Nuoriso- ja jengijaosto
Suurin osa Suomessa asuvista lapsista ja nuorista voi hyvin, eikä tee rikoksia. Rikokset keskittyvät pienelle ryhmälle nuoria, joka tekee toistuvasti vakavia rikoksia. Sekä nuorten hyvinvoinnin että nuorten rikollisuuden osalta on nähtävissä polarisoitumista.
Nuoriso- ja jengirikollisuus on ollut huolenaiheena Suomen lisäksi monissa länsimaissa. Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen katkaisemiseksi valtioneuvosto teki periaatepäätöksen toimenpideohjelmasta.
Toimenpideohjelman seuranta ja koordinointi kuuluu oikeusministeriölle. Sen apuna muissa kuin lainsäädäntöasioissa toimii rikoksentorjuntaneuvosto ja erityisesti sen nuoriso- ja jengijaosto. Jaosto edistää rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön vastuulla olevien toimenpiteiden toteutusta. Lisäksi se voi hoitaa muita nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan liittyviä tehtäviä, ellei asian periaatteellisen tärkeyden vuoksi niitä ole saatettava koko neuvoston käsiteltäväksi.
Jaoston jäseninä on neuvoston varsinaisia jäseniä ja ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Lisäksi jaosto voi kutsua kuultaviksi muita asiantuntijoita.
Nuorisorikollisuutta ehkäisevä ja torjuva toimenpideohjelma
Toimenpideohjelmassa on 43 toimenpidettä, jotka muodostavat yhdeksän eri kokonaisuutta. Toimenpiteet keskittyvät riskiryhmiin ja rikoksiin jo syyllistyneisiin. Jengirikollisuuden osalta keskitytään katujengirikollisuuden torjuntaan sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan rekrytoitumisen ehkäisemiseen. Toimenpideohjelmassa nojaudutaan poliisin käyttämään katujengin määritelmään ja tilannekuvaan.
Toimenpideohjelman yhdeksän kokonaisuutta:
- tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä jo varhaisessa vaiheessa
- puututaan nuorten rikolliseen käyttäytymiseen nopeasti ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen
- lisätään nuorten ja huoltajien vastuuta rikoksella aiheutetuista vahingoista
- parannetaan viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä
- tehostetaan rikosprosessia nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi
- kiristetään rangaistuksia
- lisätään nuorten rikosseuraamuksiin velvoittavuutta
- ehkäistään katujengeihin liittymistä yhteisöissä ja alueilla
- hyödynnetään tutkimustietoa.
Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Keskeistä on, että muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta, lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka.
Nuoriso- ja jengijaoston työn painopisteet
Nuoriso- ja jengijaoston tehtävät liittyvät lähinnä rikoksia ehkäiseviin sekä rikos- ja päihdekierteitä katkaiseviin toimiin ennen rikosprosessia, sen aikana ja sen jälkeen sekä tutkimustiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen. Näiden lisäksi jaosto on valinnut vuodelle 2025 kolme erityistä painopistealuetta:
- lasten ja nuorten sovittelun käytön lisääminen
- nuorten ääni ja osallisuus
- monialainen yhteistyö.
Kaikki painopistealueet edistävät nuorisorikollisuutta torjuvan toimenpideohjelman toteuttamista. Jokaista teemaa valmistelee erillinen alajaosto, johon kuuluu varsinaisen jaoston jäseniä sekä kuultavaksi kutsuttuja asiantuntijoita.
Viestintä sidosryhmille, keskeisten toimijoiden osallistaminen ja eri ohjelmien toisiaan tukevien toimien tunnistaminen sekä koulutus ovat keskeisiä elementtejä jaoston työn toteutuksessa.
Sovittelu on yksi rikoksentorjunnan ja kriminaalipolitiikan keino nuorten rikosten ehkäisemiseksi. Sovittelun avulla lapsi ja nuori voi ymmärtää tekonsa seuraukset ja aiheuttamansa mielipahan, olla osallisena itseään koskevissa asioissa, korvata mahdolliset vahingot ja ottaa vastuun teosta.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on lakisääteistä. Lapsille ja nuorille suunnattua sovittelua toteuttavat myös eri järjestöt eri yhteyksissä. Sovittelu ei aina kuitenkaan ole tuttu kaikille keskeisille tahoille kuten kouluille tai lasten ja nuorten vanhemmille. Jaoston tehtävä onkin omalta osaltaan lisätä sovittelun tunnettuutta (viranomaisille). Koska sovittelu kehittää parhaimmillaan konfliktinratkaisutaitojen muotoutumista ensisijaiseksi ratkaisuksi ja ”kansalaistaidoksi”, sen tunnettuutta ja käyttöä halutaan lisätä. Sovittelu on aina vapaaehtoista ja ennen prosessin käynnistymistä selvitetään muun muassa osapuolten suostumus sekä asian soveltuminen sovitteluun.
Sovittelun alajaosto seuraa tai keskittyy toimenpideohjelman viiteen sovitteluun liittyvään toimenpiteeseen:
- Rikosprosessissa 15–20-vuotiaista epäillyistä laadittavaa seuraamusselvitystä kehitetään siten, että moniammatillinen yhteistyö nuoren tilanteen selvittämiseksi toteutuu ja tehostuu, ja sovittelun käytön mahdollisuus huomioidaan (osana laajempaa toimenpidettä 11).
- Lisätään koulujen ja muiden viranomaisten tietoisuutta sekä nuorten asioiden ohjaamista lakisääteiseen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun, tai tapauksesta riippuen järjestöjen tuottamien sovittelupalveluiden piiriin (toimenpide 13).
- Hyödynnetään THL:n valmistelemaa käsikirjaa lähiyhteisön mukaan ottavan conferencing-menetelmän käyttämiseksi lasten ja nuorten sovittelussa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää sovittelua yhteisöissä ja alueilla esiintyvän nuorten välisen väkivallan kierteen ennaltaehkäisyssä ja ryhdytään paikallisesti tarvittaviin toimenpiteisiin (toimenpide 14).
- Seuraamusselvitysten yhteydessä otetaan huomioon nuorten kohdalla sovittelun käytön mahdollisuus (toimenpide 15).
- Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön sovittelutoimistojen alueilla työkorvausmahdollisuuksia (esim. ns. työkorvauspankki), joissa sovittelussa ollut nuori voisi yleishyödyllistä työtä tekemällä korvata vahinkoja uhrin siihen suostuessa ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin (toimenpide 16).
Nuorten ääni ja osallisuus -alajaoston toiminta keskittyy nuorten näkökulmiin, kokemuksiin ja ideoihin toimenpideohjelman toteutuksessa. Nuorten ääni ei aikataulusyistä päässyt esille ohjelman valmistelussa, joten sille annetaan nyt jaoston työssä tilaa.
Nuoria osallistetaan muun muassa ohjelmaan sisältyvän, keväälle 2026 suunnitellun viestintäkampanjan valmisteluun (toimenpide 41). Syksyllä käynnistyy myös kansalaispaneelin suunnittelu, joka toteutuu myös keväällä 2026.
Nuorten syrjäytyminen ja polarisaatio kytkeytyvät vahvasti nuorisorikollisuuteen. Alajaostossa pyritään tuomaan esille monin eri menetelmin monenlaisten nuorten ääntä, myös sellaisten, joiden ääni ei tyypillisesti pääse kuuluville.
Monialainen yhteistyö on keskeinen teema ohjelman toimeenpanon kannalta. Se sivuaa useita ohjelman toimenpiteitä kuten SM:n vetovastuulla olevaa ankkuritoiminnan kehittämistä sekä erityisesti ankkuritoiminnan jälkeisen, toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnatun nuorten toimintamallin laajentamista (toimenpide 7).
Monialainen yhteistyö- alajaosto ei ole vielä syksyllä 2025 käynnistänyt työtään, mutta teema on edennyt yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön vuosille 2026–2033 suunnatun väkivallaton lapsuus -toimeenpanosuunnitelman valmistelussa sekä THL:n Turvalliset kadut -kokonaisuuden yhteydessä.
Lisätietoa
Toimenpideohjelma
Järjestöillä keskeinen rooli nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaisen ohjelman toimeenpanossa (artikkeli KRIS ry:n jäsenlehdessä 2/2025, s. 5–7)
Lasten ja nuorten sovittelun käytön lisääminen
Sovittelussa on iso potentiaali ja sen käyttöä kannattaa lisätä (rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristön kolumni 19.6.2025)
Ennalta ehkäisevät keinot ensisijaisia nuorisorikollisuuteen puuttumisessa (rikoksentorjuntaneuvoston tiedote 12.2.2025)
Tietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta THL:n verkkosivuilla
Nuorten ääni ja osallisuus
Nuoret ideoivat Digiraadissa väkivaltaa ehkäisevää kampanjaa (rikoksentorjuntaneuvoston uutinen 18.11.2025)
Lasten ja nuorten osallisuus lisääntyy ministeriöiden ja rikoksentorjuntaneuvoston työssä (nuoriso- ja jengijaostossa edustettuna olevien ministeriöiden jäsenten kolumni 17.6.2025)
Monialainen yhteistyö
Erityisavustukset vakavan nuorisorikollisuuden torjumiseksi moniammatillisella yhteistyöllä
Rikoskierteestä irrottautuville suunnatun toimintamallin kehittämistarpeita tunnistettu (Haaste-lehden 4/2024 artikkeli)
Turvalliset kadut – Nuorten katuväkivallan ehkäisy ja turvallisuuden lisääminen (THL:n verkkosivut)
Koulutuskokonaisuus moniammatillisesta yhteistyöstä rikollisuudesta irrottautumiseksi ja palvelujärjestelmästä (NUKO, Laurea-ammatttikorkeakoulu)
Tutustu myös: Materiaaleja nuorten rikosten ehkäisyyn
Nuoriso- ja jengijaoston kokoonpano
Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet:
Professori Sakari Melander, Helsingin yliopisto
Poliisiylitarkastaja Heidi Kankainen, sisäministeriö
Ylitarkastaja Marja Pulkkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Palvelupäällikkö Tytti Mäkinen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Päällikkö Petri Salakka, HelsinkiMissio ry
Tiimipäällikkö Heikki Turkka, Aseman Lapset ry
Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Rikoksentorjuntaneuvoston ulkopuoliset asiantuntijajäsenet:
professori Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto
Poliisitarkastaja Miia Lehtinen, Poliisihallitus
Yksikönpäällikkö Kati Kettukivi, Rikosseuraamuslaitos
Sosiaalineuvos Marjo Malja, sosiaali- ja terveysministeriö
Projektipäällikkö Jonna Laitonen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
Projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi, Kuntaliitto