Professori Elina Pirjatanniemi painottaa, että näkemys perus- ja ihmisoikeuksien roolista rikosoikeudessa kaipaa syventämistä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset tuovat painetta rikosoikeuden uudelleen muovautumiselle. On kuitenkin hyvä muistaa perus- ja ihmisoikeuksien ja kriminaalipolitiikan suhteen kokonaiskuva: myös hyvää kriminaalipolitiikkaa on se, kun perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat arjessa ja ihmisillä on sija yhteiskunnassa.

Ympäristörikosten tutkinnalla on erityispiirteensä. Se vaatii toimivaa ja tiivistä viranomaisyhteistyötä. Esitutkintaviranomainen ei ole ympäristöasioiden asiantuntija, mutta tiettyä ymmärrys- tai osaamistasoa eri tiedealoilta on rikostutkijalla hyvä olla tutkinnan laadun varmistamiseksi. Ympäristörikosten tutkinta vaatii siksi kouluttautumista. Ympäristörikosten yhtenä haasteena on luoda uskottava kontrollijärjestelmä, sillä annetut sanktiot vaikuttavat matalilta, kiinnijäämisriski on pieni ja tutkintaprosessit melko pitkiä.

Elintarvikeketjun rikokset eivät ole uusi rikollisuuden ilmiö. Maailmanlaajuisesti näiden rikosten tuoton arvioidaan olevan noin 30 miljardia euroa, josta EU:ssa tapahtuvien rikosten osuus on noin 10 miljardia euroa. Rikoksentekijät hakevat pääasiassa taloudellista hyötyä ja hyödyntävät haavoittuvat tilanteet aiheuttamistaan riskeistä ja vaaroista välittämättä.

Ympäristölainsäädännön rikkomisessa pääasiallinen motiivi on lähes poikkeuksetta taloudellisen hyödyn tavoittelu. Se voi tarkoittaa joko säästettyjä kustannuksia, tuloja laittomasta tai luvanvastaisesta toiminnasta taikka kilpailuetua markkinaosuuden kasvamisella. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi markkinoiden valtaaminen muita alhaisemmilla hinnoilla, mikä vääristää yritysten välistä kilpailua lainvastaisesti toimivan yrityksen eduksi. Se voi myös tarkoittaa ympäristön pilaantumista siten, että vahinkojen siivoamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät lopulta yhteiskunnan maksettaviksi.

Ympäristörikokset ovat rikoksia, joissa loukataan yhteistä oikeushyvää, eli meille kaikille kuuluvaa ympäristöä. Tahtotilaa ympäristörikoksiin puuttumiseksi löytyy. Viime vuosina on löydetty myös keinoja, joilla ympäristörikosten torjuntaan haetaan lisää vaikuttavuutta. Tavoitteena on puhtaampi, terveellisempi ja turvallisempi ympäristö – meille kaikille.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kestävän kehityksen perusta on kestävä oikeusvaltio. Oikeusministeriön kestävän kehityksen visio vuodelle 2030 on "Demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto".

Saamelaisten oikeudellista asemaa ympäristöllisessä päätöksenteossa tulee vahvistaa saamelaiskulttuurin erityispiirteet kuten elämäntapa, arvot ja perinteinen tieto huomioiden. Viranomaisten tulisi nähdä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin saamelaiskäräjät yhteistyökumppanina, jonka kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaa saamelaisten oikeuksien lisäksi valtionhallinnon toimivuutta sekä laajempaan tietopohjaan ja asiantuntijuuteen perustuvaa päätöksentekoa.

Luontoon liittyvät kärjistyneet konfliktit ovat vaikeasti hallittavia. Usein tarvitaan tietoista arvojen ja tarpeiden yhteensovittamista, periksi antamista ja kompromisseja, joihin voidaan päästä vain sitoutumalla dialogiin ja yhteistoiminnallisuuteen.

Rikoksentorjunnalla on Suomessa vankka sisällöllinen ja tiedollinen pohja, joka voidaan organisoida nykyistä tuloksellisemmin ottamalla huomioon poliittisen ohjauksen toiminnalliset ja hyvinvointivaltion keskeiset rakenteelliset muutokset.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa seurattiin noin 11 000 päihdehoidon asiakasta vuosina 1992–2015 ja tarkasteltiin heidän kuolleisuuttaan ja kuolinsyitään rikosseuraamusten yhteydessä. Huumeiden käyttöön välittömästi liittyvän kuoleman riski oli noin 8,5-kertainen vapautumista seuranneiden kahden viikon aikana. Rikosseuraamuksia suorittaneilla myrkytystapaturmat sekä väkivaltakuolemat olivat todennäköisempiä kuolinsyitä kuin muilla päihdehoidon asiakkailla.

Tapaukset, joissa on kyse kansainväliseen liiketoimintaan liittyvästä ulkomaisen virkamiehen lahjonnasta, ovat osoittautuneet Suomessa vaikeasti käsiteltäviksi. Kaikki tähän liittyneet syytteet on Suomessa hylätty, mihin myös OECD on kiinnittänyt huomiota Suomea koskevissa maaraporteissaan. Kehittämisen tarvetta on niin lainsäädännössä, soveltamiskäytännössä kuin tarjolla olevassa koulutuksessakin.

Aseman Lapset ry:n Ripa-hanke sai alkunsa havainnosta, ettei rikos- ja päihdeoireilevien nuorten auttamiseksi ollut riittäviä keinoja. Nyt Ripassa työskentelee kaksi rikos-ja päihdetaustaista projektityöntekijää, Matti Mears ja Pietro Saari. Toimimalla ammattilaisten työpareina he haluavat auttaa asiakkainaan olevia nuoria välttämään sen, minkä itse joutuivat menneisyydessään kokemaan.