Emeritusprofessori Jukka Kekkonen näkee oikeushistorian tutkimuksen tuottavan hyödyllistä tietoa lainvalmisteluun ja yhteiskunnan muutoksen analyysiin. Oikeushistoria kertoo esimerkiksi, kuinka kontrollin ankaruus ja vastaavasti lievyys liittyvät olennaisesti yhteiskunnan rakenteisiin. Kekkonen on huolissaan oikeusvaltion ja demokratian tilasta niin maailmalla kuin Suomessakin.

Kirjoituksessa esitellään suomalaisen kriminaalipolitiikan päävaiheet nykyisen rikoslain voimaantulosta vuonna 1894 nykyhetkeen. Historian tunteminen lisää ymmärrystä nykyisen rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmämme perusteista.

Viime vuosina yhtenä kriminaalipolitiikan murroksen ilmentymänä – ja kiihdyttäjänä – on pidetty tekoälyn ja digitalisaation lisääntyvää merkitystä. Kirjoituksessa tarkastellaan kriminaalipolitiikan digitaalista murrosta rikollisuuden, rikoksentorjunnan, rikosvastuun toteuttamisen ja oikeusprosessien sekä tiedontuotannon digitalisaation näkökulmasta.

Virossa viime vuosien isoin kriminaalipolitiikan uudistus tähtää alaikäisen vankilaan joutumisen välttämiseen. Painopiste on siirretty rangaistuksista ennaltaehkäisyyn. Käytössä on esimerkiksi nuorten nopeutettu rikosprosessi, korjaavan oikeuden palvelut, vahingonkorvaukset, riippuvuushoito, yhdyskuntapalvelu ja liikkumisvapauden rajoittaminen.