Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine näkee, että arkipäivän rasismiin sekä tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaalisen häirintään ja väkivaltaan pitäisi puuttua, kun halutaan parantaa nuorten hyvinvointia. Ne ovat tutkimusten mukaan nuorten suurin väkivaltaongelma Suomessa, vaikka julkinen keskustelu painottuu jengeihin. Hänen mielestään keskustelussa nuoria katsotaan liian usein riskien ja negaatioiden kautta sen sijaan, että heitä haluttaisiin ymmärtää ja rakastaa.

Poliisi on viime vuosina toteuttanut erilaisia toimenpiteitä, joilla on pyritty torjumaan katujengirikollisuutta. Katujengeihin liittyvän tilannekuvan avulla voidaan tunnistaa haitallisimpia toimijoita, arvioida ilmiön kehitystä ja taustatekijöitä sekä suunnata toimintaa analysoituun tietoon perustuen.

Nuorten ryöstörikoksia koskevien rikosepäilyjen määrä, erityisesti alle 15-vuotiaiden ryhmässä, on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Havainto on herättänyt kysymyksen siitä, millaisia piirteitä nuorten ryöstörikollisuuteen liittyy ja millaisia muutoksia siinä on havaittavissa. Poliisin tuoreessa selvityksessä on pyritty vastaamaan näihin kysymyksiin kuvaamalla nuorten ryöstörikollisuuden kehitystä eri ikä- ja väestöryhmissä ja tarkastelemalla nuorten ryöstörikoksiin liittyviä teonpiirteitä.

Nuorille tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin muulle väestölle. Rangaistuslajit ovat lievempiä, samoin rangaistusten pituudet tai määrät. Yleisin 15–17-vuotiaille tuomioistuimessa tuomittu rangaistus on sakko; niitä oli kolme neljäsosaa alaikäisten rangaistuksista vuonna 2022. Toiseksi yleisin on ehdollinen vankeusrangaistus, joita on viidesosa rangaistuksista. Näistä vajaassa puolessa tapauksessa (47 %) oheisseuraamuksena nuorelle tuomittiin valvontaa. Nuorisorangaistusta tuomittiin alaikäisille nuorille vain seitsemän kertaa (0,3 % rangaistuksista). Seuraamuslajit ovat olleet käytössä jo vuosia, ja nuorisorangaistuksen käyttö on säilynyt vähäisenä koko historiansa ajan.

Nuorten asianomistajien rikosprosessia on tehostettu 30 päivän -säännöksellä viime vuoden lokakuusta lähtien. Kirjoituksessa pohditaan uudistuksen jälkeen käytännössä ilmi tulleita ongelmakohtia ja mahdollisia ratkaisuja niihin sekä verrataan nuorten asianomistajien järjestelmän toimivuutta nuorten vastaajien vastaavan järjestelmään.

Vanhemman elämän pysähdyskohtia: lapsen syntymä tai tulo perheen jäseneksi. Päivähoidon, koulun aloitus, opiskelujen päättäminen. Kaikki suuret ja pienet kohdat, joissa on lapsesta ylpeä tai huolissaan. Osa vanhemmista kohtaa myös tilanteen, jossa nuori tuomitaan vankeuteen. Tällöin huoltajalle jää velvollisuuksia ja oikeuksia, mutta mahdollisuudet osallistua nuoren elämään ja kasvatukseen muuttuvat merkittävästi.

Viime vuosina palstatilaa mediassa ja huomiota poliittisissa avauksissa on saanut niin kutsuttu gangsta rap -musiikki ja sen mahdolliset yhteydet jengirikollisuuteen. Pohjoismaissa ilmiö on ollut esillä erityisesti Ruotsissa yhteiskuntaa horjuttaneiden jengiväkivaltaisuuksien takia, mutta niin gangsta rap -musiikkia kuin nuorten katujengien rikollisuutta on tavattu myös tällä puolen Pohjanlahtea.

Korona-ajan kaupunkitilaa tarkastelevassa tutkimuksessa esille nousevat nuorten julkisessa ja puolijulkisessa tilassa kohtaama häirintä ja rasismi. Hengailu on hauskaa ja arvokasta, mutta hengailevat nuoret myös saavat osakseen ikävää huutelua, seksuaalista häirintää, rasismia ja fyysistä väkivaltaa niin aikuisten kuin muiden nuortenkin taholta. Nuoria ei tule jättää yksin kohtaamiensa häiritsevien tilanteiden edessä.

Tampereen yliopiston tekemän Lapsiuhritutkimuksen mukaan lasten kodin ulkopuolinen turvallisuus on pääosin parantunut, mutta perheissä koetaan aiempaa enemmän henkistä väkivaltaa. Myös seksuaaliväkivallan kokemukset näyttävät yleistyneen. Lapsiuhritutkimukseen vastasi toukokuussa 2022 yhteensä 6825 oppilasta Manner Suomesta ja Ahvenanmaalta.

Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista oli kokenut aiempaa suurempi osuus vastaajista ja seksuaalista häirintää lähes puolet kyselyyn osallistuneista tytöistä perusopetuksen 8.–9. luokilla sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja opiskeluvuosina. Tässä tekstissä tarkastellaan Kouluterveyskyselyn tuloksia kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta.

Raakaa väkivaltaa tehneellä nuorella on usein persoonallisuudessaan tunnekylmiä piirteitä. Tällaisia nuoria on aiemmin pidetty hyvin vaikeahoitoisina. Uusi suomalainen tutkimushanke yhdistää myötätuntoterapiaa virtuaalitodellisuudessa tapahtuvaan harjoitteluun, joissa osallistuja joutuu väkivaltaista käyttäytymistä provosoiviin tilanteisiin. CFT+VR-hanke on ainutlaatuinen uusi avaus vakavien käytöshäiriön hoidon kehittämisessä sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti.

Väkivaltaisesti oireileva nuori tarvitsee yksilöllistä tukea ja apua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta suljetuissa laitosympäristöissä. Kuulluksi tuleminen on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen rakentamiseksi ammattilaisten ja nuorten välillä. Väkivallan tunnistamiseen ja hallintaan tarvitaankin uudenlaisia, nuoria osallistavia keinoja.

Oppilaitoksissa työskentelevien aikuisten ymmärrys nuorten kaveripiiristä, kouluympäristöstä ja vanhempien kasvatustavasta nousevat keskeiseen rooliin nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyssä. Ennalta estävä työ, riskinuorten tunnistaminen ja tukitoimet ovat poliisin ja koulun henkilökunnan osaamisen keskiössä, jotta nuorten rikollisuuteen pystytään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin käynnissä oleva tutkimushanke selvittää vanhemman vankeuden ja rikostaustan yhteyksiä – ja mahdollisia vaikutuksia – lasten elämään. Laajoilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla rekisteriaineistoilla pureudutaan lasten omaan rikoskäyttäytymiseen sekä kartoitetaan rikostaustaisten vanhempien lasten elämäntilannetta laajemmin. Vanhemman vankeuden ylisukupolvisten kausaalivaikutusten selvittäminen on haastava tehtävä.

Ruotsin vakavoituneeseen rikollisuustilanteeseen on pyritty vastaamaan moni keinoin. Useimmat niistä ovat olleet Tanskan mallin mukaisia kiristyksiä rikoksista tuomittaviin rangaistuksiin ja poliisin toimintaedellytysten parantamiseen. Myös paikallistasolla tehtävään rikoksentorjuntatyöhön on kiinnitetty huomiota. Ruotsissa tuli kesäkuun 2023 alussa voimaan uusi laki kuntien vastuusta rikollisuuden ehkäisemisessä. Kuntien odotetaan ottavan vastuun paikallisen rikoksentorjuntatyön yhteensovittamisesta.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kyberturvallisuuden riskitaso on edelleen kohonnut ja kyberturvallisuudessa uusi vuosi on alkanut pitkälti vanhojen ilmiöiden kiusaamana. Vaalit kuitenkin sujuivat kyberturvallisuuden kannalta rauhallisesti.