Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka haluaa syrjäytymisen ehkäisyn monialaisuuden vaatimukset strategioista käytäntöön. Hänen vetämänsä Bunkkeritiimi työskentelee nuorten rikosten ja konfliktien parissa. Tiimin työskentely on ajautunut koko ajan vakavamman rikollisuuden pariin.

Käynnissä oleva tutkimushanke vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä osoittaa, että sektoritoimijat tukevat sekä rikosseuraamusasiakkaita että rikosseuraamusjärjestelmän toimintaa monin tavoin. Yhteistyön haasteina koetaan kuitenkin muun muassa järjestökentän alueellinen epätasaisuus ja yhteistyön epäjärjestelmällisyys.

Paikallisen turvallisuustyön painopisteenä on ollut jo pitkään ennaltaehkäisy ja vaikuttaminen turvallisuuden juurisyihin. Erityisesti tämä korostuu kunnissa tehtävässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Myös eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva sisäisen turvallisuuden selonteko linjaa, että viranomaisten toiminnan painopiste siirtyy yhä voimakkaammin korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn.

Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelma vuosille 2016–2020 tehtiin kirjaimellisesti yhdessä. Jo ohjelman valmisteluvaiheessa rikoksentorjuntaneuvosto, sen sihteeristö ja paikallisen rikoksentorjuntatyön jaosto tekivät aktiivista tausta- ja valmistelutyötä niin valtioneuvostotasolla kuin alueilla ja paikallisesti muun muassa poliisin, kuntien, järjestöjen, aluehallintovirastojen ja eri kansalaisryhmien kanssa.

Miksi maaseutumaisten alueiden rikoskontrollin pitäisi kiinnittää huomiota? Miksi meidän pitäisi puhua maaseudun rikoksentorjunnasta? Vaikka yhä useammat asuvat kaupungeissa, ei maaseutu ole tyhjentynyt ihmisistä. Rikoskontrollin muutokset ja kehitys koskettavat sekä kaupunki- että maaseutualueita. Ilman kattavaa kuvaa erilaisista ympäristöistä ja niiden nykyisestä rikoksentorjunnan tilasta, rikoskontrollin kehityksen arviointi on vaikeaa ja haasteellista.

Miltä kuulostaisi ajatus poliisin käytössä olevasta tietokoneohjelmistosta, joka kertoisi partiointivuorossa oleville poliiseille, missä ja milloin rikoksia todennäköisesti tulee tapahtumaan tai kuka todennäköisesti syyllistyy rikokseen tulevaisuudessa. Tällaiset tehokkaammalla rikostorjunnalla perusteltavat ennakoivan poliisitoiminnan ohjelmistot ovat arkipäivää useissa Euroopan maissa ja on vain ajan kysymys, milloin ilmiö rantautuu laajemmin Suomeen. Minority Report -assosiaatioita herättävään teknologiaan liittyy kuitenkin monia perusoikeusriskejä, eikä EU:ssa olla yksimielisiä siitä, miten ennakoivaan poliisitoimintaan tulisi suhtautua.

Suomalaisten luottamus yksityisten vartiointiliikkeiden ja poliisin toimintaan on korkeaa. Kuitenkin luottamuksen taso yksityisten vartiointiliikkeiden toimintaan on laskenut tasaisesti vuosina 2001–2014. Poliisin toimintaan kohdistuva luottamus ei ole muuttunut. Muun muassa sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttavat yksityisten vartiointiliikkeiden ja poliisin toimintaan kohdistuvaan luottamukseen, mutta ne vaikuttavat osin eri tavoin.

Viranomaisten tiedonhankintatoimivaltuuksien ja tiedonsaantioikeuksien oikeusvaltioperiaatteen mukainen täsmällinen ja tarkkarajainen sääntely nopeasti kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä on vaativa tehtävä. Tekninen kehitys näyttää yhä vain kiihtyvän.

Miten lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää toiminnassaan avoimen verkon lähteitä? Voidaanko avoimesti saatavilla oleviin lähteisiin kohdistaa tiedonhankintaa ja millä edellytyksillä? Millaisia rajoitteita henkilötietosääntely asettaa tiedonhankinnalle? Pystytäänkö rikosten uhrien muita perusoikeuksia kuin henkilötietojen suojaa turvaamaan enää riittävällä tavalla?

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa ENNCODE-hankkeessa tutkitaan keinoja, joilla koota ja analysoida laajoja teksti- ja kuva-aineistoja pimeän verkon alustoilta. Tampereen yliopiston osuus on keskittynyt erityisesti tutkimaan huumekauppaa ja siihen liittyviä muita rikoksia sekä huumekulttuuria.

Järjestäytynyt rikollisuus on ollut otsikoissa Suomessa esimerkiksi lakkauttamiskanteiden ja Anom-operaation myötä, jossa poliisit iskivät yhtäaikaisesti rikollisjärjestöjä vastaan ympäri maailmaa. Suomessa poliisi kertoi kesäkuussa ottaneensa kiinni lähes sata ihmistä. Järjestäytynyt rikollisuus on ollut myös esillä vankilaturvallisuuden näkökulmasta, ja se näkyy Rikosseuraamuslaitoksen tilastoissa ja laitosturvallisuusindeksissä.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa merkittävä ongelma niin terveyden, ihmisoikeuksien kuin rahallisten kustannusten näkökulmasta. Jopa yli puolet suomalaisista naisista ja lapsista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, mutta vain murto-osa tapauksista tulee poliisin tietoon. Sosiaali- ja terveydenhuollosta apua haetaan hieman useammin, mutta näissäkin palveluissa lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on puutteellista. Sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluiden ammattilaisten koulutusta on lisättävä ja organisaatioiden tuettava työntekijöitä eri tavoin väkivaltaan puuttumisessa.

Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman tavoitteena on ehkäistä 0–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa. Lisäksi Barnahus-hankkeessa kehitetään lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämisen käytäntöjä sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.

Tiedolla vihaa vastaan -hankkeen avulla on tehostettu viharikosten ja vihapuheen vastaista työtä. Tärkeää on eri viranomaisten sekä kuntien ja järjestöjen ammattilaisten koulutus ja monitahoinen yhteistyö.

Pankkien tunnistustiedot ovat haluttua tavaraa rikollisille. 2020-luvun huijari ei enää vaani vanhusta pankkiautomaatilla vaan esiintyy esimerkiksi poliisina tai pankkivirkailijana ja yrittää tavalla tai toisella saada kalastettua uhrin pankkitunnukset. Uhrit ovat kaikenikäisiä. Erilaisilla nettihuijauksilla on tänä vuonna viety jo kymmeniä miljoonia euroja.

Tutkimustiedon kerääminen rikossovittelusta on välttämätöntä, jotta voimme paremmin ymmärtää sitä merkitystä, joka rikossovittelulle annetaan oikeusjärjestelmässä.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Ihmiskaupan uhri voi hakea kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa ihmiskaupan perusteella. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kansainvälistä suojelua myönnettiin harvoin ihmiskaupan takia. Ulkomaalaislaissa on erityinen säännös oleskeluluvan saamiseksi ihmiskaupan uhrina, joka voidaan myöntää erityisen haavoittuvan aseman takia. Tämän lisäksi oleskelulupa voidaan myöntää yksilöllisestä inhimillisestä syystä hakijan haavoittuvan aseman takia.

Rikoksen uhrien ja heidän läheistensä oikeudet on nostettu keskiöön ja priorisoitu lainsäädännössä ja rikosoikeusjärjestelmän käytänteissä. Kirjoituksessa pohditaan, miten rikoksesta tuomitun läheisen rooli pitäisi yhteiskunnassa ymmärtää ja miten hänen asemaansa voitaisiin parantaa. Tuomitun läheiseen rikos ja oikeusprosessi vaikuttavat monin tavoin.