta valmistelee neuvoston kokouksessa päätettäviä asioita ja se on oikeutettu neuvoston nimissä päättämään kiireellisistä asioista, joiden periaatteellinen merkitys ei edellytä neuvoston kokouksessa tehtävää päätöstä.
Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
8 § Työryhmä
Neuvosto tai sen työvaliokunta voi asettaa työryhmän selvittämään jotakin erityistä rikoksentorjunnan kysymystä. Työryhmällä ei ole oikeutta toimia neuvoston nimissä. Asettaessaan työryhmän neuvosto tai työvaliokunta päättää sen toimeksiannosta.
Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Työryhmä kokoontuu sen puheenjohtajan kutsusta.
Työryhmä sopii siinä edustettuina olevien neuvoston jäsentahojen ja pääsihteerin kanssa oikeudesta käyttää sihteerityövoimaa.
9 § Neuvoston puheenjohtaja
Neuvoston puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja johtaa neuvoston toimintaa ja toimii puheenjohtajana neuvoston ja työvaliokunnan kokouksissa. Heidän molempien ollessa estyneitä puheenjohtajana toimii pääsihteeri.
10 § Sihteeristö
Neuvoston sihteeristönä toimivat tehtävään määrätyt oikeusministeriön virkamiehet.
Sihteeristö valmistelee neuvoston, työvaliokunnan, jaoston tai työryhmän kokouksissa ja niissä käsiteltäviä asioita, toimii niissä sihteerinä ja panee toimeen päätöksiä. Jaostoissa ja työryhmissä voidaan myös käyttää sihteerityövoimaa edellä 5 §:ssä ja 7 §:ssä mainituin tavoin.
Lisäksi sihteeristö hoitaa neuvoston toimistotehtäviä, Haaste-lehteä ja muuta viestintää koskevia asioita sekä huolehtii sellaisista neuvostolle kuuluvista rikoksentorjunnan tehtävistä, jotka eivät edellytä neuvoston, sen työvaliokunnan tai puheenjohtajan päätöksiä.
11 § Pääsihteeri
Neuvoston pääsihteerinä toimii oikeusministeriön tehtävään määräämä virkamies.
Pääsihteeri johtaa neuvoston sihteeristöä ja neuvoston toiminnan edellyttämää valmistelua, huolehtii päätösten täytäntöönpanosta sekä toimii neuvoston kokousten ja työvaliokunnan sihteerinä.
Pääsihteerin ollessa estynyt oikeusministeriö määrää hänelle sijaisen.
12 § Maksujen ja laskujen hyväksyminen
Neuvoston puheenjohtajan, jäsenten, varajäsenten, asiantuntijoiden ja Haaste-lehden päätoimittajan ja toimitusneuvoston palkkiot ja matkakustannusten korvaukset hyväksytään maksettavaksi oikeusministeriön palkkioprossia noudattaen.
13 § Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 18. päivänä lokakuuta 2024.