Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Marko Laitisen mukaan poliisityön vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana todella paljon. Poliisioppilaitoksen pitää kyetä tunnistamaan uudet osaamistarpeet ja tuottamaan uudenlaista koulutusta. Näin vastataan yhteiskunnan muutokseen.

Suomi tunnetaan kansainvälisessä viitekehyksessä ennakoinnin kärkimaana. Sitran aika-ajoin julkaisemat megatrendit, valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisut saavat ilmestyessään otsikoita ja asiantuntijat eri sektoreilta perehtyvät niihin kiinnostuneina. Siihen nähden on hieman yllättävää, miten vähän ennakointia kuitenkin edelleen hyödynnetään esimerkiksi rikollisuuden tulevaisuuden hahmottamiseksi.

Poliisi toimii nopeasti muuttuvassa toiminta- ja turvallisuusympäristössä ja sen tehtävään arjen turvaajana vaikuttavat yhä moninaisemmat ja lisääntyvät haasteet. Turvallisuusuhat monimutkaistuvat ja rikoksia on yhä työläämpi selvittää. Poliisin tehtävät ja vaatimukset sekä sen myötä tarpeet ovat siis muuttuneet ja muuttuvat myös tulevaisuudessa.

Yksityisen turvallisuusalan taloudellinen kehitys, puoli julkisten tilojen turvallisuustehtävät sekä työhön liittyvä korkea väkivallan uhka asettavat koulutukselle uudistamistarpeita. Toimijoiden tosiasiallinen voimankäyttöosaaminen ei ole yhteismitallista, säädöksiin perustuvasta perus- ja kertauskoulutuksesta huolimatta.

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tulee lain mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Silti alalla on syrjiviä toimintakäytäntöjä, kuten etnistä profilointia. Julkisuuteen on myös tullut tapauksia, joissa yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat kohdistaneet väkivaltaa haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Yksityistä turvallisuusalaa koskevaa lainsäädäntöä on päivitettävä ja alan koulutusvaatimuksia laajennettava.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tekoälyyn pohjautuvaa tai biometrisia tietoja hyödyntävää valvontaa perustellaan turvallisuudella, tehokkuudella ja poliisin rikoksentorjuntatarpeilla. Kansalaiskeskustelussa nämä perustelut muotoutuvat tunteellisiksi ja yksilökeskeisiksi argumenteiksi, jotka eivät kestä lähempää kriittistä tarkastelua. Tehostettu valvonta aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä haittoja, ja sen käyttöönottoa tulee harkita tarkoin.

Sisäministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan poliisin passirekisterissä olevien biometristen tietojen mahdollista käyttöä rikostorjunnan tarkoituksiin. Biometriset tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja. Passirekisteri sisältää lähes koko aikuisväestön biometriset tiedot. Tällainen tietovaranto tarjoaisi ymmärrettävästi merkittävän apuvälineen rikostorjuntaan mm. rikollisten tai rikoksen uhrien tunnistamiseen. Rikostentorjumisintressin lisäksi yhtä tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että lainsäädäntö suojaa yksityiselämää riittävästi.

Tuoreen Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan muuttunut toimintaympäristö edellyttää viranomaisilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Haastatellut viranomaiset kokevat, että erityisesti tietojen vaihtamista koskeva lainsäädäntö on haasteellinen, pirstaleinen ja vaikeasti tulkittava.

Kirjoituksessa kuvataan pragmaattisesti analysoidun tiedon käyttöä tietojohtoisessa poliisitoiminnassa. Keskusrikospoliisin tuottama ihmiskauppa- ja maahanmuuttorikollisuuden tilannekuva muodostetaan suuren tietomäärän pohjalta. Eri lähteistä kerättyä tietoa jäsennetään tilastointityökalujen ja analyysiohjelmien avulla.

Käytämme arjessamme tietokoneita ja erilaisia tietojärjestelmiä. Hakiessamme uutta verokorttia tai asioidessamme kirjastossa käytämme digitaalisia palveluita, joiden taustalla on usein automatiikkaa. Samanaikaisesti kun digitaaliset palvelut ovat arkipäiväistyneet, ne ovat aiheuttaneet päänvaivaa niin kansalaisille kuin lainsäätäjillekin. Järjestelmät eivät aina toimi, tulee tietokatkoksia tai inhimillisiä virheitä ja käyttöliittymätkin sakkaavat. Kun järjestelmät toimivat, niitä ei huomaa, mutta ongelmatilanteissa kärsivällisyyttä koetellaan. Näiden käytännön ongelmien taustalla häilyvät toisenlaiset, oikeusturvaan liittyvät kysymykset.

Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 -tutkimusraportti käsittelee vankien terveyttä, sosiaalista asemaa ja hyvinvointia aiempaa laajemmalla tavalla. Neljäs tutkimus vahvistaa, että vankilassa on paljon kasautuneita sosiaalisia ongelmia, fyysisen terveyden ja mielenterveyden häiriöitä ja monialaista palveluiden tarvetta. Tiedonkeruussa hyödynnettiin väestötutkimuksissa yleisesti käytettyjä mittareita, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia muuhun väestöön. Uuden tiedon lisäksi raportti tarjoaa tutkitun tiedon pohjalta suosituksia ja ehdotuksia jatkotoimiksi.

Kokemusasiantuntijat tarjoavat arvokkaita näkökulmia vankien kuntoutuksen ja eri rikosseuraamusten kehittämiseen. Rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan kiinnittyneet kokemusasiantuntijat voivat tukea kuntoutusta ja teknologia mahdollistaa vertaistuen suljettuihin laitoksiinkin. Erilaisista piloteista on jo kertynyt hyviä kokemuksia.

Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa väkivallan kokemisen olevan hyvin yleistä Suomessa. Fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut 57 prosenttia naisista ja 46 prosenttia miehistä. Viranomaisille väkivaltakokemuksista raportoidaan vain harvoin.

Lähisuhdesurmien tutkimustoiminto tarkastelee lähisuhdesurmiin johtaneita tapahtumakulkuja ja palvelujärjestelmän toimivuutta. Tavoitteena ennakoida ja estää lähisuhdeväkiväkivallan äärimmäistä muotoa.

Nuorten väkivallan lisääntyminen on hallinnut rikosuutisointia viime vuodet. Sen sijaan poliisin toimenpiteiden vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toimenpiteiden rikosvaikutusten osoittaminen on osa poliisin tietoon perustuvaa johtamista. Sen tarkoituksena on lisätä toimenpiteiden osumatarkkuutta ja oikeuttaa rahankäyttö, joka viime kädessä nojaa kansalaisten hyväksyntään.

Jotta pelotevaikutus toimisi tehokkaasti, sen kohteena olevalla henkilöllä tulee olla tarpeeksi tietoa kiinnijäämisriskistään ja tekojensa seuraamuksista. Tätä voidaan edesauttaa mm. viestinnän kohdentamisella. Sisäministeriössä kehitettävä Sentimentti-työväline on tähän lupaava pelinavaus.

Tervehdys Haaste-lehden lukijoille Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta. Kyberturvallisuuden riskitaso on säilynyt kohonneena ja kyberturvallisuudessa on syksyn aikana ollut runsaasti tapahtumia, vaikkei massiivisia tietoturvapoikkeamia olekaan tullut tietoomme.