Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala sanoo, että rikosseuraamusalan suurin ongelma tällä hetkellä on henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen. Vankilaverkoston epätarkoituksenmukaisuus on myös haaste. Toiminnan vaikuttavuus edellyttää vankiloiden sijoittumista sinne, missä vangit ja yhteistyökumppanit ovat. Pian eläköityvä Kujala vetää uraansa yhteen, että 35 vuoden aikana lähes kaikki on muuttunut, ennen muuta vankeinhoitoajattelu itsessään.

Tutkinta-aresti on jäänyt oikeuskäytännössä kokonaan soveltamatta, vaikka sen määrääminen on ollut mahdollista vuoden 2019 alusta lähtien. Kirjoituksessa pohditaan syitä tähän sekä verrataan sitä toisen tutkintavankeuden vaihtoehdon, tehostetun matkustuskiellon, käyttömahdollisuuksiin.

Rikosseuraamuslaitoksen sakko- ja lyhytaikaisvankihankkeessa (2021–2023) on kehitetty rangaistuksenaikaiseen päihdekuntoutukseen sijoittamista ja hoitojatkumoja. Tähän mennessä päihdekuntoutukseen on sijoitettu noin 600 sakko- ja lyhytaikaisvankia. Erityisesti lyhyissä sijoitusjaksoissa olisi tärkeää käyttää rangaistusaika tehokkaasti kuntoutukseen ja tukea kuntoutuksellisten toimien jatkuvuutta vapautumisen jälkeen.

Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta haastavana voidaan pitää vakavista väkivaltarikoksista tuomittuja, jotka syyllistyvät uuteen vastaavaan rikokseen pian vapautumisensa jälkeen. Ongelmallisen ryhmän muodostavat myös sellaiset rikoksentekijät, joiden riski vakavien väkivaltarikosten uusimiseen on arvioitu korkeaksi, mutta joiden edellytykset esimerkiksi tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määräämiselle eivät vankilasta vapautettaessa täyty.

Kirjoituksessa nostetaan esiin tarve selvittää päihteiden käytön yhteyttä erityisesti vakavien rikosten tekoon ja pohtia nykyisen rangaistusjärjestelmän rikosoikeusperiaatteita. Lopuksi ehdotetaan konkreettisia toimia päihdeongelman ottamiseksi huomioon pelkän rankaisemisen ohella.

Vankien neurokirjon piirteiden ja tuentarpeiden tunnistaminen on tärkeää sekä inhimillisen kärsimyksen että uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta. Neurovähemmistöön kuuluvien vankien elämänhistoriasta löytyy toistuvia kokemuksia väärinymmärretyksi tulemisesta, palvelujärjestelmän aukkoihin tippumisesta ja tarvitsemastaan tuesta vaille jäämisestä. Vaikuttavien interventioiden toteuttamisessa on olennaista interventioiden ja ympäristön muokkaaminen neuromoninaisuuden huomioivaksi.

Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alusta. Uudistus tulee lisäämään viranomaisten tietoon tulevien seksuaalirikosten määriä reilusti. Valmistelussa arvioitiin, että poliisin tietoon tulevien seksuaalirikostapausten määrä tulee kasvamaan vajaalla 500:lla ja vankivuosien määrä runsaalla 90:llä. Rangaistusten lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä omasta seksuaalisesta käyttäytymisestään huolestuneille ja väkivallan katkaisuohjelmia rikoksiin syyllistyneille.

Rikosseuraamuslaitos on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehnyt yli vuosikymmenen ajan suunnitelmallista toimintalähtöistä tilojen kehittämistyötä. Tavoitteena on ollut, että tilaratkaisut parhaalla mahdollisella tavalla edistävät vaikuttavaa toimintaa. Rikosseuraamuslaitoksessa vaikuttavuutta lähestytään rikosten uusimisriskin vähentämisen, turvallisuuden lisäämisen sekä toiminnan lainmukaisuuden näkökulmasta.

Pohjoismaisen kriminologian yhteistyöneuvoston (NSfK) vuosiseminaari pidettiin toukokuussa Hämeenlinnassa. Seminaarin kokoavana teemana oli rangaistuksen tulevaisuus ja näkökulmien kirjo aiheesta oli suuri. Kymmenet esitykset jakaantuivat pääosin kolmeen yhtäaikaiseen työryhmään. Kolmipäiväiseen seminaariin osallistui noin 80 tutkijaa ja oikeushallinnon edustajaa. Esityksistä ja keskustelusta välittyi ongelmien ja myös ratkaisujen samankaltaisuus eri Pohjoismaissa ja huoli kovenevan kriminaalipolitiikan vaikutuksista.

Tuore VN TEAS -hanke selvitti naisiin kohdistuvien parisuhdesurmien tapahtumaketjuja. Viranomaisrekisterien perusteella vain pieni osa väkivallasta tulee poliisin tai terveysviranomaisten tietoon ennen uhrin kuolemaan johtanutta tekoa. Parisuhdeväkivallan tunnistamista pitää kehittää.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa verkkokoulutuksessa vakavaa nuorisorikollisuutta lähestytään monialaisen yhteistyön keinoin. Verkkokoulutuksen tavoitteena on vahvistaa erityisesti korjaavaa työtä tekevien ammattilaisten valmiuksia työskennellä rikoksilla oireilevien nuorten ja heidän lähipiiriensä kanssa.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kyberturvallisuuden riskitaso on säilynyt kohonneena. Suomeen kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat kohdennetumpia ja vakavampia kuin aiemmin. Kansalaisten kannalta suurimpana kyberuhkana säilyy kuitenkin erilaiset huijaukset.